Kotitalouksien velkapommi tikittää  12.03.2010


Viime vuoden loppupuolella alkaneen laman vaikutukset ja työpaikkojen menetykset ovat alkaneet jo näkyä velkaneuvojien vastaanotoilla, luottotietorekistereissä sekä pankkisaleissa. Muutaman vuoden viiveellä maksuhäiriöt ja vararikot siirtyvät ulosottoviranomaisille. Pitkään jatkuneen nousukauden aikoina monet uskoivat ja luottivat kasvun jatkumiseen sekä mitoittivat taloutensa sen mukaisesti. Monet perheet ottivat hanakasti asuntolainoja sekä kulutusluottoja, joilla hankittiin isoja asuntoja sekä kalliita kulutustavaroita. Suomen Asiakastieto kirjasi viime vuonna lähes 100.000 merkintää enemmän kuin vuotta aiemmin. Maksuhäiriöitä oli yhteensä 645.000. Yleisimpiä ovat varattomuudesta tai muusta ulosoton esteestä johtuvat merkinnät, niitä on 60 prosenttia kaikista tapauksista. Lähes kaikki loput merkinnät tulevat velkomustuomioista.
Maksuhäiriömerkinnän saa esimerkiksi maksamattomasta laskusta, jota ei ole saatu perittyä ulosotossa. Jos asia etenee oikeuteen asti, häiriömerkintä tulee viimeistään tuomion jälkeen. Merkintä pysyy rekisterissä 2-4 vuotta. Maksuhäiriöt tekevät monilta esimerkiksi pankkilainan tai luottokortin saamisesta lähes mahdotonta. Lisäksi työpaikan tai vuokra-asunnon löytäminen voi olla kiven takana. Osa maksuhäiriöistä tulee esimerkiksi holtittomasta luottokortin käytöstä, osa siksi että rahat eivät kerta kaikkiaan riitä normaaliin elämään kuten vuokran maksuun.
Oma lukunsa ovat hyvin toimeen tulevat ja työssäkäyvät ihmiset, joista monet kuluttavat tuhlailevaan elämään surutta enemmän kuin tienaavat. Poikkeuksellisen alhainen korkotaso ja työpaikan säilyminen ovat auttaneet monia sinnittelemään joten kuten tilipäivästä toiseen velkojen ja korkojen kasautuessa edellä yhä suuremmaksi ongelmaksi. Taloustilanne kirpoaa kuitenkin kokonaan monien perheiden käsistä, mikäli korot nousevat muutamalla prosenttiyksiköllä tai jos työttömyys iskee omalle kohdalle.
Yhteiskunnalla on kovin vähän keinoja puuttua ihmisten holtittomasta rahankäytöstä aiheutuvaan velkakierteeseen. Toimeentulotuen ja avustusten tulisi taata, ettei kukaan nälkiinny eikä joudu pysyvästi taivasalle. Monesti velkakierteen katkaisemiseen tarvitaan ulkopuolista asiantuntemusta, sillä omaan talouteen liittyvät realiteetit eivät aina avaudu ahdingossa elävälle velalliselle. Myös perussuomalaisten viime syksyn valtuustoaloitteessa esitettyä sosiaalista luototusta tulisi tarkkaan harkituissa tapauksissa voida käyttää velkakierteeseen joutuneiden kansalaisten selviytymisen helpottamiseksi.

Koulujen johtokunnat avoimiksi kaikille

Loviisan ja Lapinjärven luottamushenkilöiden välille on syntynyt erikoinen vääntö koulujen johtokuntiin valittavien jäsenten ja varajäsenten kelpoisuudesta. Koulusopimuksen alkuperäisen tekstin mukaan koulujen johtokuntiin voitiin valita vain oppilaiden huoltajia. Loviisan valtuusto muutti helmikuussa koulusopimuksen tekstiä niin, että koulujen johtokuntien jäsenet voivat olla myös oppilaiden edustajia eli käytännössä keitä tahansa. Maanantaina Lapinjärven kunnanhallitus päätti yksimielisesti hylätä sopimusesityksen. Keskiviikkona Loviisan valtuusto vahvisti hallintosäännön mukaisesti, että koulujen johtokuntiin valitaan oppilaiden huoltajien edustajia eli käytännössä keitä hyvänsä.
Koulujen johtokuntien jäsenyyden rajaaminen pelkästään kyseisen koulun oppilaiden huoltajiin kaventaisi merkittävästi koulujen kehittämiseen osallistuvien kuntalaisten joukkoa. Etenkin pienissä kouluissa voi olla jopa vaikeaa löytää vanhempia, jotka suostuisivat puolueiden nimeämiksi edustajiksi johtokuntiin. Tiukka raja sulkisi johtokuntapaikat pois myös esimerkiksi koulunsa päättäneiltä aktiivisilta nuorilta aina siihen saakka kunnes oma jälkikasvu aloittaisi koulutien. Käytännössä se tarkoittaisi, ettei koulujen johtokunnissa olisi alle kolmikymppisiä jäseniä. Eikä lapsettomia kuntalaisia. Eikä myöskään vanhempia kuntalaisia, joiden omat lapset eivät enää olisi koululaisia. Ei, vaikka moni isovanhempi voisi olla hyvinkin kiinnostunut lastenlastensa koulun kehittämisestä ja johtokuntapaikasta.
Koulujen johtokuntiin tulee valita päteviä ja kyvykkäitä kuntalaisia, jotka ovat aidosti kiinnostuneita koulun kehittämisestä sekä oppilaiden ja opettajien hyvinvoinnista. Ei ole haitaksi, jos sellaisia löytyy riittävästi oppilaiden huoltajien keskuudesta, mutta koulujen johtokuntapaikkoja ei pidä ehdoin tahdoin sulkea muiden kuntalaisten ulottumattomiin. Puolueiden ja valtuustojen tule huolehtia, että johtokuntiin valitaan oikeita edustajia.

  e-mail  Arto Henriksson



Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, PL 42, 07901 Loviisa
Puh. (019) 532701, Fax (019) 532706, toimitus@lovari.fi