Ratavaraus pidettävä mukana kaavoissa  25.10.2011 Uudenmaan maakuntahallitus linjasi eilen odotetusti, että Helsingin ja Pietarin välinen nopea rautatieyhteys kulkee Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Käytännössä se tarkoittaa, että parin vuosikymmenen ajan Loviisan seudulla haaveillun Helsingistä Porvoon ja Loviisan kautta itärajalle kulkevan Heli-radan toteutumismahdollisuudet heikkenivät rajusti, jollei kokonaan. Tosin eivät ne olleet kovin vahvalla pohjalla ennenkään. Maakuntahallituksessa Helsinki ja Vantaa sekä muut ”vanhan” Uudenmaan kunnat jyräsivät entisen Itä-Uudenmaan maakunnan eli lähinnä Porvoon ja Loviisan toiveet nopeasta raideyhteydestä Helsinkiin. Maakuntahallituksen hyväksymällä uudella kartalla Helsingistä kulkisi raideyhteys lentokentän kautta Porvooseen ja päinvastoin. Heli-radan linjaus jäänee edelleen Itä-Uudenmaan alueella maakuntakartalle, mutta toteutusmahdollisuuksien heikkeneminen on silti ikävä takaisku Loviisalle ja erityisesti Kotkalle. Nopea Heli-rata olisi helpottanut merkittävästi satojen kotkalaisten ja loviisalaisten päivittäistä työssäkäyntiä Helsingissä. Hepi- ja Heli-ratahankkeiden toteutuminen olisi joka tapauksessa vuosikymmenten päässä, joten Loviisan ja pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on vielä pitkään linja-autojen varassa. Moottoritien jatkaminen Koskenkylästä itään jouduttaa jonkin verran liikennettä ja vähentää riskejä. Maakuntahallituksen uusi raidelinjaus on sekin Loviisalle kuitenkin parempi kuin ei mitään. Ollakseen riittävän nopea, nopea Hepi-ratayhteys Helsingistä Pietariin on syytä rakentaa mahdollisimman suoraa linjausta pitkin eli lentoasemalta Porvoon ja Loviisan kautta itärajalle. Loviisan seudulle on nyt tärkeä pyrkiä huolehtimaan, etteivät mahdolliset uudet kiskot jää pelkästään Porvooseen, vaan jatkuvat pitkälle itään. Porvoosta itään suuntautuva ratavaraus on edelleenkin syytä säilyttää maakunta- ja muissa kaavoissa sekä jatkaa lobbausta sen toteuttamiseksi. Liikenne ja riskit lisääntyvät Suomenlahdella Sunnuntaiaamuna Suomenlahdella sattunut tankkerin ja kalastaja-aluksen törmäys muistutti jälleen lisääntyvän laivaliikenteen kasvavista riskeistä Suomenlahdella. Yhtä onnettomuutta kohti tapahtunee yleensä noin tuhatkunta läheltä piti tilannetta, joista selvitään joko onnen tai osapuolten neuvokkuuden ansiosta. Suomenlahden länsiosissa sunnuntaina tapahtuneessa onnettomuudessa sekä tankkerin että uponneen kalastaja-aluksen henkilökunta laiminlöi tähystämisen eli useista teknisistä apuvälineistä huolimatta onnettomuuden syynä on usein inhimillinen erehdys. Sunnuntaina läheltä piti tilanne syntyi myös Loviisan edustalla runsaat 17 kilometriä Tiiskerin majakasta etelään, jossa satametrinen kuivarahtialus ilmestyi sumusta kohti pysähtynyttä pienempää alusta ja ohitti sen vain sadan metrin päästä. Samoin haveririskeistä muistutti myös sunnuntaina Loviisan Sahaniemeen ilmestyi kuivarahtialus Trader, joka herätti huomiota ajettuaan syyskuussa kaksi eri kertaa karille Saimaan vesireitillä. Molemmilla kerroilla aluksen navigoinnista vastannut eri henkilö oli epähuomiossa yrittänyt ohittaa merimerkin väärältä puolelta, mikä manööveri yleensä epäonnistuu. Laivaliikenne Suomenlahdella on vuosi vuodelta vilkastunut. Mikäli Venäjän ja EU:n välinen raja avautuu lähitulevaisuudessa, ja myös venäläiset huviveneilijä pääsevät nauttimaan Suomenlahden vesireiteistä, voi alusmäärien ennustaa kasvavan merkittävästi. Se asettaa omat haasteensa myös Suomen meripelastukselle, jonka vasteajat ovat Orrengrundin ja useiden muidenkin merivartioasemien lakkautusten seurauksena pidentyneet.     Arto Henriksson Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, PL 42, 07901 Loviisa Puh. (019) 532701, Fax (019) 532706, toimitus@lovari.fi