Liljendalin pankkikeskustelua oli paikallislehtien palstoilta seurattu myös Elimäellä. Elimäen Osuuspankilla on jo aiemmin kolme konttoria Loviisan seudulla. Elimäen Osuuspankin Lapinjärven konttorilla oli huomattu jo noin vuosi sitten, että sen asiakasmäärä kasvoi selvästi Nordea ilmoitettua Lapinjärven ja Liljendalin konttoreiden sulkemisista. Tavalliset pankkiasiakkaat näyttivät arvostavan erityisesti paikallista pankkikonttoria. Pankkia vaihtoivat Lapinjärvellä myös monet sellaisetkin asiakkaat, jotka eivät yleensä edes asioi pankkikonttorissa, vaan hoitavat pankkiasiansa internetissä.
Nordealla ja Elimäen Osuuspankilla on lähestulkoon vastakkaiset toimintakonseptit. Kun Nordea on tehostanut toimintaansa ja parantanut palveluaan keskittämällä, ovat monet paikallispankit levittäytyneet lähemmäs asiakkaita pienillekin paikkakunnille.
Elimäen Osuuspankki on toimialueellaan ollut selkeästi tällainen paikallispankki, joka osallistuu alueellaan aktiivisesti myös erilaisten tapahtumien sponsorointiin ja pitää yhteyttä asiakkaisiin. Pienen konttorin avaaminen pienen kunnan pieneen keskustaan on hyvä esimerkki eräänlaisesta vastavirtaan kulkemisesta. Elimäen Osuuspankin hyvästä tuloksesta ja vakavaraisuudesta päätellen strategia on toiminut. Liljendalin konttorin myötä Elimäen Osuuspankilla on jo neljä konttoria Loviisan alueen kunnissa ja lisäksi kaksi naapurissa Elimäellä eli nykyisessä Kouvolassa.
Nordean toiminta-ajatus perustuu pitkälti palveluiden keskittämiseen ja riittävän suuriin toiminnallisiin kokonaisuuksiin, joissa resursseja voidaan hyödyntää tehokkaasti ja henkilöstön osaamista pitää ajan tasalla. Siitä hyötyvät erityisesti suuret asiakkaat, jotka arvostavat aktiivista henkilökohtaista pankkineuvontaa ja –palvelua. Elimäen Osuuspankin uusi konttori Liljendalissa on esimerkillistä paikallispankkiaatetta etenkin aikoina, jolloin konttoreita, tehtaita ja liikkeitä pikemminkin suljetaan kuin avataan. Lähiaikoina avattavan uuden pankin säilyminen Sävträskissä riippuu kuitenkin lopulta liljendalilaisista itsestään.
Uusia koulutuslinjoja kannattaa yrittää
Amistossa ryhdytään selvittämään mahdollisuuksia aloittaa voimalaitoskäyttäjien ja säteilyvalvojien perustutkintoihin tähtäävä koulutus Loviisan toimipisteessä. Kysessä olisivat kokonaan uudet koulutuslinjat, jollaisia ei toistaiseksi toimi missään muussa oppilaitoksessa Suomessa. Tähän saakka useimmat voimalaitoskäyttäjät ovat suorittaneet perustutkintonsa prosessitekniikasta tai muilta linjoilta. Ydinvoimalaitosten sekä muun teollisuuden säteilyvalvojat ovat yleensä suorittaneet röntgenhoitajan perustutkinnon, vaikka eivät ole hoitoalalle aikoneetkaan. Erillisten voimalaitoskäyttäjien ja säteilyvalvojien perustutkintojen puuttuminen on selkeä puute toisen asteen koulutustarjonnassa.
Kokonaan uuden perustutkinnon perustaminen on pitkä ja työläs prosessi, jonka lopputulosta on vaikea ennustaa. Helppoa se ei ole.
On silti hyvä, että Amisto on kuulostellut herkällä korvalla alueen teollisuuden koulutustarpeita. Energia- ja muu prosessiteollisuus on suuri työllistäjä Porvoossa, Loviisassa, Lahdessa ja Kotkassa. Esimerkiksi voimalaitoskäyttäjiä tarvitaan ydinvoimaloiden lisäksi kaikilla muillakin voimalaitoksilla ja kaukolämpölaitoksilla. Myös esimerkiksi metalliteollisuuden materiaalien röntgentarkastukset edellyttävät säteilyvalvojan koulutusta.
Voimalaitoskäyttäjän tai säteilyvalvojan perustutkinnon suorittaneille olisi huomattavasti paremmat mahdollisuudet saada harjoittelupaikkoja sekä työllistyä Loviisan seudulla kuin useimmilta muilta Amiston kursseilta. Uudet linjat varmistaisivat myös toisen asteen koulutuksen jatkumisen Loviisassa.
Arto HenrikssonLoviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, PL 42, 07901 Loviisa
Puh. (019) 532701, Fax (019) 532706, toimitus@lovari.fi