Porvoon sairaalan tulevaisuudesta nousi myrsky

Menetys. Porvoon sairaala on menettämässä gynekologisen leikkaustoiminnan. Kuva Marita Itävuori
Gynekologisten leikkausten siirtyminen pois Porvoon sairaalasta nosti pelon sairaalan vähittäisestä alasajosta.

LOVIISA, PORVOO, HELSINKI HUSin toimitusjohtaja Aki Lindén kiistää. Hänen mukaansa Porvoon sairaalan alasajoa ei suunnitella, vaan sairaalaan on tulossa enemmän toimintaa kuin sieltä poistuu.

Varmistunut tieto gynekologisten leikkausten siirtymisestä Porvoon sairaalasta Naistenklinikalle Helsinkiin sekä Hyvinkäälle on Itä-Uudellamaalla otettu vastaan merkkinä Porvoon sairaalan alasajosta, jonka ensimmäinen oire oli synnytystoiminnan lakkauttaminen pari vuotta sitten.

– Tilanne on se, että HUSin hallitus on päätöksen tehnyt, mutta valmistelu on ollut epäselvää ja päätös on tehty käymättä varsinaisesti keskusteluja, yksipuolisesti sanelemalla. Niin nopealla aikataululla että muutoksen toteuttaminen tuntuu henkisesti ja konkreettisesti hankalalta, Porvoon sairaalan naistentautien ylilääkäri ja toimialajohtaja Henna Turunen kertoo.

Muutos tulisi jo vuodenvaihteessa.
– Aikataulu on todella tällainen, että saman tien kun päätös saneltiin HUSin hallituksessa, se laitettiin täällä budjettiin. Aikataulu on niin hirvittävän lyhyt, että se vaikeuttaa monia asioita.

Visio ”keskusneuvolasta”

Turusen mukaan muutokseen on päädytty HUSin Naistenklinikan toimialajohtajan Seppo Heinosen vision perusteella ilman mitään perusteluja.

– Silloin kun synnytykset siirtyivät muualle tulevaisuustyöryhmän vision mukaan HUSin ympäristökuntien sairaaloista, myös Raaseporista ja Lohjalta, loppuisivat leikkaukset. Kaikki ympäristökuntien sairaalat ovat esittäneet visiosta eriävän mielipiteensä.

Turusta harmittaa erityisesti se tapa, jolla muutosta on viety eteenpäin. Hänen mukaansa koko Porvoon sairaalan johto vastustaa gynekologisten leikkausten siirtämistä pois Porvoosta.

Porvoossa tehdään gynekologisia leikkauksia vuosittain 250-300. Turusen mukaan leikkauksia on pystytty vähentämään.
– Hyvin kustannustehokkaasti tehdään. Vaativammat, kuten syöpäleikkaukset, on keskitetty Helsinkiin, verkkoleikkaukset Hyvinkäälle. Porvoossa on tehty kirurgiaa joka on hyvä tehdä lähellä, potilaslähtöisesti, niin että potilaan ei tarvitse siirtyä.

Turunen lisää, että Naistenklinikalla on jatkuva henkilöstöpula, jono on tällä hetkellä viisi kuukautta. Hyvinkäällä on jonoa remontin takia.

Mikäli myös HUSin valtuusto hyväksyy gynekologisten leikkausten siirtämisen käsitellessään ensi vuoden talousarviota joulukuussa, Porvooseen jäisi vielä gynekologinen poliklinikkatoiminta.

– Pelko on, että se kuihduttaa kaiken kaikkiaan poliklinikkaa. Työpaikasta tulee vähemmän houkutteleva erikoislääkäreille, koska jo nyt työnkuva on suppeutunut, ei ole synnytyksiä ja päivystystoimintaa ja leikkauksetkin viedään pois.

Kannattaako erikoislääkärin työskennellä kunnallisella puolella?
– Meistä puhutaan visiossa ”keskusneuvolana”, joka tuntuu sairaalan poliklinikalla… no, se kuvaa, mihin meidät halutaan ajaa, että olemme tällainen pieni sivutoimipiste. Tämä oli jo toukokuussa 2016 visiossa, eli tähän suuntaan meitä halutaan viedä.

Runnottu läpi

Mitä sitten on vielä tehtävissä?
– Voiko asian viedä HUSin hallitukseen niin, että myös alueen päättäjillä olisi mahdollisuus sanoa sanansa. Ainoa keino on, että budjetti avataan ja siihen tehdään muutos. Kaikki on varmaan mahdollista, kunnes toiminta muuttuu ja toki sen jälkeenkin, Turunen miettii.

– Toki toivon, että jos olisi pitempi aika valmistautua, niin ihmisille, medialle ja poliitikoille olisi mahdollisuus tiedottaa suunnitelmasta. Varmaan on ollut tarkoituskin, että on runnottu läpi, eikä kukaan ehdi ottaa kantaa.

Turusen tietojen mukaan suunnitelmasta ei ole keskusteltu hänen itsensä, hänen edeltäjänsä eikä Porvoon sairaalan johdon kanssa.
– Ei ihan läpinäkyvä tämä päätöksentekoprosessi.
– Alueen naisia tässä pompotellaan, sitähän se käytännössä tarkoittaa. Voidaan ajatella, että naistentaudit eivät ole samalla tavalla henkeä uhkaava asia, kuten sydäninfarkti. Jos jonkun kohtu roikkuu tuolla jalkojen välissä, niin se ei uhkaa henkeä vaan on vain naisen elämänlaatuun vaikuttava, tai esimerkiksi munasarjakasvaimet hieman runsaine kuukautisineen tai virtsankarkailu. Ihmiset voivat siinä tapauksessa odottaa jonossa viisi kuukautta? Hulluinta on, että meidän leikkaustoiminta ollut toimivaa ja kustannustehokasta. Helsingissä ei ole resurssia eikä Hyvinkäällä.

Porvoossa leikkaukseen on joutunut jonottamaan kaksi kuukautta kesän jäljiltä.
– Olemme yrittäneet pyrkiä yhden pysähdyksen tekniikkaan, eli potilaalle on annettu leikkausaika jo täällä käydessä. Helsingissäkin puhutaan, että pyritään kolmeen kuukauteen, tosin siihen on pyritty varmaan useita vuosia.

Painetta keskittämiseen

HUSin toimitusjohtaja Aki Lindén sanoo, että muutokset ovat välttämättömiä, mutta mistään Porvoon sairaalan alasajosta ei ole kysymys.

– Meillä pitää olla alueella erikoissairaanhoitoa mutta lääketiede ja terveydenhuolto kehittyvät aika hurjaa vauhtia. Meillä on myös säädetty keskittämisasetus ja päivystysasetus, jotka ihan uudella tavalla määrittävät, mitä sairaaloissa saa tehdä ja minkä kokoisissa. Esimerkiksi tietynlaisia leikkauksia on ihan määrätty asetuksella keskitettäväksi.

– Esimerkiksi silmäpalvelut lisääntyvät, kun väestö lisääntyy. Synnytykset vähenevät Uudellamaallakin tuhannen synnytyksen vuosivauhtia.

Muutokset heijastuvat siihen, mitä sairaaloissa tehdään.
– Mikään sairaala ei voi pysyä staattisena ja samanlaisena aina. Sen takia suuria muutoksia tapahtuu kaikissa sairaaloissa.
– Gynekologisissa leikkauksissa on kysymys 200–300 leikkauksesta ja niitä ollaan siirtämässä Naistenklinikalle, mutta vastaavasti olemme viemässä korva-, nenä- ja kurkkuleikkauksia sekä silmätautien toimenpiteitä Porvooseen.

– Kokonaisuutena Porvoon sairaala tulee säilymään…. voisi sanoa nyrkkisäännön: Jos itäisellä Uudellamaalla asuu 100 000 asukasta, niin käytännössä erikoissairaanhoidon eurot jakautuvat niin, että 60 prosenttia niistä euroista käytetään Porvoon sairaalassa ja 40 prosenttia Hyksissä. Potilaiden osalta jakautuma on erilainen: 20 prosenttia Hyksissä ja 80 prosenttia Porvoon sairaalassa, koska kalliimmat hoidot tapahtuvat Hyksissä, joita ei voisi pienessä sairaalassa edes tehdä.

– Meillä on tarkoitus säilyttää tosi vahva ja hyvä lähellä terveyskeskuksia oleva aluesairaalaverkosto ja jos ihan tiivistäisi, niin aluesairaalassa on kolme asiaa, jotka pitää tehdä: Terveyskeskuksia varten lähellä saatavissa olevaa polikliinista erikoissairaanhoitoa mahdollisimman monella lääketieteen erikoisalalla, jopa huomattavasti useammalla erikoisalalla kuin tähän saakka.

– Tällaista muutosta on tehty, kun esimerkiksi silmätauteja on tuotu Porvooseen ja lisätään korva-, nenä ja kurkkuleikkauksia. Jatkossa varmaan muitakin. Toinen on huolehtia siitä yhteispäivystyksestä, joka tarkoittaa terveyskeskusten ja aluesairaaloiden yhteispäivystystä. Kolmannesta käytän nimitystä satelliittitehtävät. Eli me HUSissa mietitään, että niitä toimintoja ei ole joka sairaalassa. Ne ovat Hyksin toimintaa joita tehdään jossakin, mutta ei kaikissa sairaaloissa. Esimerkkinä tekonivelleikkaukset. Niitä ei jatkossa tehdä Raaseporin sairaalassa, mutta Porvoon sairaalassa tehdään. Eli muitakin asukkaita leikataan kuin itäuusmaalaisia.

– Jälkimmäistä säätelee asetus keskitettävistä hoidoista, joka lähtee siitä, että ellei ole 500 tekonivelleikkausta, niin niitä ei saa sairaalassa tehdä ollenkaan. Sen takia meidän piti järjestellä uudelleen – se olisi ehkä tehty muutenkin, mutta asetus vauhditti Uudenmaan alueella. Sama koskee selkäleikkauksia ja tiettyjä muita, eli keskitämme tietyt toiminnot tiettyihin sairaaloihin, jolloin se aluesairaala palvelee omaa perinteistä alueväestöä laajemmin. Eli nyt me leikataan helsinkiläisiä tekonivelleikkauspotilaita esimerkiksi Porvoossa, koska siellä on hyvä leikkaustoiminta.

Kysymys myös rahasta

Lindén jatkaa, että gynekologia on pieni pala kokonaisuudessa.
– Toki olen HUSin toimitusjohtajana informoitu muutoksista. Tiedän, mitä on linjattu ja olen hyväksynyt, että gynekologiset leikkaukset, 200-300, siirretään Naistenklinikalle.

Lindén perustelee muutosta myös sillä, että aika harva ihminen leikataan monta kertaa elämänsä aikana. Sitä vastoin dialyysin ja sokeuttavan, jatkuvaa hoitoa tarvitsevan silmäsairauden hoito vaatii, että hoito saadaan lähellä.
– 50 kilometriä ei ole liian pitkä matka mennä leikattavaksi.
Lindén perustelee muutoksia myös rahalla.
– Kun eurot on tiukalla, pitää rationalisoida.

Keskittämisasetuksen kanssa ollaan Lindénin mukaan hieman myöhässä.
– Se on annettu vuosi sitten ja voimaan se tuli 2018. Siirtymäaikaa oli heinäkuun alkuun, olisi pitänyt jo toimeenpanna.

Lindénin mukaan gynekologisten leikkausten siirrosta on keskusteltu etukäteen.
– Kyllä siitä on HUSin johtava ylilääkäri ja sairaalan johtaja keskustelleet ja on johtavan ylilääkärin linjaus, että tällainen ratkaisu tehdään. Varmaan aina on, että tieto ei kaikkia heti saavuta. Mitä sairaaloiden työnjaossa yleisesti tapahtuu, niin tämä ei minun korvissani kauhean dramaattiselta kuulosta.
– Tärkein viesti on, että HUSissa ei suunnitella Porvoon sairaalan alasajoa, vaan sairaalaan on tulossa enemmän toimintaa kuin mitä sieltä lähtee.

Koskettaa tasa-arvoa

– Alasajo ei saa jatkua, Loviisan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Otto Andersson (r.) sanoo, että itäuusmaalaisten kuntien edustajien on nyt pyrittävä lisäämään ymmärrystä HUSin luottamushenkilöiden keskuudessa tilanteesta.

Andersson pitää kaavailtua muutosta ongelmallisena monestakin syystä.
– Tasa-arvon näkökulmasta se on todella ongelmallinen: Se kohdistuu naisiin, sitten ovat välimatkat, eli matka gynekologisia leikkauksia tekeviin sairaaloihin pitenee. Entä miten oikeus äidinkielen käyttöön turvataan Naistenklinikalla ja Hyvinkäällä paremmin kuin Porvoossa?

Kun HUS käsittelee budjettia, siihen voi esittää muutoksia sekä HUSin hallituksessa että valtuustossa.
Andersson sai vahvistuksen siitä, että gynekologisia leikkauksia ollaan siirtämässä pois Porvoosta, vasta viime viikolla. Hän kuuluu HUSin valtuustoon. Tätä ennen liikkeellä on ollut vain toisen käden tietoja.

Hän luonnehtii HUSin ja sen jäsenkuntien välistä tiedonkulkua ”aika huonoksi”.
Andersson ennakoi eilen, että Porvoon sairaalan tilanteesta keskustellaan Loviisan kaupunginhallituksen kokouksessa maanantai-iltana.

”Kysymys naisista”

Samaa ennakoi toinen loviisalainen HUS-valtuutettu Arja Isotalo (sd.).
– Tämä on jatkoa synnytysten siirtämiseen pois Porvoosta.
– Henkilökohtaisesti pidän tätä erityisenä huononnuksena.

Isotalo pelkää, että vaikka tällä hetkellä gynekologisia päivystyksellisiä leikkauksia tehdään vielä virka-aikaan, nekin siirtyvät jatkossa pois Porvoosta.
– Meidän alueelta suunniteltuun leikkaukseen voi olla matkaa jopa sata kilometriä, hän viittaa vireillä olevaan muutokseen.

Hän on pahoillaan siitä, että tieto kaavaillusta gynekologisten leikkausten siirrosta tuli tietoon myöhään ja ”ihan puskista”.
– Tämä otetaan esille, josko suunnitelma saataisiin jotenkin katkaistua, ensin HUSin hallituksessa, sitten valtuustossa.
– Tämähän on iso kysymys. On kysymys naisista.