Omistaja määrää suunnan

Loviisan valtuusto päätti keskiviikkona odotetusti erottaa Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän loviisalaisvaltuutetut Pekka Heikkilän (kok) sekä Jaakko Isotalon (sd.), jotka äänestivät yhtymävaltuuston kokouksessa marraskuussa vastoin Loviisan kaupunginhallituksen antamaa omistajaohjausta.

Omistajaohjauksesta lipsumista ja siitä syntynyttä luottamuspulaa selvittäneen tilapäisen valiokunnan yksimielisestä erottamisesityksestä huolimatta lopullinen erottamispäätös tehtiin sähköisen torailun jälkeen selkein äänin 40-14. Kolme valtuutettua äänesti tyhjää ja kaksi oli poissa. Sdp:n ryhmän lisäksi erottamista vastaan olivat vain vasemmistoliiton Armi Lindell ja vihreitten Timo Noroviita.

Valtuuston kokousta edeltänyt mielipidekirjoittelu Loviisan Sanomissa, erotettujen antamat lausunnot sekä erityisesti demariryhmän hieman yllättävä lipeäminen erottamisesityksestä, osoittivat huolestuttavalla tavalla, etteivät Loviisan kaupungin ohjeistukset eivätkä varsinkaan kaikkien luottamushenkilöiden käsitykset omistajaohjauksen olemuksesta tai sitovuudesta olleet lähimainkaan yhteneväisiä.

Sinänsä se, että Isotalo ja Heikkilä äänestivät vastoin kaupunginhallituksen selkeästi antamaa ohjeistusta, oli joten kuten ymmärrettävää, sillä lähinnä Porvoon johdon ja Rkp:n yhteistuumin ajama malli toisen asteen koulutuksen järjestämisestä, oli monien muidenkin mielestä Loviisan kaupungin etujen vastaista.

Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhtiöittäminen sekä uudelleen organisoiminen käytännössä Porvoon kaupungin johdon suoraan määräysvaltaan, saattaa vaarantaa muun muassa Amiston toiminnan säilymisen Loviisassa.
Myös Amiston näyttötoimikunnan puheenjohtajan Ismo Kokon (kok) hallinto-oikeudelle tekemässä valituksessa esille tuoma näkemys, että yhtymävaltuuston esityslistalla mainittu kiistanalainen pykälä olisi ollut Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen vastainen, voi olla relevantti väite, jonka merkitys ratkennee myöhemmin hallinto-oikeudessa.

Mutta siitä ei enää marraskuussa ollut kysymys, sillä Loviisan kaupunginhallitus oli – oikein tai väärin – viisaasti tai typerästi – asettunut kannattamaan Porvoon ja Rkp:n ajamaa toisen asteen koulutuksen järjestämisen mallia.

Eli se juna lienee jo mennyt, vaikka päätöksestä tehtyjen valitusten käsittely on vielä hallinto-oikeudessa kesken.

Heikkilän ja Isotalon niskuroinnilla ei enää ollut käytännön merkitystä, mutta periaatteellista sitäkin enemmän. Tottelemattomuus näyttääkin olleen eräänlainen vakaumuksellinen protesti, jonka seuraukset ovat odotetut ja loogiset. Oli selvää, ettei kumpikaan voinut enää jatkaa yhtymävaltuustossa.

Ottamatta tässä kantaa omistajaohjauksen tai menettelytapojen juridiikkaan, on päivänselvää, että omistajan valitsemien edustajien toimiessa vastoin omistajan selkeästi antamaa ohjetta, syntyy yleensä vakava luottamuspula, jonka seurauksena harvemmin omistaja erotetaan.

Keskiviikkona valtuuston erottamispäätöksessäkään ei enää ollut kyse toisen asteen koulutuksesta, vaan isommasta periaatteesta eli omistajaohjauksesta. Jos siitä olisi voinut ilman seurauksia lipsua nyt, niin koko omistajaohjauksen uskottavuus olisi vaarantunut.
Erottaminen oli tarpeen tehdä, vaikka vaalikausi on lopuillaan eikä nykyisellä yhtymävaltuustolla liene enää käytännössä muutenkaan virkaa.

Lisäksi on syytä nähdä, että erottamista ajaneiden suunnasta oli varsin sovinnollista esittää päätökseen täsmennystä, jonka mukaan valtuuston epäluottamuslause koskee vain ja ainoastaan Heikkilän ja Isotalon tottelemattomuutta yhtymävaltuuston äänestyksessä eikä suinkaan kaksikon pitkää ja ansiokasta työtä Itä-Uudenmaan suomenkielisen toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi.

Nyt muiden loviisalaispoliitikkojen vastuulle jää huolehtia siitä, että sille on jatkuvuutta myös Loviisassa, ja että Isotalon ja Heikkilän huoli sekä protesti Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän ja Amiston tulevaisuudesta oli aiheeton.