Pääsiäisvaellus Franciscuksen ja Claran kanssa

Aluksi. Eeva Vitikka-Annala kertoo vaelluksesta ryhmälle San Damianon seinustalla. Kuva Marke Kalliola
Lapinjärveläinen San Damianon osuuskunta on fransiskaaninen paikka. Siellä vaelletaan ristintietä kolmena huhtikuun perjantaina.

PORLAMMI Osuuskunnan huoneiden ovet alkavat avautua yksi kerrallaan. Joku asettuu kodikkaan aulan keinutuoliin odottelemaan. Ihmiset tervehtivät toisiaan ja esittäytyvät etunimillä. San Damianossa on alkamassa retriittiviikonloppu.

Retriitin aihe on ristintie. Osallistujat kerrospukeutuvat lähteäkseen ensin San Damianon omalle via crucikselle. Vaellus kiertää Soihtulan lähipoluilla ja rytmittyy kärsimyskertomuksen pysähdyspaikkojen mukaan.

Lahtelainen Tuula Tolsa-Juujärvi kertoo viettävänsä hiljaista viikkoa hiljentyen itsekin muutamaksi päiväksi.
– Tulin viettämään retriittiviikonloppua ja seuraamaan Jeesusta tällä ristintiellä.
– Minun ajatus on semmoinen, että tässä on myös tämän päivän kärsimys ja kärsivät ihmiset. Jeesus varmaan tahtoo ottaa nämä pysähdyspaikkojen esirukouksissa mukaan, hän pohdiskelee.

Kuvakertomus kirkkojen seinissä

Eeva Vitikka-Annala osuuskunnasta vastasi kysymykseen, mistä tämä ristintien vaellus heillä sai alkunsa.

– Ristintien hartaus on koko kristikunnan vanhin hartauden muoto. Meillä tämä on ensimmäisen kerran kuten saman aiheinen retriittikin. Jeesuksen äiti ja apostolit kulkivat jo Jeesuksen kärsimystietä Jerusalemissa ja muistelivat pitkäperjantain tapahtumia.

– Kaikissa katolisissa kirkoissa ja luostarikirkoissa on kuvina seinillä ristintien neljätoista pysäkkiä.

– Olen itse ottanut osaa muutamiin ristintien hartauksiin. Puolitoista vuotta sitten kun olimme Assisissa, hoksasin sieltä kirjakaupasta vihkosen ”Via crucis con san Francesco e santa Chiara” (ristintie pyhän Franciscuksen ja pyhän Claran kanssa).

Vitikka-Annala tutki vihkosta ja viehättyi sen sisällöstä. Jokaiseen pysäkkiin liittyy perinteisten rukousten ja raamatun tekstin lisäksi mietiskelyteksti joko Franciscus Assisilaiselta tai Clara Assisilaiselta, tämän työkumppanilta ja sisarluostarin perustajalta.
– He olivat fransiskaanien ensimmäisiä vaikuttajia. Mietiskelyteksteistä näkee, että molemmat ovat yhteisessä virrassa, samalla tavoin innostuneita seuraamaan Kristusta.

Vitikka-Annala etsi puolisonsa Pauli Annalan kanssa italiankielisille teksteille suomennoksia. Franciscuksen tekstit löytyivät kokoelmista Seppo A. Teinosen käännöksinä. Claran mietiskelyt Vitikka-Annala käänsi itse ja Pauli Annala tarkisti suomennokset.

Hitaasti ja mietiskellen

San Damianon vaellushartauteen sisältyvät kuvat. Ne ovat tässä taiteilijoiden näkemyksiä tapahtumista, aina varhaisista ikoneista ja Piero della Francescasta Kuutti Lavoseen.

– Näissä rukouksissa aina kuva ja teksti liittyvät yhteen. Kuvat ovat tärkeitä. Pelkkä ristintien kuvien katseleminen saa sinut mietiskelemään.

San Damianossa on myös nykykäytännön mukaan viidestoista pysäkki, pääsiäisaamun ylösnousemus.

Nousu. Ristintien seuraava pysähdyspaikka on kalliolla. Kuva Marke Kalliola

Viime perjantain viileässä säässä vaellus päättyi hirsiseinäisen kappelin lämpöön, jonne osallistujat jäivät toviksi istumaan hiljaa.

– Tämmöisessä hartaudessa sinä samanaikaisesti muistelet tai mietiskelet miten Kristus kulki kärsimystien, mutta samalla voit verrata sitä sinun omaan elämääsi. Se on sellaista mitä meille tapahtuu arkielämässäkin, sellaisia kohtia joissa voit löytää itsesi. Esimerkiksi naiset itkevät – kuinka monta kertaa olen itkenyt. Toisaalta minä ihmisenä sekä kärsin että aiheutan kärsimystä muille, Vitikka-Annala toteaa.

Hänen kokemuksensa mukaan silloin kun ristintie käydään joukolla ja tekstit hitaasti läpi, osallistujat pystyvät mietiskelemään eri tavalla kuin katsoessaan tapahtumista dramatisoitua näytelmää. Lähestymistapa on erilainen, vaikka molemmat nousevat samoista 2000 vuoden takaisista tapahtumista. Monissa kaupungeissa esitetään via crucis -aiheisia kuvaelmia myös vaelluksina pääsiäisen alla.

Osuuskunnan arkea

Eeva Vitikka-Annala ja Pauli Annala ovat vetäneet San Damianon osuuskunnan toimintaa marraskuusta 2010 alkaen. Silloin osuuskunta perustettiin ja se aloitti vanhaan tiilinavettaan rakennetuissa tiloissa.

Vitikka-Annala kertoo, että yhteisöllisyys toteutuu nykytoiminnassa oikeastaan tapahtumissa: hartaushetkissä, retriiteissä ja luentolauantaissa.

– Nämä eivät ole tavanomaisia hiljaisuuden retriittejä vaan fransiskaanisia. Niissä keskeistä on rukouksen ja opiskelun lisäksi yhteinen työnteko. Ja se, että tutustutaan ihmisiin ja ollaan vuorovaikutuksessa keskenään.

Kukkii hetken. Kärsimyskukka avautui tiistaipäiväksi San Damianossa. Kuva Marke Kalliola

Esimerkiksi tänä vuonna San Damianossa järjestetään yksitoista retriittiä. Näistä kolme on osuuskunnan omia ja kahdeksan erilaisten ryhmittymien tilaustapahtumia.

– Tämä on hengellisen kohtaamisen paikka, jossa kokoonnutaan fransiskaanisessa hengessä. Viime aikoina tänne on tullut ihmisiä tekemään omia töitään. Silloin meillä on yhteistä aikaa hetkipalveluksissa ja aterioilla.

Marke Kalliola