Mitä miettivät Loviisan Seurahuoneen tulevaisuudesta vanhojen rakennusten remontoijat Airi Kallio ja Kari Markkula?

LOVIISA Seurahuoneen kohtalo on tällä hetkellä auki, sillä päätöksiä rakennuksessa toimivan pääkirjaston suhteen ei ole tehty. Ratkaisuja pitäisi kuitenkin tehdä vielä tämän kevään aikana.

Seurahuoneen kiinteistössä toimivan pääkirjaston koko kirjakanta, noin satatuhatta nidettä, siirretään pois Seurahuoneen kiinteistöstä viimeistään kesäkuun aikana.

Kaupungin tilapalvelupäällikkö Antti Kinnunen sanoo, että takaraja on tarpeen, etteivät ”asiat jää hoitamatta”.

Kiinnostaako 1800-luvun puolivälissä rakennettu puinen Seurahuone loviisalaisia vanhojen rakennusten kunnostajia? Porvoolainen Airi Kallio on remontoinut Loviisassa ravintola Kappelin. Loviisalainen Kari Markkula puolestaan kunnosti Almintalon, jonka kaupunki on vuokrannut kulttuurikäyttöön.

Pääkirjasto muuttaa viideksi vuodeksi väistötiloihin entiseen värikaupan kiinteistöön Alakaupunkiin kesän korvalla.

Pääkirjaston tulevaisuus näyttää olevan nyt täysin auki, sillä mitään päätöksiä ei ole tehty sen suhteen, remontoidaanko sisäilmaongelmista kärsivä Seurahuone kirjaston käyttöön vai rakennetaanko kirjastolle uudet tilat – ja jos rakennetaan, niin minne?

Pääkirjaston vanhat kirjat jäävät näillä näkymin kirjastojen yhteiseen Helle-tietokantaan, mutta niitä ei voi lainata. Pääkirjaston henkilökunta ei halua olla vanhojen, mahdollisesti homeisten kirjojen kanssa missään tekemisissä.

Enemmän irti yksityisomistuksessa?

Ravintola Kappelin alennustilasta pelastanut Airi Kallio on itäisellä Uudellamaalla tunnettu vanhojen arvorakennusten kunnostaja.

Hän luonnehtii Loviisan Seurahuonetta mielenkiintoiseksi rakennukseksi niin historialtaan kuin sijainniltaankin.

Ravintola Kappeli sijaitsee kulmittain Seurahuonetta vastapäätä keskellä puistoa.
Vanhoihin rakennuksiin pätee hänen mukaansa kaksi asiaa.

– Pitää olla fyrkkaa tai sitten tarvitaan työtä. Lisäksi rakennus pitää remontoida tulevaan tarkoitukseensa.

Kallio miettii, millainen homeongelma rakennuksessa mahtaa olla. Sopisiko se kenties hotelliksi?

– Kannatan vanhojen rakennusten korjaamista ja säilyttämistä. Kaupungin ja kaupungin matkailutoimen pitäisi myös sitoutua, hän huomauttaa.

Kallio sanoo, että myös Loviisan keskustaa pitäisi markkinoida, ei pelkästään Svartholmaa ja Strömforsin ruukkia.

– Ei riitä, että rakennus olisi pelkästään loviisalaisten kulttuuripaikka.

Almintalon myyntiin laittanut Kari Markkula tutkailee muutamaa kiinteistöä uutta kulttuuriprojektiaan varten.

Seurahuone ei ole Markkulan kohdelistalla, mutta hän huomauttaa, ettei koskaan pidä sanoa ei koskaan.

– Pitää perehtyä, hän vastaa miettimisen jälkeen kysymykseen, kiinnostaako Seurahuone, jos pääkirjasto ei enää kiinteistöön palaa.

Hän kuitenkin lisää, että rahat ovat kiinni Almintalossa.

Markkula kertoo katselleensa muun muassa Kuningattarenkatu 14:n kiinteistöä Kuningattarenkadun ja Karlskronabulevardin kulmassa. Piirustuksetkin ovat olleet valmiina, mutta hintapyyntö on ollut liian korkea.