Paljon puhetta ja tekstimuutoksia budjettivaltuustossa

Mediaa. Ghadi Boustani (keskellä) kuvasi Svenska Ylelle kaupunginvaltuuston budjettikokousta tv-ohjelmaa varten. Kuva: Marita Itävuori
Kymmeniä puheenvuoroja ja lukuisia äänestyksiä. Yli viisi tuntia kestäneen Loviisan kaupunginvaltuuston budjettikokouksen loppusaldo oli, että kaupunki pyrkii virtuaalitekniikan käytössä kouluopetuksessa ykköseksi maailmassa. Tarvittaviin laitteisiin budjetoitiin 15 000 euroa.

LOVIISA Eniten äänestyksiä aiheutti budjetin tekstikirjaus, jonka mukaan kaupunki säilyttää ”kaikki koulut, joissa on riittävästi oppilaita”.

Vihreiden Janne Länsipuro teki muutosehdotuksen kirjauksen poistamisesta. Muun muassa sitoutumattomien Antti Väkevä piti kirjausta huonona, hänen mielestään olisi pitänyt määritellä, miten suuria oppilasmääriä riittävällä tarkoitetaan.

Suurin osa valtuutetuista oli kirjauksen poistamisesta samaa mieltä, mutta kokoomuksen Janne Lepola olisi halunnut säilyttää sen. Hän sai myös kannatusta, joten kirjauksen poistosta jouduttiin äänestämään illan kuluessa lukuisia kertoja, kun talousarvion eri osia käsiteltiin.

Eri äänestyskerroilla lopputulos vaihteli, sillä kirjauksen säilyttämisen kannalla olleet muutamat valtuutetut äänestivät välillä tyhjää. Kirjauksen olisivat halunneet säilyttää Lepolan lisäksi kokoomuksen Ismo Kokko, keskustan Kirsi Nurkkala ja rkp:n Patrik Stenvall. Välillä tyhjää äänestivät Stenvallin lisäksi sdp:n Satu Hämäläinen ja kokoomuksen Juha Karvonen.

Viime hetken lisäys oli virtuaalitekniikan, eli vr-lasien ja 360-kameran käyttöönotto opetuksessa. Tekniikka mahdollistaa etäopiskelun. Tekniikkaa aiotaan hyödyntää myös markkinoinnissa koulujen esittelyssä. Välineiden hankintaan varattiin 15 000 euroa.

Asiaa esitellyt koulutuspäällikkö Timo Tenhunen ja valtuutetut pitivät hanketta merkittävänä. Tenhunen vakuutti, että uuden tekniikan hyödyntämisessä Loviisa voi olla ykkönen maailmassa.
360-kameran hinta vaihtelee 4 000 eurosta 6 000 euroon ja vr-lasien kappalehinta noin pari sataa euroa.

Yksimielisiä muutoksia

Vihreät ja sdp:n ryhmä saivat läpi monia tekstimuutoksia, jotka valtuusto hyväksyi usein yksimielisesti. Esimerkiksi sdp:n esittämä lisäys lasten itseohjautuvuuden seuraamisesta ja sen tukemisesta liittyen digitaalisten kouluvälineiden käyttöön hyväksyttiin.

Vihreät sai puolestaan läpi kirjauksen Loviisan kaupungin ilmastotoimenpiteiden selvittämisestä. Ehdotus hyväksyttiin äänin 16-19. Äänestyksessä rkp:n, sdp:n ja keskustan ryhmät hajosivat. Kokoomus vastusti vihreiden Timo Noroviidan tekemää tekstilisäystä.

Sdp:n tekstimuutosesitys yleisestä kaupungin matkailumarkkinoinnista hyväksyttiin yksimielisesti. Pohjaesityksessä matkailumarkkinointia olisi suunnattu tietyille ryhmille, eli lapsiperheille, venäläisille sekä risteilymatkustajille.

Isnäsin lähiliikuntapaikalle osoitetuista varoista päätettiin Länsipuron esityksestä siirtää 10 000 euroa ensi vuodelle. Päätöksen myötä valtiolta saatavan tuen määrä pienenee jonkin verran.

Sdp:n Pertti Lohenojan esityksestä hyväksyttiin yksimielisesti, että 900 000 euron asfaltointimäärärahoista siirretään 200 000 euroa koulujen ja päiväkotien kunnossapitokorjauksiin. Kestopäällystykseen varattu summa supistui päätöksellä 700 000 euroon.

Väkevän esityksestä tehtiin Kuggom-Hardom -kevyenliikenteen väylän määrärahasiirto ensi vuodelta vuodelle 2020. Rkp:n Mia Aitokari vastusti. Väkevän muutosesitys voitti äänin 16-19. Äänestyksessä rkp:n, kokoomuksen ja vihreiden ryhmä hajosivat.

Sdp halusi toisen hallin

Illan ehkä yllättävin keskustelu käytiin liikuntahallista. Vuoteen 2021 ulottuvan taloussuunnitelman jälkeiselle vuodelle sijoitetun hyvinvointihallin suunnittelu on tarkoitus aloittaa ensi vuonna. Hallin kokonaiskustannus on 11 miljoonaa euroa. Hyvinvointihallin on tarkoitus tulevaisuudessa korvata nykyinen rapistunut liikuntahalli. Lisäksi sinne on kaavailtu myös muita kaupunkilaisten hyvinvointia edistäviä toimintoja.

Lohenoja teki sdp:n muutosesityksen, jonka mukaan toiselle, uudelle, liikuntahallille varataan kahdeksan miljoonaa euroa. Demarit katsoivat lisäksi, että halli pitäisi sijoittaa nykyisen keskusurheilukentän tuntumaan Hagalundiin.

Demarien mukaan koko hyvinvointihalli tuli heille yllätyksenä. He katsoivat hyvinvointihallin tarkoittavan, että siitä ei tulisi oikea liikuntahalli.

Seurasi erikoinen keskustelu siitä, missä Hagalund itse asiassa sijaitsee ja miten pitkä kävelymatka sinne on verrattuna Määrlahteen, jota on puolestaan mietitty yhtenä vaihtoehtona hyvinvointihallin sijoituspaikaksi.

Lopulta valtuuston puheenjohtaja Otto Andersson (r.) kopautti matka-askelten laskemisen päättyneeksi. Äänin 24-11 pohjaesitys voitti. Toisen hallin kannalla olivat demarien lisäksi rkp:n Håkan Karlsson, kokoomuksen Ismo Kokko ja keskustan Kirsi Nurkkala.

Demarien yllätysosakkeet

Vääntöä käytiin sdp:n ja rkp:n välillä myös Prakticumin osakkeiden ostosta, johon oli varattu 85 000 euroa. Sdp esitti, ettei osakkeita osteta.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mia Heijnsbroek-Wirén (r.) puolusti osakkeiden ostoa muun muassa sillä, että se tuo mukanaan päätäntävaltaa ja hallituspaikan, sekä osoittaa, että kaupunkia kiinnostaa, miten koulutusta alueella järjestetään.

Sulautumissopimus hallituspaikkoineen oli hyväksytty kaupunginvaltuustossa lokakuussa.

Lohenoja piti hallituspaikkaa ”uutispommina”. Hän myös piti yhden hallituspaikan painoarvoa vähäisenä.

Osakkeet päätettiin ostaa äänin 24-11. Kauppaa vastustivat sdp:n lisäksi kokoomuksen Kokko sekä sitoutumattomat.

Ryhmiltä kiitosta budjetista

Ensi vuoden talousarvio ja -suunnitelma vuoteen 2021 saakka sai yleiskeskustelussa kiitosta.
Kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom kertoi verotuksen pysyvän nykyisellä tasolla.
– Verotulot laskevat ensi vuonna, sen myötä vuosikate on pienempi. Talousarvio olisi tasapainossa ilman Harjurinteen kouluun liittyviä kuluja ja erikoissairaanhoidon kasvavia kuluja.

Ensi vuoden budjetti on alijäämäinen, mutta kolmen vuoden suunnittelukauden ylijäämä on noin 17 miljoonaa euroa ilman veronkorotuksia.

Rkp:n ryhmäpuheenvuorossa Lotte-Marie Uutinen totesi, että tulevat vuodet ovat raskaita investoinneissa ja käyttötaloudessa. Maan ja metsän myyntiä käyttömenojen kattamiseksi ryhmä ei pitänyt kestävänä taloudenpitona pitkällä tähtäimellä.

– Koulujen, hyvinvointihallin ja asuntomessujen investoinnit ovat elintärkeitä investointeja tulevaisuuden kannalta.

Hän korosti myös syöttöliikenteen merkitystä joukkoliikenteen parantamiseksi, kun liikennöitsijät lakkauttavat loviisalaisten tarvitsemia vuoroja.
Sdp:n Lohenoja sanoi, että suunnitelmasta näkee hyvin että uutta vaihdetta on silmään laitettu.

– Alijäämää on pari vuotta, onneksi kolmas vuosi saadaan menemään hyvin. Ei lypsäviä lehmiä oikein kannata myydä, vaan sellaista joka ei ole tarpeellista kaupungille, hän huomautti.
– Kova vauhti on ihan hyvä, ensi vuonna on paljon keskusteltavaa siitä, mitä rahoilla tehdään: hyvinvointihalli, päiväkoti… näistä on alettava keskustella ja hiljalleen tehtävä päätöksiä.

Myös kokoomuksen Lepola kiinnitti huomiota investointeihin.
– Edessä on mittavat investoinnit ja huolia tuntuu ilmaantuvan lisää ehkä liiankin kanssa.

Sitoutumattomien Saara Lång vertasi menoa aikaisempaan.
– Ei voi välttyä vertaamasta: on selkeä ero, kun aikaisemmalla kaudella oli tosi tiukka säästöohjelma. Nyt tuntuu, että rahaa sijoitetaan isommin.
– Asuntomessut saattaa tuoda piristysruiskeen kaupungin talouteen. Isompi kuva on positiivinen pohjavire. Monella muulla kunnalla ei ole lähimainkaan tällaisia mahdollisuuksia.

Hän aprikoi, mitä tapahtuu, jos Helsinki luopuu hiilen käytöstä.
– Fortum alkaa miettiä uutta myllyä ja Helsinkiin kaukolämpöä. Itäinen rantarata. Siinä on jo kaksi isoa positiivista asiaa. Ne ovat jo mahdollisuuksia, muitakin kuin asuntomessut. Positiivinen henki on päällä, eiköhän tämä tästä.

Vihreiden Noroviita antoi kiitosta siitä, että pienet ryhmät ovat päässeet hallitustyöskentelyyn varhaisessa vaiheessa. Se lisää demokratiaa.