Pernajan kaivaukset jatkuvat
”Kesäarkeologit” hikoilevat helteessä
22.07.2003
Heidi Martiskainen (etualalla), Anna Paaso, Milla Vuokko ja Anette Liljeqvist ahkeroivat Pernajan kirkonkylän kaivauksilla helteestä huolimatta. Vanhan talon kivijalka paljastuu pala palalta.
Arkeologin homma voi fyysisesti kovinkin raskasta. Kun lämpömittari kipuaa varjossakin 30 asteen tuntumaan, on pienenkin kaivauslapion heiluttelu kovaa työtä. Pernajan jokakesäiseen kaivausurakkaan mukaan päässeet Anna Paaso, Milla Vuokko ja Anette Liljeqvist eivät kuitenkaan valita.
– Kivaa hommaa tämä on. Muita kesätöitä ei sitten olekaan, Milla Vuokko kehuu ja suihkuttelee välillä itseään ja työtovereita vesipullolla.
– Tämän vinkin kuulimme radiosta. Viilentää ihan mukavasti.
Välillä maakerroksista putkahtelee ihan mielenkiintoista tavaraa. Muutamia päivä sitten esiin kaivettiin lehmän pääkallo, mutta se ei tyttöjä säikäyttynyt.
Kymmenen senttiä kerrallaan
Tämän kesän kaivaukset alkoivat viime viikolla Pitäjäntuvan takaa ja perjantaina oltiin muinaisen meren rannalla muutamien satojen metrien päästä kirkosta. Baijarsin tilan maille tehtiin koekuoppia. Yksi kuopista oli tuonut esiin vanhan rakennuksen kivijalan. Kaivajat kuopsuttelevat kymmenen sentin syvyisen maakerroksen kerrallaan ämpäreihin.
Pernajalainen tyttökolmikko sai kaivattua kesätyötä, koska kunta maksaa vuodesta 1996 käynnissä olleen kaivausprojektin kulut.
Kaivauksia johtava arkeologi Hanna-Maria Pellinen
Turun yliopistosta oli tyytyväinen paikallisiin apulaisiinsa. Lisäksi kaivuujoukoissa on mukana arkeologian opiskelija Heidi Martiskainen.
Toistaiseksi tämän kesän kaivaukset eivät ole tuottaneet mitään jättiyllätyksiä, mutta päivänvaloon saadut esineet ovat hyvä lisä, kun pyritään tarkentamaan elämänmenoa muinaisessa Pernajassa.
Pitäjäntuvan takaa on uusimmissa kaivauksissa löydetty mm. vanha raha, pronssineula sekä liitupiipun palanen. Niiden iän ajoittaminen on vielä kesken, mutta Pellinen arvelee ettei raha ole ainakaan niin iäkäs kuin vanhimmat kaivauksissa löydetyt.
– Aikaisemmin olemme löytäneet jopa 1400-luvulta peräisin olevia rahoja.
Piispantuvan piha aarreaitta
Pernajan kaivauksien varsinainen aarreaitta on ollut Piispantuvan pihamaa. Sieltä on aikaisemmin noussut esiin pelimerkkejä, jotka kertoivat, että muinaisilla kirkonmiehilläkin oli paheensa. Kirkko kun oli ankarasti kieltänyt pelaamisen. Piispantuvan pohjoispuolelta on löytynyt paljon saviastioiden paloja. Tuon ajan kivisavikeramiikka oli tuontitavaraa, jonka valmistuspaikka ja ikä on mahdollista selvittää melko tarkasti. Vanhin Piispantuvan pihamaalta löytynyt alasaksilainen pala saattaa olla peräisin jopa 1200-luvulta.
Kaivauksia on tehty myös Mikael Agricolan kotitilalla Torsbyssä. Sieltä tavattiin runsaasti punasavikeramiikan paloja, aseen osia ja veitsen hela. Suoranainen aarre on pihalta löytynyt esihistorian aikaan ajoittuva kaksiteräinen kiviesine. Kiilleliuskeesta valmistettu 6 senttiä pitkä talttamainen työkalu on ilmeisesti laitettu rakennuksen kivijalkaan joskus 1700-1800-luvulla. Kivijalkaan laitettu ”ukonvaaja” eli taikakalu torjui uskomusten mukaan salamaniskuja ja sairauksia.
Museo auki ensi vuonna?
Kaivauksien tuloksena saattaa Pernajaan syntyä jopa Agricola-museo. Myös jonkinlaisesta kaivauksia ja Pernajan rikasta historiaa valottavasta julkaisusta on ollut Pellisen mukaan puhetta.
Agricola-museota on alustavasti soviteltu kirkon tornirakennukseen. Kunta on hakenut mahdollisesti jo ensi vuonna avautuvan museon rahoittamiseen määrärahaa Suomen Kulttuurirahastolta. |
Juha Koski
