Kulttuurihistoriallisesti sekä kaupungin maiseman kannalta arvokkaan rantatontin varaus sekä ristiriitaisia tunteita herättävän halpahallin suunnitelmat nostattavat esille monia kiperiä kysymyksiä. Kaupungilla ei periaatteessa ole juurikaan mahdollisuuksia eikä välttämättä tarpeitakaan estää uuden tavarataloketjun asettumista kaupunkiin. Nykyisessä kilpailutilanteessa uuden vähittäiskauppaketjun tulo mullistaisi merkittävästi Loviisan elintarvikemarkkinoita ja markkinaosuuksia. Myös Oslalla on suunnitelmia uuden tavaratalon rakentamiseksi Valkontien risteykseen. Kilpailu kiristyisi selvästi, jos molemmat hankkeen toteutuvat.
Suurine parkkipaikkoineen liiketontin myynti- tai vuokrahinnasta muodostuu melko korkea. Lidl on ilmoittanut harkitsevansa rantatontin ostamista tai vuokraamista ja Loviisaan tuloa joulukuun loppuun saakka. Ikäänkuin sattumalta siihen mennessä on määrä selvitä myös se, rakennetaanko Suomen viides ydinvoimala Loviisaan vai Eurajoelle. Jos rakennetaan, on Lidlille varattu tontti yhtiön kannalta parhaassa mahdollisessa paikassa tuhansien voimalarakentajien ja -käyttäjien päivittäisen työmatkan varrella. Vaikka Lidl ei olekaan julkisesti sitonut hankettaan ydinvoimahankkeeseen, on vastaavanlaisia tonttivarauksia ja hankkeita viritelty ydinvoimahankkeen varalta valmiiksi seudulla sinne tänne.
Jos Lidl ryhtyy todellakin tonttikauppoja hieromaan ja käynnistää rakennushankkeensa, ei ulkomerelle näkyvälle rantatontille linnake Ungernin naapuriin pidä sallia samanlaista laatikkomallista peltivuorattua kauppahallia, jollaisia saksalaisyhtiö on konseptinsa mukaisesti rakentanut eri puolille Eurooppaa ja Suomeenkin.
Lidlin kiinnostus Loviisaa kohtaan ratkeaa todennäköisesti joulukuussa. Joulukuussa nytkähtää tai nitkahtaa moni muukin hanke Loviisan seudulla, kun tieto ydinvoimalahankkeesta saadaan. Kaikkia sopimuksia ja varauksia onkin syytä näinä aikoina tarkastella sitä taustaa vasten.
Törkeiden roskaajien määrä kasvaa Laittomia kaatopaikkoja ja jätekasoja paljastuu sieltä täältä siinä tahdissa, että enää vain törkeimmät tapaukset ylittävät median uutiskynnyksen. Tuorein laiton kaatopaikka on löytynyt Pyhtäältä, jonka roskaajasta luvataan tuoreimman Pyhtäänlehden mukaan vihjepalkkio. Pyhtään törkeän roskaajan kuormassa oli mm. lavuaari, ovia ja muita omakotitalon remontissa syntyvää tavanomaista purkujätettä. Suurin osa siitä olisi kelvannut polttopuiksi.
Muutamia viikkoja sitten kuljetin Porvoon Domargårdin kaatopaikalle samanlaisen purkujätekuorman, jossa oli myös runsaasti poltettavaksi kelpaavaa puutavaraa, ovia, kaappeja, hyllyjä ja lautoja. Kuorman jätemaksut, punnitusmaksut, lavamaksut ja laskutuslisät olivat yhteensä 373 euroa. Puutavaran pinnassa oli hieman maalia, joten Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n edustaja luokitteli sen yhtiönsä kannalta tuottavammaksi ja kuluttajan kannalta kalliimmaksi sekajätteeksi eikä energiantuotantoon kelpaavaksi hyötyjätteeksi.
Kohtuuttoman korkeat jätehuoltomaksut kaikkine lisineen houkuttelevat mietimään vaihtoehtoja. Paatuneimmat ottavat riskin ja tekevät ympäristörikoksen kaatamalla jätekuormansa luontoon. Sitä ei voi mitenkään puolustella.
Kaava-alueen ulkopuolella maata omistavilla on enemmän tai vähemmän laillinen mahdollisuus päästä eroon jätepuutavarasta polttamalla omalla maallaan rovioita metsäpalovaroitusajan ulkopuolella. Säästö voi olla satoja euroja. Maattoman on sensijaan maksettava monopoliasemassa olevalle jätehuoltoyhtiölle tai itkettävä ja maksettava. Jotkut kaupunkilaiset ovat jo harkinneet ostavansa asemakaava-alueen ulkopuolelta aarin suuruisia maatilkkuja, jossa voivat omalla luvalla ja veloituksetta poltella vaikka piha-aidan lankkuja muulloinkin kuin vain juhannuksena ja muinaistulien yönä.
Arto HenrikssonLoviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, PL 42, 07901 Loviisa
Puh. (019) 532701, Fax (019) 532706, toimitus@lovari.fi