Pitkä hoitosuhde katkeamassa – ”vihaks pistää”!

Valinta. Liisa Vatanen joutuu valitsemaan uuden fysioterapeutin, kun loviiisalaisyritys ei enää päässyt vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tuottajaksi Kelan kilpailutuksessa. Oikealla Fysio Kympin omistaja Sari Rautiainen. Kuva: Eija Kosonen
Vaikeavammainen Liisa Vatanen tarvitsee fysioterapiaa pari kertaa viikossa, jotta toimintakyky ja omatoimisuus säilyisivät. Pitkä hoitosuhde loviisalaisen fysioterapeutin kanssa on nyt katkeamassa palvelun kilpailuttamisen vuoksi.

LOVIISA – Vihaks pistää! Kun on monta sairautta ja niiden vuoksi ongelmia muutenkin, niin nyt pitää vielä käydä miettimään sitä, mistä saan jatkossa fysioterapiaa. Olen viettänyt asian takia monta unetonta yötä. Ahdistaa ja on voimaton olo tämän päätöksen edessä, loviisalainen Liisa Vatanen huokaa.

Kansaneläkelaitos on kilpailuttanut vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tarjoavat palvelutuottajat. Loviisassa sitä yli 20 vuotta antanut Fysio Kymppi putosi yllättäen pois palveluntuottajien joukosta. Loviisassa ja Lapinjärvellä ei ole jatkossa yhtään tätä kuntoutusta antavaa yritystä.

Kela kilpailuttaa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen, koska hankintalaki edellyttää sen tekemään niin.
– Kela on tehnyt kilpailutusta jo pitkään. Heidän kriteerinsä valituille kuntoutustahoille ovat olleet tiukat. Aiemmin kilpailutus ratkesi suhteutettuna laadun ja hinnan mukaan. Molempien osuus oli 50 prosenttia. Terapeuttien oli esimerkiksi jatkuvasti käytävä koulutuksessa ja kaikkien tilojen neliöt piti merkata tarkasti, Fysio Kympin omistaja Sari Rautiainen selvittää.

Tämän vuoden kilpailutuksessa kaikki oli toisin.
– Laadun osuus oli 20 prosenttia ja hinnan 80 prosenttia. Terapiatilaksi riittää seitsemän neliön tila, muuta ei kyselty. Hintaan ei siis huomioitu enää lainkaan muun muassa käytössä olevien tilojen kokoa, vuokraa tai terapiavälineistöä, jotka luonnollisesti vaikuttavat loppuhintaan.

Suuri osa spesifisesti kouluttautuneita fysioterapeutteja jäi kilpailutuksen myötä pois listoilta. Tästä on syntynyt suuri poru ja Fysio Kymppikin on tehnyt valituksen päätöksestä. Lasten terapioiden osalta Kela on päättänyt tehdä uuden kilpailutuksen.

Mistä säästöt syntyvät?

Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saa Loviisassa ja Lapinjärvellä noin 20 ihmistä, joista osa on lapsia. Lasten kohdalla näyttäisi siltä, että kaikki jatkuu toukokuuhun asti nykyisellään.

Aikuisten kohdalla tilanne on toinen. Liisa Vatanen on saanut Kelalta kirjeen, jossa on mainittu joukko fysioterapiayrityksiä, joiden joukosta hän voi valita itselle sopivan. Lähin mahdollinen palveluntuottaja on Porvoossa, loput eri puolilla pääkaupunkiseutua.
– Ihmettelen, mistä syntyy se säästö, johon tässä asiassa vedotaan. Joudun jatkossa kulkemaan kuntoutukseen esimerkiksi Porvooseen Kela-taksilla. Eikö se maksa mitään, Vatanen kyselee.

Rautiainen on laskeskellut, että mikäli kaikki lapinjärveläisten ja loviisalaisten terapiakäynnit tehtäisiin Porvooseen, niin asiakkaat ajaisivat kuukaudessa yli 7 000 kilometriä taksilla Kelan maksamana.

– Mihin tässä on kokonaistaloudellisuus kadonnut? Porvoossa he voivat käydä jopa terapiassa, jonka tarjoushinta oli meitä kovempi. Porvoossa terapian toteuttajiksi on valittu myös paikkoja korkeammalla hinnalla, jotta katetaan ruotsinkielisten palvelut. Myös meillä on ruotsia äidinkielenään puhuva fysioterapeutti, Rautiainen toteaa.

Joissain tapauksissa kuntoutuksen saa myös kotiin. Vatasen mielestä se voi kuitenkin olla asiakasta passivoivaa.
– Monelle vaikeavammaiselle fysioterapia on lähes ainoa paikka missä he käyvät.
Luottamus ei synny hetkessä

Liisa Vatasen perussairaus on lapsuusiän nivelreuma. Terveitä niveliä ei ole. Hän on oikeutettu terapiaan, joka sisältää käyntejä fysioterapeutilla sekä laitoshoitojaksoja. Terapian arvioinnin taustalla on lääkärin tekemä kuntoutussuunnitelma.
– Fysio Kympissä olen käynyt tai he ovat käyneet luonani kotikäynneillä niin kauan kuin olen Loviisassa asunut eli noin 14 vuotta. Minua kuntoutetaan päivän tilanteen mukaan. Välillä kuntoutus liittyy esimerkiksi niskaan ja välillä vaikkapa jalkoihin. Hoitoon kuuluvat muun muassa liikeratojen avaamiset, venytykset ja tasapainon parantaminen. Hyvän kuntoutuksen avulla sairaalajaksoni ovat vähentyneet, samoin särkylääkkeiden käyttö.

Vatanen sanoo, että kuntoutuksen myötä hän pysyy toimintakykyisenä. Peseytyminen ja pukeutuminen sujuvat omatoimisesti ja hän pystyy tarvittaessa olemaan päivän itsekseen.
– Vuosien mittaan on syntynyt luottamuksellinen suhde fysioterapeuttien kanssa. Hoidon ohessa puhumme niitä näitä ja psyykepuolikin tulee samalla kuntoon. En tarvitse psykiatria, Vatanen naurahtaa.

Juuri luottoterapeutin menettäminen harmittaa häntä eniten. Terapeutti tietää ja tuntee asiakkaan tarpeet. Uuden hoitosuhteen luominen vie kuukausia, jos ei vuosia.
– Nyt en tiedä yhtään, mitä on vastassa.

Oikeus kannattaa käyttää

Vatasen korviin on kantautunut, että osa muualla Suomessa samanlaisen päätöksen saaneista vaikeavammaisista on päättänyt jäädä pois koko kuntoutuksesta, kun sitä ei saa omalla paikkakunnalla. Oman fysioterapeutin menettäminen on monella raskas asia ja pitkien matkojen kulkeminen uuteen paikkaan liian suuri rasitus.
– Moni jää itsekseen hiljaa murehtimaan. Se on vihoviimeinen vaihtoehto. Hoito-oikeutta ei pidä jättää käyttämättä. Silloinhan se tarkoittaisi, ettei fysioterapiaa tarvita lainkaan. Jos toimintakykyä ei hoitojen avulla pidetä yllä, on pian edessä pyörätuoli ja laitos.

Vatanen sanoo, että hän on usein verrannut vaikeavammaisia ihmisiä rikkinäisiin ruukkuihin.
– Kannattaako meitä korjata vai heitetäänkö pois? Ja jos korjataan, niin ruukun omistaja, Kela, päättää kenelle viedään korjattavaksi.

Rautiainen toteaa, että yrityksessä odotetaan vielä vastausta hankinnan oikaisupyyntöön.
– Kela on luvannut vastata kaikille ennen vuodenvaihdetta, joten onhan tässä vielä viikko aikaa.

Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta lukuun ottamatta Fysio Kympin toiminta jatkuu entisellään. Hoitolasta saa lääkärin antamalla Kelan lähetteellä normaalit Kela-korvaukset.