Kaupungilla ei ainuttakaan ehdotusta valtion talousarvioon
Loviisan toiveet tyrmättiin maakuntahallituksessa
02.02.2007
Maakuntajohtaja Jaakko Mikkola (vas.), edunvalvontapäällikkö Per-Stefan Nyholm ja suunnittelupäällikkö Pekka Hallikainen.
Lista Itä-Uudenmaan kuntien esittämistä hankkeista valtion ensi vuoden talousarvioon julkaistiin alkuviikosta. Maakuntahallituksen listalla on 27 eri toivetta, mutta häkellyttävintä on se, että lista ei pidä sisällään ainuttakaan Loviisan hanketta.
Loviisan edustaja maakuntahallituksessa, kokoomuksen Päivi Uotinen jättikin asiasta eriävän mielipiteen.
- Mikään esittämistäni hankkeista ei mennyt kokouksessa läpi. Loviisalaisena en vain voinut hyväksyä paperia, Uotinen kertoo.
Esimerkiksi Valkon kevyenliikenteen väylästä tai Atomitien linjauksesta ei mainita liiton paperinivaskassa halaistua sanaa. Uotisen mukaan maakuntaliiton tulisi toimia kuntien edunvalvojana, mutta tiistaina julkistetun tavoiteohjelman mukaan näin ei ole. Uotista kismittää esimerkiksi maakuntahallituksen nuiva suhtautuminen ydinvoimaan.
Hallitusohjelmatavoitteissa tosin todetaan, että mikäli Suomeen rakennetaan 6. ydinvoimalaitos, tulisi se sijoittaa Loviisaan. Uotisen mukaan maakuntaliitto voisi lobata äänekkäämmin ydinvoiman puolesta.
Uotinen meni kokoukseen pitkän listan kera, mutta toiveet tyrmättiin kerta toisensa jälkeen. Ainoastaan koulupuolen aloituspaikkamäärien lisäyksen hän sai kirjattua paperiin, mutta se on laiha lohtu.
- Tämän paperin pohjalta maakuntaliitto toimii tulppana Loviisan kehitykselle, Uotinen ampuu.
Lista jäi tekemättä
Maakuntaliitosta kerrotaan, että Loviisa ei lähettänyt etukäteen kaupunginhallituksen yhteisesti sopimaa listaa, johon tavoitteet olisi kirjattu. Uotinen torjuu kritiikin.
- Moni muukaan kunta ei lähettänyt etukäteen mitään listaa, eikä siellä kokouksessa kukaan mitään sooloillut. Esittämäni hankkeet olivat suoraan kaupungin budjettikirjasta: Atomitien varaus, Loviisanlahden kunnostus ja Valkon kevyenliikenteenväylä. Lisäksi halusin rahaa vesitornin kunnostamiseen, joka on tärkeämpi hanke kuin Svartholma, Uotinen korostaa.
Svartholman merilinnoituksen ja Loviisan maalinnakerakennelmien kunnostamiseen myönnettiin miljoona euroa, Wanhassa Wara Parempi -tapahtuma sai 10 000 euroa. Viime vuotiseen listaan verrattuna mentiin kuitenkin takapakkia. Kohdellaanko Loviisaa tasapuolisesti maakuntaliitossa?
Kokouksessa myös läsnäollut Loviisan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Agneta Alm on myös pahoillaan siitä, ettei maakuntahallitus kelpuuttanut Loviisan hankkeita.
- Liitosta kerrottiin, että meidän esitykset eivät ole saapuneet liittoon.
Miksi ei?
- Minulla ei ole asiasta seikkaperäistä tietoa. Virkamiehillä on oma työnjakonsa, Alm summaa.
Milloin asia on käsitelty kaupunginhallituksessa?
- Asiaa ei ole käsitelty siellä. Tässä on käynyt valitettava moka. Mistä se johtuu, en osaa vastata. Yleensä tämä lista on ollut kaupunginhallituksen käsittelyssä.
Kuinka vakava moka on kysymyksessä?
- On tällä listalla tietty painoarvonsa.
Se menee esimerkiksi tiedoksi Uudenmaan kansanedustajille, jotka lobbaavat hankkeita parhaansa mukaan. Lista on kuitenkin kuin lapsen lista joulupukille: toiveet eivät välttämättä toteudu.
- Näkyvyyden kannalta lista on kuitenkin hyvä. Nyt tarvitsee vain panostaa muihin kanaviin, Alm sanoo.
Järjestelmä uusiksi
Kaupunginhallituksen esittelijän, Loviisan kaupunginjohtaja Olavi Kalevan mukaan ei ole syytä olla huolissaan, vaikka Loviisa ei toiveita valtion talousarvioon esittänytkään.
- Infrastruktuurihankkeisiin on vaikea saada valtion rahoitusta. Murto-osa hankkeista toteutuu. Asioita työstetään myös eri portaissa. Esimerkiksi ensi viikolla on kokous tiehallinnon kanssa Valkon kevyenliikenteen väylän kustannusjaosta, Kaleva sanoo.
Kalevan mukaan listaan tuijottamisen sijasta huomio kannattaisi keskittää koko edunvalvonnan järjestelmään. Onko pitkien listojen teko ylipäänsä tätä päivää.
- Ehkä kannattaisi tulevaisuudessa nostaa vain 2-3 kärkihanketta esiin. Se voisi olla tehokkaampaa, Kaleva laskelmoi.
- Pitäisi fokusoida enemmän. Ehkä tämä koko mekanismi kaipaa jäntevöittämistä.
Missä meni vikaan?
Loviisan kaupunginhallitus on yleensä tehnyt etukäteen hankelistan, joka toimitetaan maakuntaliittoon. Miksi näin ei tehty tällä kertaa? Oliko kyse inhimillisestä erehdyksestä, unohduksesta vai jostain muusta?
Kun yhteistä listaa ei ollut, ajoiko Päivi Uotinen itsensä umpikujaan vaatimalla neuvotteluissa liikaa? Oliko neuvottelutaktiikka oikea?
Maakuntaliiton hallitusohjelmatavoitteissa todetaan, että Loviisan seudun kehitys on kääntynyt myönteiseksi, mutta tilanne vaatii edelleen valtion ja kuntien yhteisiä ponnisteluja ja tarpeita, joissa Loviisan tarpeet otetaan huomioon. Yksi kysymys lisää: kuinka hyvin maakuntaliitto itse huomioi Loviisan tarpeet?
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Christel Liljeström vakuuttelee, että hän ajaa loviisalaisten asioita. Missä mittakaavassa? Kiinnostaako Loviisa sipoolaista Liljeströmiä yhtä paljon kuin Sipoo kiinnostaa helsinkiläisiä?
Itä-Uudenmaan kärkihankkeet vuonna -08
1. Alueellisen osaamisen vahvistaminen (250 000 e)
2. Valtion toimintojen alueellistamista jatkettava (50 000e)
3. Kilpilahden tieyhteydet (14,7 milj. e.)
4. Alueellisten tiehankkeiden rahoituksen turvaaminen (17 mil. e.)
5. Historiallisten ympäristöjen kunnostamiseen (2,7 milj. e.)
- Ruotsinpyhtään Ruukin rakennusten kunnostamiseen ja alueen kehittämiseen (0,4 milj. e.)
- Loviisan Svartholman merilinnoituksen sekä Loviisan maalinnakerakennelmien kunnostamiseen (1 milj. e.)
6. Yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteet (8,2 milj. e.)
7. Pukkila-Mäntsälä yhdysvesijohto ja siirtoviemäri (100 000e)
8. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostaminen (1 mil. e.)
9. Ympäristökysymykset (1,2 milj. e.)
|
Mikko Turklin
