Olkaamme siis suomalaisia

Ensi maanantaina Suomessa vietetään jälleen perinteistä ruotsalaisuuden päivää. Päivä juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa, mutta tarkoituksena on Folktingetin mukaan myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata.

Esimerkiksi Suomen itäisimmässä kaksikielisessä kunnassa Pyhtäällä kunnan koko marraskuun teemana on ”ruotsalaisuus”. (Kursivointi Pyhtään kunnanviraston).

Ruotsalaisuuden syvimmän olemuksen pohtiminen on erityisen ajankohtaista 670 vuotta täyttävässä Pyhtään kunnassa, joka vuoden 1743 Turun rauhassa jaettiin Ruotsin ja Venäjän kesken Ruotsinpyhtääksi ja Pyhtääksi, joista jälkimmäinen jäi Venäjän puolelle aina vuoteen 1809 saakka. Jotenkin tuntuu, että täpärästi rajan taakse jääminen jätti pyhtääläisyyteen ehkä syvemmän arven kuin vaikkapa haminalaisuuteen. Mene ja tiedä.

Joukossa on kuitenkin monia suomenruotsalaisia, jotka haluavat korostaa olevansa ruotsinkieltä puhuvia suomalaisia tai suomenruotsalaisia eivätkä suinkaan ruotsalaisia.

Monen suomenkielisen korvassa termi ”ruotsalaisuus” ja ”ruotsalaisuuden päivä” saattavat hieman ehkä särähtää, vaikka kaksikielisyyttä ja ruotsin kieltä kovasti arvostaisikin. Sama pätee myös joihinkin ruotsinkielisiin. Termit ”ruotsalaisuuden päivä”, ”ruotsalaisuus” tai ”ruotsalainen” yhdistyvät monien mielessä ehkä turhankin suorasti Ruotsin kansalaisuuteen eli ruotsalaisuuteen ja jopa Ruotsin valtioon.

Monia suomenruotsalaisia se ei mitenkään haittaa, pikemminkin päinvastoin. Joukossa on kuitenkin monia suomenruotsalaisia, jotka haluavat korostaa olevansa ruotsinkieltä puhuvia suomalaisia tai suomenruotsalaisia eivätkä suinkaan ruotsalaisia.

Herkkien sanojen sorkkimista voi, omalla riskillä, harjoittaa myös RKP:stä, jonka nykyinen virallinen koko nimi on ”Suomen ruotsalainen kansanpuolue” eikä esimerkiksi ”Suomenruotsalainen kansanpuolue” tai ”Suomen ruotsinkielinen kansanpuolue”.
Epäilemättä puolueen terävimmät päät ovat harkiten ja perustellusti valintaansa päätyneet. Ruotsin kielessä sanat Sverige ja svenska ehkä laimentavat mahdollisia särähdyksiä termeissä.

Käytännössä nykyisillä vakiintuneilla termeillä ei ole kovin olennaista merkitystä arjessa. Ruotsalaisuuden päivän ja Suomen 100-vuotisjuhlan kynnyksellä voi myös suomenkielinen suomalainen silti hetkeksi pysähtyä pohtimaan suomenruotsalaisuuden olemusta.

Erityisesti kaksikielisellä alueella geenejä on vuosisatojen varrella roiskittu ristiin ja rastiin niin ahkerasti eri heimojen kesken, että ruotsalaisuus ei enää kovin vahvasti ole mikään geneettinen ominaisuus, vaan etninen ruotsalaisuus elää vahvasti lähinnä kielessä ja kulttuurissa.

Monista supisuomalaisista suvuista on naimakauppojen, kielitaidon tai muiden syiden seurauksena tullut enemmän tai vähemmän suomenruotsalaisia ja päinvastoin. Sen pohtiminen, kuka todella on aito suomalainen tai aito suomenruotsalainen, alkaa olla yhä vaikeampaa ja samalla sitäkin vielä turhempaa.

Monikulttuurisuuden vallatessa alaa etnisyyden rajat madaltuvat ja hämärtyvät. Monien mielestä myös siirtotyöläisinä tulleista närpiöläisistä tomaatinpoimijoista voi tulla suomenruotsalaisia ja suomalaisia. Tai loviisalaisista marjanpoimijoista.

Joidenkin mielestä kulttuurien sekoittuminen on uhka, mutta mistä kulttuurista voi oikeasti sanoa, että siinä ei ole enemmän tai vähemmän vaikutteita muista kulttuureista. Kaikissa on.

Suomalaiskansallisen herättäjän, ruotsinkielisen Adolf Ivar Arwidssonin tunnettua lausumaa: ”Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia”, voisi jatkaa sanoin ”kielestä riippumatta”.
Tosin siinäkin lienee vieno venäläisiä vieroksuva turha poljento eli ”Olkaamme siis suomalaisia kielestä riippumatta”, olisi ehkä turvallisempi ja korrektimpi ilmaisu.

Esimerkiksi isämme Birgerin – lepää rauhassa – äidinkieli oli ruotsi, mutta ei hän koskaan ilmaissut olevansa mitenkään ruotsalainen, vaan suomen- ja ruotsinkieltä puhuva kaksikielinen suomalainen. Supi sellainen.

Näin jo ennakkoon, myös kaikille Lovarin ja Pyhtäänlehden lukijoille hyvää ruotsalaisuuden sekä suomenruotsalaisuuden päivää ensi maanantaina.