Romualukset vajoavat kohti pohjaa Isnäsin satamassa. Kukaan ei tunnu voivan asialle mitään.

ISNÄS Keskellä kauneinta itäuusmaalaista saaristoa lojuvat huonokuntoiset alukset tuntuvat tulleen Isnäsin satamaan jäädäkseen.

Huonokuntoisia, osin uponneita aluksia on toistakymmentä. Rannan tuntumassa ruostuu myös uiva telakka, joka ei tosin enää ui vaan on puolittain upoksissa. Maalla seisoo yhä troolarin palanut raato. Se roihusi heinäkuussa 2014.

Näky on ankea. Alue on kuitenkin hieman siistiytynyt viime vuosina, mutta tulevat talvet eivät säästä aluksia, jotka on jätetty oman onnensa nojaan.

Kyläläisiä romualukset ovat sapettaneet pitkään.

Käytännössä romualusten häätö on sataman, Isnäs Port Ltd:n kontolla.

Uppoamassa olevan uivan telakan omistaa Päijät-Steelin konkurssipesä.
Yhtiö suunnitteli vuonna 2004 tuovansa uivan telakkansa Vuosaaresta Isnäsiin ja aloittavansa kevyen tonniston korjaamisen. Lisäksi yhtiö väläytti, että se voisi siirtää myös konepajatoimintansa Isnäsiin.

Isnäs Port Ltd:n edustaja näkisi mieluiten, ettei satamasta tehdä enää yhtäkään juttua. Hän suostuu kommentoimaan tilannetta vain hieman, nimettömänä. Hänen mukaansa julkisuudesta on aiheutunut ainoastaan hankaluuksia.

– Mitta alkaa olla täynnä.

Hän kuitenkin kertoo, että alusten omistajia on tavoitettu. Sataman edustajan patisteluihin viedä alukset pois vastaus on kuitenkin ollut ”kohta, kohta”.

– Olemme täysin turvattomia. Laki ei voi mitään, hän huokaa.
Sataman edustaja viittaa siihen, että satama ei voi kajota toisten omaisuuteen. Lisäksi satama joutuu hänen mukaansa sallimaan satamaan tulon vaikeuksissa oleville aluksille.

Epäselvä vuoto

Viime kesänä sataman edustalla tehtiin öljyhavaintoja, jotka osoittautuivat, vastaajasta riippuen, joko perättömiksi tai päästöjen lähdettä ei pystytty paikallistamaan.

Sataman edustajan mukaan kyseessä oli todennäköisesti sinilevä.
Loviisan kaupungin ympäristönsuojelutarkastajan Maud Östmanin mukaan viime kesänä ympäristötoimisto ei saanut vahvistettua, että kyseessä olisi ollut öljyvuoto. Paikalla kävi myös pelastuslaitos.

– Vuotokohtaa ei löytynyt.

Kesällä alueelta, muun muassa yhden laivan kannelta, viereisestä proomusta sekä varastoista löytyi öljyastioita. Nämä kuutioastiat kehotettiin poistamaan.

– Ne katsottiin riskeiksi.

Turunmaa-aluksen kannella öljykuutioita ei enää viime perjantaina ollut, mutta ainakin muutama kuutio alueella vielä on.

Pattitilanne

Östmanin mukaan muutamalla aluksella on häätö päällä. Hän lisää, että tilannetta on yritetty ratkaista yhdessä sataman kanssa.

– Ensimmäinen asia on, että sataman täytyy itse häätää romualukset. Suurin vastuu on satamalla.

Östman pitää tilannetta satamassa aika mahdottomana. Kaupungilla on joitain työvälineitä, mutta prosessit ovat pitkiä, eikä Östman tunnu itsekään luottavan niiden tehoon.

– Jos satama on häätänyt ja tehnyt voitavansa, niin teoriassa voidaan mennä uhkasakkomenettelyyn. Asiakirjat on saatava luovutettua [alusten omistajille] ja heillä on sitten vastausoikeus.

– Ruljanssi alkaa uudelleen, jos sakot maksetaan, mutta mitään ei tapahdu.
Östman ei pysty arvioimaan, miten suuret uhkasakot saattaisivat tulla kysymykseen.

– Uhkasakko ei saa olla ylimalkainen, sen on oltava tuntuva tehoste. Näin isoista tapauksista meillä ei ole kokemuksia.

Ei ui. Uiva telakka ei enää ui ja sen omistaa konkurssipesä. Kuva: Marita Itävuori

Toinen reitti voisi olla rikosilmoituksen tekeminen.

– Poliisi voisi tutkia asian, mutta se ei poistaisi itse ongelmaa.

Mikäli romualusten omistajat haastettaisiin oikeuteen, tuomiona voisi olla ympäristörikos.
Östman pitää tämänhetkistä tilannetta pattitilanteena.

– Jos jotain prosesseja käynnistetään, niin edessä on paljon työtä, mikä ei välttämättä johda mihinkään.

Östman sanoo, että satama on viime vuosina itse ollut tarkempi sen vastaanottaessa aluksia.

Aikapommi ja timantti

Loviisalaisvaltuutettu Janne Länsipuro (vihr.) asuu aivan sataman naapurissa.
Hänen käsityksensä öljyvuodoista on, että kyseessä on jatkuva tihkuminen.

– On vaikea osoittaa, mistä vuoto tulee.

Länsipuron mukaan alue on viime vuosina siistiytynyt jonkin verran.

– Osa aluksista on uponneena mereen. On vaikea sanoa, onko niissä öljyä vai ei ja jos on, niin miten paljon.

Länsipuro oli alueella käymässä jo Pernajan kunnan ympäristölautakunnan kanssa silloin, kun Pernaja oli vielä itsenäinen kunta.

Uppoaa. Osa aluksista on hajoamispisteessä. Kuva: Marita Itävuori

Hän näkee sahan alueen hyödyntämättömänä mahdollisuutena, romuun peittyneenä helmenä.

– Isnäsin sahan toiminta loppui 1994. Yli 20 vuotta alue on nukkunut Ruususen unta. Jotain pitäisi alkaa tapahtumaan.

– Jo Pernajan kunnan olisi pitänyt ostaa alue. Nykyrahassa Isnäs Port Ltd osti alueen 200 000 eurolla.

Ehdotus. Valtuutettu Janne Länsipuron mielestä kaupungin pitäisi ostaa satama-alue ja ryhtyä kehittämään sitä. Kuva: Marita Itävuori

– Luulen, että Isnäs Port suunnitteli laivaustoiminnan aloittamista laivapaikkojen vuokrauksen lisäksi.

Länsipuro myöntää, että paikka on ongelmallinen sen sahaushistorian vuoksi.

– Tarinan mukaan dioksiinipitoista kyllästysainetta on käytetty estämään tiealueiden pölyämistä.

Maaperän mahdollinen pilaantuminen on hänen mukaansa tiedossa.
Hän näkee alueessa kuitenkin paljon mahdollisuuksia.

– Alue on aikapommi, mutta myös hiomaton timantti. Paikan merkitys kylälle on suuri. Kaupungin velvollisuus on ottaa vastuuta ja kunnostaa paikka.

Kaupungin kehitysyhtiölle?

Länsipuro esittää, että kaupunki ostaisi myynnissä olevan sataman.

– Ilmiselvää toimintaa olisivat pienveneilyyn liittyvät palvelut.
– Pääkaupunkiseudulla on pulaa veneiden talvisäilytyspaikoista, myös huolto- ja korjaustoiminnot sopisivat, hän lisää.

Länsipuron mielestä alueelle pitäisi perustaa ympäristöystävällinen vierasvenesatama.

– Myös työpajateollisuus sopisi alueen profiiliin.

Satama kuuluu Natura-alueeseen ja maakuntakaavassa se luetaan kansallisesti merkittävään kulttuurimaisemaan.

– Kaupungilla on moraalinen vastuu ja vastuu myös alueen saastumisesta.
– Näkisin itse, että kaupunki ostaisi alueen ja ehkä jo ennen kauppaa perustaisi kehitysyhtiön, joka lähtisi etsimään alueella sopivia toimijoita kohdennetulla markkinoinnilla.

Länsipuro huomauttaa, että alueen kehittäminen sopisi hyvin Loviisan uudelle kaupunginjohtajalle Jan D. Oker-Blomille, jolla on kokemusta bisnesenkeliyrityksen johtamisesta.

– Suurimmalle osalle yksityisistä alue on liian suuri tai riskialtis. On vaara, että satama päätyy epämääräiselle yksityiselle toimijalle.

Isnäsin satamalla ei ole pyyntihintaa, vaan se myydään tarjousten perusteella. Länsipuron mukaan julkisuudessa on liikkunut tietoja 2,5 miljoonan euron pyyntihinnasta. Alueen kokonaispinta-ala on 9,7 hehtaaria maata ja 29,7 hehtaaria vesialuetta. Rakennettua tilaa on 5 100 neliötä.

– Hirveän monta vuotta ei enää voi mennä, ettei mitään tapahdu, Länsipuro viittaa mahdollisiin ympäristöongelmiin. Alueen mahdollisuudet ovat kuitenkin huimat.