Kyläkäyntejä, yritysvierailuja, tapaamisia, kokouksia. Kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blomin kalenteri on täyttynyt. Ovatko ensimmäiset kuukaudet Loviisan ykkösvirkamiehenä tuoneet yllätyksiä?

LOVIISA Aurinko paistaa raatihuoneen toisen kerroksen ikkunasta kuin vain helmikuisena pakkaspäivänä voi, kun talvipäivä on kauneimmillaan. Kaupunginkanslia kumisee tyhjyyttään, mutta kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom on töissä, tosin hieman nuhaisena.

Varmaan hän olisi saanut neuvoteltua koulujen talvilomaviikon vapaaksi?

Lomaa ei ole ehtinyt kertyä ja julkisella puolella noudatetaan sääntöjä, hän selvittää.
– Täytyy näyttää esimerkkiä. Lomiahan on kohtuullisesti, niin ei voi valittaa.

Esimerkkiä hän haluaa näyttää myös siinä, että on kirjoilla johtamassaan kaupungissa ja myös asuu viikot täällä.

– Työn perässä muuttaminen koskee kaikkia.

Loviisan ja Helsingin välistä matkaa hän kuvailee kohtuulliseksi. Pääkaupungissa asuvat vaimo ja alakouluikäinen tytär.

Onko Loviisa yllättänyt?

Hyppy startup-sijoittajien bisnesenkeliverkoston Fibanin toimitusjohtajan tehtävästä Loviisan kaupunginjohtajaksi tuli monelle yllätyksenä viime syksynä. Nyt on aika kysyä vastakysymys: Onko Loviisa ollut yllätys Oker-Blomille?

– On ollut isompi muutos ja tottumiskysymys siirtyä pöydän toiselle puolelle, kunnallispoliitikon roolista virkamieheksi, kuin tulla Helsingistä Loviisaan.

– Luottamushenkilön rooli on aika erilainen. Yllätyksenä se ei tosin tullut.

Helsingin kunnallispolitiikassa Oker-Blom ehti olla mukana lähes 17 vuotta.

– Positiivinen seikka, jota odotin, oli laaja työnkuva.

Yhden päivän aikana eteen tulee hyvin erilaisia asioita: juridisia, pedagogisia, hallinnollisia, poliittisia ja taloudellisia kysymyksiä. Se on normaalia yhden päivän aikana.

Täysi kalenteri

Loviisalaiset tuntuvat olevan myönteisen innostuneita uudesta kaupunginjohtajasta. Ehtipä joku verrata häntä jo ruotsalaiseen näyttelijään Ola Rapaceen.
Yhteisenä toiveena tuntuu olevan, että Oker-Blom tuo uutta virtaa ja näkemystä kaupunkiin.

Kaupunginjohtaja on puolestaan ehtinyt ensimmäisten kuukausiensa aikana kiertää eri puolilla maantieteellisesti laajaa kuntaa. Myös työhuoneen ovi on käynyt tiuhaan.

– Kalenteri on ollut kyllä aika täynnä. Sen lisäksi että täällä on käynyt ihmisiä, olen pyrkinyt myös itse kulkemaan. Olen käynyt läpi suurimmat työnantajat, kysynyt kuinka menee ja aikovatko he palkata lisää ihmisiä. Ja miten kaupunki voisi heidän toimintaa edistää ilman, että antaa taloudellista tukea. Hän on ehtinyt käydä myös monessa Loviisan kylässä.

Oker-Blom kuitenkin toppuuttelee: yhteydenottoja ei ole tullut enemmän kuin hän oletti.
Suunnitteilla on tutustuminen kaikkiin kyläkouluihin yhdessä koulutuspäällikön kanssa.

Yöunet eivät kärsi

Heti alkajaisiksi eteen on tullut myös yllättäviä haasteita: uuden suomenkielisen koulukeskuksen sisäilmaongelmat sekä iso korvausvaatimus satamassa toimivalta Suomenlahden Telakka Oy:ltä koskien hallin rakennuspaikkaa.

Koulukeskuksen sisäilmaongelmien syytä etsitään ja kaupunki on jo turvautunut juristin apuun.

– Yöunet eivät ole menneet. Kouluasioissa ei ole niin monta murhetta. Uudet kouluhankkeet eivät ole murheita, vaan työläitä ja haastavia, mutta samalla positiivisia.

– Ne ovat merkki siitä, että sivistys on kunniassa ja varsinkin soten ja maakuntauudistuksen jälkeen kunnan keskeisimpiä tehtäviä.

– Mitä tulee tähän yhteen kouluun, niin se on tietenkin ikävä juttu. Kaupungin puolelta kaikki ovat sitoutuneet siihen, että asia korjaantuu. En osaa vielä sanoa, miten kauan se kestää tai mitä se maksaa, mutta olemme tiukalla linjalla: se maksetaan mitä on pakko maksaa, että rakennus saadaan kuntoon. Vaihtoehtoja ei ole. Jos syyllisiä on, esimerkiksi siihen, että olisi tehty virheitä rakennusvaiheessa, niistä tapellaan ja aiotaan vaatia korvauksia osallisilta. Eli tiukka linja, sillä näin ei saa käydä.

Oker-Blom ihmettelee, miten koko maassa on jouduttu tilanteeseen, jossa niin monessa kiinteistössä kärsitään sisäilmaongelmista.

– Miten on mahdollista, ettei Suomessa osata paremmin rakentaa, kun olemme kuitenkin rikas maa, jossa ilmasto-olosuhteet eivät ole mitään uutta. On se erikoista, ettei osata paremmin. Rahaa on ja osaamista. Joku ryhtiliike on saatava.

Tuorein juridinen kysymys on Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) markkinaoikeudelta hakema 20 000 euron seuraamusmaksu kaupungille. Kaupunki osti vuosi sitten Posintra Oy:ltä edunvalvonta- ja seutuyhteistyöpalveluja vuoden sopimuksella, jota ei kilpailutettu hankintalain mukaisesti. Kaupungin lisäksi Posintrassa on myös yksityisiä osakkaita.

Loviisa on pitkään hankkinut kehittämispalvelunsa Posintrasta. Oker-Blom pohtii, että maakuntauudistus tuo muutoksia myös siihen, miten kehitysyhtiöiltä jatkossa voidaan palveluja ostaa.

– Miten kilpailutetaan, mikä on paras omistuspohja? Aiemmin katsottiin hyväksi, että kehitysyhtiössä on mukana myös yksityissektori. Yritykset ovat olleet mukana halusta kehittää aluetta, eivät tuoton takia.

– Sen takia kyseenalaistan, että tästä on noussut niin merkittävä kysymys.
Oker-Blom aprikoi, onko syynä se, että KKV on saanut uusia tehtäviä.

– Ettei vain liity siihen, että KKV haluaa näyttää, että tämänkin tehtävän he innokkaasti täyttävät.

– Loviisa tietenkin odottaa, ettei meitä kohdella huonommin kuin muita, kun laki ei ole muuttunut, vain valvonta.

– Posintrasta ei ole haluja päästä eroon, mutta uuden äärellä ollaan joka tapauksessa siinä, miten tämä jatkossa tullaan tekemään, hyvässä yhteistyössä. Kilpailutukseenkin lähdetään mielellään. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että toimitaan markkinoilla.

Väkiluku nousuun

Tilastokeskuksen ennakkoluvut viime vuoden lopulta osoittavat, että kaupungin väkiluku on painunut aivan 15 000 asukkaan pintaan.

– Meillä on sellainen tilanne, että suhteellisen pitkään on ollut positiivinen muuttoliike, eli tänne muuttaa enemmän ihmisiä kuin täältä pois. Demografinen tilanne syö kuitenkin sen ja vähän päälle. Tämähän on myös Suomen ongelma.

Uusimaa kuuluu maakuntana kuitenkin harvoihin voittajiin.

– Luulen, että Loviisa kuuluu myös voittajiin. Uudenmaan kunnilla asema on kohtalainen. Lisäksi Loviisa on seutukaupunki. Moottoritiematka Helsinkiin kestää tunnin, mikä on maailman mittakaavassa vähän.

Loviisalla on siis mahdollisuuksia, mutta se jokin puuttuu.

– Olen itse nostanut tavoitetta kunnianhimoisesti: minun iso visio seitsemän vuoden kauden aikana on, että tavoite on 20 000 asukasta, ei siinä, nouseeko vai väheneekö väkiluku satasella. Tämä on kuitenkin kaikkein kriittisen kysymys, sillä investointeja ei haluta tehdä, jos markkinat eivät kasva.

– Jos vain tapellaan markkinaosuuksista ja asuntotuotannossa rakennetaan korvaavaa, niin hinta ei voi olla kovin korkea. Tilanne on nyt se, että vanhat kerrostaloasunnot maksavat vähemmän kuin uusien tekeminen maksaa, hän ottaa esimerkin. Kasvua täytyy saada aikaiseksi.

Sitä Oker-Blom ei usko, että yritykset katsovat etabloitumista miettiessään paikkakunnan koulutustarjontaa.

– Nykyisin puhutaan enemmän työvoiman liikkuvuudesta. Itselleni on hyvin luonteva ajatus lähteä muualle opiskelemaan. Kaikkea ei voi tarjota joka puolella maata.

– Lähdetään muualle opiskelemaan ja toivottavasti tullaan takaisin. Miten houkutella työvoimaa muualta, on vielä tärkeämpää.

Päätöksenteko ryhdistäytyy

Kaupunginvaltuuston pitkistä ja monipolvisista kokouksista Oker-Blomilla oli jotain tietoa ennakkoon. Hän kuitenkin huomauttaa, että Helsingissä kokoukset saattoivat venyä viisituntisiksi monologien sarjoiksi.Valtuustotyöskentely Loviisassa on kuitenkin ryhdistäytynyt tällä valtuustokaudella.

– Ryhmäpuheenjohtajat ja kaupunginhallitus ovat ottaneet aiempaa kovemman otteen ja vastuunsa, Oker-Blom sanoo.

– Kun asia sitten tulee valtuustoon, se on käyty läpi hyvin.

– Kunnallisella puolella kaikki lähtee valmistelusta. Ei ole mitään järkeä tuoda uusia juttuja myöhäisessä vaiheessa. Hyvin vähän voi yleensä muuttaa valtuustossa, lähettämättä asiaa uuteen valmisteluun. Ihan ad hoc ei voi päättää.

– On tärkeä seikka sekä raatihuoneella että ulospäin, että toimitaanko täällä ripeästi ja johdonmukaisesti niin, että asiat etenevät. Tämä on listalla ja tämä paranee. Siitä on jo viitteitä ja olen siihen hyvin tyytyväinen.

Kevään isoimpia kunnallisia muutoksia on organisaatiouudistus. 12. ja 14. maaliskuuta uudistusta pohditaan epävirallisissa kokouksissa. Tavoitteena on, että uudistus ehtii valtuuston päätettäväksi parhaassa tapauksessa 13. kesäkuuta.

– Kipukohtia ei juurikaan ole. Ei havitella oleellista henkilöstövähennystä, vaan päällimmäinen asia on, millaiset ovat toimivat ja sopivan kokoiset yksiköt, eikä tasojen määrä ole liian suuri. Eikä esimies- ja päällikkötyö ole liian hajautettua.

Sote- ja maakuntauudistus tuo kunnille omat haasteensa sekä ajallisesti että muutoin.

– Toivon, että ainakin sotesta tulee jotakin. Siihen on panostettu paljon ja useimmat näkevät tarvetta muutoksille. En ole varma, onko tämä oikea tapa. Kunnan kannalta lakisääteisten sote-palvelujen kustannusten epävarmuudesta pääseminen voi olla helpotus. Maakuntauudistuksesta en ole niin varma.

Juuret velvoittavat

Oker-Blom valittiin Loviisan johtoon seitsemän vuoden määräajaksi. Onko häntä jo houkuteltu muihin töihin?

– No ei, mutta olen huomannut, että tietyt head hunterit ovat lähettäneet kutsuja ja pitävät sillä tavalla kartalla, mutta mitään ei ole suoraan tullut ja moni heistä varmaan ymmärtää, että ei ole oikea aika, kun olen vasta aloittanut. Mutta hyvä jos kiinnostaa. On hyvä ja jossain määrin jopa loogista siirtyä yksityiseltä puolelta julkiselle puolelle.

Hän uskoo, että siirtyminen rikastuttaisi puolin ja toisin ja sitä voisi olla Suomessa enemmänkin.

Pitääkö Loviisa kaupunginjohtajansa koko määräaikaisen sopimuksen ajan, eli seuraavat seitsemän vuotta?

– Eihän sitä koskaan tiedä, mutta seitsemän vuoden sopimus on aika ohjaava asia ja selkeä signaali sekä työnantajalta että minulta. Se menee molempiin suuntiin. Minä en asennoidu olemaan täällä eläkkeelle saakka, vaan että on määräaika, jonka aikana tietyt asiat pitää saada aikaiseksi – toki voi saada ne aikaiseksi hieman nopeammin, tai ei onnistu määräajassa – se on selkeä signaali ja molemmin puolin tilannetta arvioidaan välillä. Se on vain fiksua.

Oker-Blom on nyt 42-vuotias. Hänellä ei ole haluja toimia samassa virassa seuraavat 26 vuotta.

– Senkin voin sanoa, etten näe itseäni kaupunginjohtajana missään muualla. Jos ja kun joku päivä siirryn muualle, niin tuskin samanlaiseen työhön. Koen vahvasti, että on oltava yhteys, tunne ja side paikkaan, joka minulla on Loviisaan ja Helsinkiin. En näe itseäni missä tahansa samassa roolissa.

– Juuret ohjaavat. En ole kiinnostunut toisen, hieman isomman kaupungin johtamisesta.

Vaihtoehto on sitten ihan jotain muuta.

Juurien lisäksi Oker-Blom korostaa yhteiskunnallisen tekemisen tärkeyttä.

– Se, että tekee jotain yhteiskunnallista, niin sillä on suurempi arvo. Se on minulle tärkeämpää, kuin kaupallisesti tekeminen, markkinaosuuksista tappeleminen. Eri asia on tietenkin kehittää jotain uutta.

– Jonkin asian paremmaksi tekemiseen täytyy olla joku kulma työssä. Toki niitäkin löytyy yksityiselläkin puolella. Koen, että Fibanin toimitusjohtajuus oli tällainen.

Kaupunginjohtajuutta Oker-Blom luonnehtii operatiiviseksi, toisin kuin esimerkiksi kansanedustajan työtä. Ja se on hyvä asia.

Hän pyrki vuosia sitten eduskuntaan.

– Olen ehkä tullut hieman toisiin ajatuksiin, vaikka ikinä ei pitäisi sanoa ei ikinä.

 

Uutta ja vanhaa taidetta

Jan D. Oker-Blom on tehnyt olonsa kotoisaksi virkahuoneessaan.Muutama oma taidehankinta on päätynyt työhuoneen seinälle: Pasi Rauhalan Half-Time ja Alvar Gullichsenin Hello edustavat nykytaidetta, johon ei ennakolta odota törmäävänsä raatihuoneen ympäristössä.

Keskellä kylmää talvea Erik Granfeltin Napoli tuo valoa.

– Voin muistella Etelä-Eurooppaa sitä katsoessani.

Kaupungin kokoelmista on peräisin naivistinen maalaus Veronkeruu, jonka on maalannut Tage Nybonn.

Kaupunkiasuntoon on päätynyt muutama Nordström-suvun vanha taideteos. Loviisalaiseen laivanvarustajasukuun kuuluva Oker-Blom on tuonut ne mukanaan takaisin Loviisaan.

Taide kiinnostaa Oker-Blomia laajemminkin. Hän on sopinut Pro Artibus -yhdistyksen kanssa, että kaupunki voi ilmaiseksi lainata taidetta sen kokoelmista kaupungin tiloihin.

Almintalossa on parhaillaan esillä Pro Artibuksen Feministinen kevät -näyttely.

Työpaikalla. Raatihuone on ollut kaupunginjohtajan työpaikkana viime vuoden joulukuun alusta lähtien. Kuva: Marita Itävuori