Kiertoliittymä ei ole turha eikä elintärkeä   22.09.2006 Loviisan länsiportin alueelle parhaillaan rakennettava kiertoliittymä hämmentää mieliä Loviisan seudulla monestakin syystä. Ensinnäkin ympyrä on koko seutukunnan ensimmäinen liikenneympyrä, jossa ajaminen vaatii totuttelua. Lähin vastaavaympyrä on tähän saakka ollut Orimattilassa. Jo nyt rakennusvaiheessa liikenneympyrässä sattuu kymmeniä sekaannuksia päivittäin. Monet ympyrässä ajavat näyttävät vanhasta muistista antavan tietä oikealta tuleville, vaikka liikenneympyrässä ajava on aina etuajo-oikeutettu. Ei ole naurun asia, että varsin monille seudun autoilijoille Loviisan liikenneympyräkokemus on lajissaan ensimmäinen. Monilla muistuu mieleen vanha vitsi, jossa rajoitettiin liikenneympyröiden kierrokset kahteen per talous. Myös liikenneympyrän tarpeellisuudesta on taitettu peistä. Ympyrän tarve liittyy länsiliittymän kaakkoispuolen kaavoitukseen ja rakentamiseen. Kaupunki on pian vuosikymmenen ajan halunnut osoittaa länsiportin itäpuolisia alueita liikerakennuksia varten. Liiketonttien käyttö edellyttää kuitenkin sopivaa tieyhteyttä ja liittymää Helsingintielle. Kaupungille olisi kelvannut tavallinen tienhaarakin, mutta Tiehallinto piti liittymän rakentamisen ehtona kiertoliittymää. Kaupunki anoi liittymää Tiehallinnolta jo vuonna 1999, ja odotti sitä vuodesta toiseen. Kaupungin 30 prosentin omarahoitusosuus on ollut esillä taloussuunnitelmissa, joten mikään yllätys se tuskin luottamusmiehillekään oli. Kaupungin selkeä näkemys on vuosien ajan ollut, että kiertoliittymää tarvitaan, jotta laadukkaat yritystontit saadaan käyttöön. Kolmas mieliä myllertävä seikka on liikenneympyrän päätöksenteko- ja rahoitusprosessi, joka sai muutamat valtuutetutkin takajaloilleen. Loviisan valtuusto kokoontui viime viikon keskiviikkona päättämään hankkeen rahoituksesta, kun työt olivat jo hyvän matkaa käynnissä. Kiukku oli ymmärrettävää. Virkamiehet saivat kuulla kunniansa, vaikka rahoitus hyväksyttiinkin lopulta selkein äänin 25-2. Kiire ei ole kelvollinen syy oikaista asiallista päätösprosessia. Sormea voi aina heristellä virkamiesten suuntaan, vaikka suurin vikapää syntyneeseen tilanteeseen on Uudenmaan tiepiiri. Se ilmoitti yllättäen keväällä kaupungin kanssa käydyissä neuvotteluissa, että sillä olisikin nyt käytössään määrärahoja, joilla kiertoliittymä voitaisiin rakentaa. Kaupungin virkamiehet sanovat pitäneensä Valkon kevyen liikenteen väylää selvästi tärkeämpänä, mutta tiepiiri oli toista mieltä. Riskinä oli, että tiepiirin rahat olisivat menneet muualle, mikäli kaupunki olisi viivytellyt mukaantuloa. Tekninen lautakunta, hallitus ja valtuusto olisi tietenkin voitu kutsua kesällä ylimääräisiin kokouksiin vahvistamaan aiemmin tehdyt periaatepäätökset, jossa päätösprosessi olisi ollut moitteeton. Lopputulos olisi silti ollut sama. Puolustamatta sen enempää virkamiehiä, on syytä muistaa, etteivät Loviisan tiehankkeet ja niiden priorisointi ole yksin kaupungin päätösvallassa. Lopulliset päätökset tekee yleensä Tiehallinto muun muassa liikennelaskennan ja onnettomuustilastojen sekä oman tarveharkintansa perusteella. Tiehallinto myös maksaa suurimman osan hyväksymistään tiehankkeista. Kiistellystä ympyrästä se maksaa 70 prosentin osuuden. Tosiasia on, että Loviisaan valmistuu syksyn aikana seudun ensimmäinen liikenneympyrä. Se ei ole liikenneturvallisuuden kannalta tärkein hanke, mutta kiertoliittymä on silti kiistatta turvallisempi kuin tavallinen liittymä. Ympyrä ei myöskään ole kaupunkikuvan kannalta ylivoimainen, mutta ei se sitä huononnakaan. Se ei myöskään ole yritystonttien tarjonnan kannalta ratkaisevin hanke, mutta edistää silti Länsiportin itäpuolisten alueiden hyödyntämistä ja kehittämistä. 110.000 eurolle olisi varmasti löytynyt parempaakin käyttöä, mutta myös paljon huonompiakin kohteita. Kiertoliittymä ei ole täysin tarpeeton eikä elintärkeäkään, vaan jotakin siltä väliltä. Eli oivallinen hanke jakamaan mielipiteitä. Pirstaloituminen uhkaa Loviisan seutua Valmisteilla olevasta puitelaista tihkuneiden tietojen mukaan Loviisan seutukunta uhkaa pirstaloitua itään ja länteen. Vaikka kunnat saattaisivatkin säilyä muodollisesti itsenäisinä, linjaa luonnos Ruotsinpyhtään ja Pyhtään Kotkan etupiiriin ja Pernajan pakkoyhteistyöhön Porvoon kanssa. Loviisa, Liljendal ja Lapinjärvi jäisivät kasvukeskusten välimaastoon. Lakiluonnos väläyttää myös mahdollisuutta pilkkoa kuntia osiin, jolloin esimerkiksi Tesjoki sekä Pernajan itäosia voitaisiin liittää Loviisaan. Pirtaloituminen voidaan estää vain seudun kuntien yhteisvoimin, jos sitenkään. Yhteisellä linjauksella alkaa kohta olla jo kiire.     Arto Henriksson Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, PL 42, 07901 Loviisa Puh. (019) 532701, Fax (019) 532706, toimitus@lovari.fi