Postilla ikävä kaksoisrooli

Suomalaisia lehtikustantajia edustava Medialiitto julkaisi viime viikolla tiedotteen, jonka mukaan Postin rajut hinnankorotukset uhkaavat lehtien tulevaisuutta. Postin hinnat ovat nousseet kustannusindeksejä jyrkemmin jo pitkään, mutta viime vuosina korotusprosentit ovat usein olleet kaksinumeroisia.

Sanomalehtien Liiton Spring Advisor -konsulttiyhtiöltä tilaaman jakeluselvityksen mukaan valtion omistama Posti on jo pitkään nostanut jakeluhintojaan huomattavasti enemmän kuin alan yksityiset toimijat. Vuodesta 2010 vuoteen 2017 Postin hinnat ovat nousseet keskimäärin 47 prosenttia.

Viime viikolla Posti julkisti tuoreimmat muutoksensa kirjeiden, lehtien ja suoramarkkinointipalveluiden hintoihin sekä palveluihin. Lehtien ja kirjeiden jakeluhinnat nousevat jälleen tuntuvasti, mutta Postin oman mainostuotteen Postisen hinnat pysyvät ennallaan. Esimerkiksi Postin Loviisan Sanomille ilmoittamat ensi vuoden hinnankorotukset liikkuvat palvelusta riippuen 5 – 15 prosentin haarukassa. Harvaanasutuilla maaseudun alueilla eri puolilla Suomea korotukset ovat olleet vieläkin korkeampia.

On perusteltu syy epäillä, että Posti pönkittää oman suoramainostuotteensa hintaa ja kilpailukykyä samoilla mainosmarkkinoilla toimivien paikallis-, sanoma- ja kaupunkilehtien kustannuksella. Hinnankorotusten lisäksi lehtikustantajia huolestuttaa Postin palveluiden laadun heikkeneminen. Jos lehden tilaajalta jää toistuvasti lehti saamatta, on lehden ja tilaajan välinen asiakassuhde vakavasti ja perustellusti uhattuna, vaikka syy olisikin Postissa.

Postin hinnankorotusten taustalla on kirjeiden ja lehtien jakelumäärien pitkään jatkunut vääjäämätön väheneminen. Siitä huolimatta Loviisan seudullakin on edelleen alueita, joilla postinkantaja käy kahdesti päivässä.
Postin päällekkäiset jakelukanavat olisi syytä yhdistää sekä tuoda lehdet, mainokset ja kirjeet yhdellä jakelukerralla varhain aamulla perille. Kirjeet ja mainokset ehtivät yleensä odottaa yhden yön yli seuraavaa aamua, mutta päivän sanomalehti on saatava ilmestymispäivänä.

Posti on valtion kokonaan omistama yhtiö, joka tuottaa voittoa ja maksaa omistajalleen vuosittain osinkoa. Vaikka Postin tulos on vuosi vuodelta pienentynyt, teki yhtiö viime vuoden 1,3 miljardin euron liikevaihdolla viivan alle lähes 22 miljoonan euron voiton. Lokakuussa Posti ilmoitti, että sen talouden keskeiset tunnusluvut olivat kääntyneet kasvuun ja liiketulos parantunut merkittävästi. Pääosin Suomen ja Baltian pakettimyynnin kasvun, mutta paljolti myös lehtijakeluiden suurten hinnankorotusten myötä.

Päättäjien tulisikin linjata, onko Postin tärkeämpää tuottaa laadukkaita ja kilpailukykyisiä palveluja kansalaisille vai valtiolle taloudellista tuottoa.
Postin yhteiskunnalliset tehtävät tulisi jatkossa eriyttää Postisen suoramainonnan kaltaisista puhtaista markkinatoiminnoista, jotta jakelupalvelut ja tasapuolinen tiedonsaanti kyettäisiin turvaamaan koko maassa.

Jakeluhintojen roimat korotukset ja jakelupalveluiden laadun heikkeneminen eivät ole pelkästään talous- tai logistiikkakysymyksiä silloin, kun ne vaarantavat erityisesti monien haja-asutusalueilla ilmestyvien lehtien toiminnan jatkuvuuden.

Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg toikin esille, että ilman pikaisia toimia voi Suomeenkin syntyä valkeita alueita, joissa paikallista demokraattista päätöksentekoa ei seuraa eikä valvo kukaan. Ei varsinkaan media-alan sääntöihin sitoutunut tiedotusväline. Mediakentän harveneminen tarjoaisi lisäksi elintilaa ja vaikutusvaltaa epämääräisille sosiaalisen median kanaville ja toimijoille, joiden tarkoitusperät eivät yleensä kestä päivänvaloa.

Vaikka digitalisaatio etenee vääjäämättä myös mediassa, ja yhä useampi siirtyy paperilehdestä digitaalisiin julkaisuihin, on paperilehti vielä pitkään suomalaisten tärkein tiedonvälityksen kanava niin paikallisella kuin kansallisella tasolla.