Naapureilla menee vielä huonommin

Loviisan kaupunki julkisti eilen esityksen ensi vuoden budjetiksi, joka ei sisältänyt merkittäviä yllätyksiä. Loviisan budjetteja on yleensä aina todettu valmistellun erilaisten maailmantalouteen ja suhdanteisiin sekä toimintaympäristöön liittyvien epävarmuuksia keskellä. Nyt epävarmuudet ovat todellakin lähes käsin kosketeltavia, sillä mahdollisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen sekä maakuntauudistuksen sisältö, aikataulu ja vaikutukset Loviisan kaupunkiin ovat yhtä suurta kysymysmerkkiä.

Budjetin saatesanojen mukaan Loviisan ensi vuoden talousarvioraami on rakennettu sillä oletuksella, että toimintamenoissa saavutetaan noin kahden miljoonan euron kokonaissäästöt. Eli käytännössä keskuksilta edellytetään edelleen tuottavuutta pysyvästi parantavien ja kustannusten kasvua hillitsevien ratkaisujen löytämistä.

Loviisan ensi vuoden budjettia ja myös tulevien vuosien taloudenpitoa leimaavat uuden 15,7 miljoonan euron hintaisen Loviisan keskustan ruotsinkielisen koulukeskuksen sekä 8,4 miljoonaa euroa maksavan Koskenkylän kaksikielisen koulukeskuksen suunnittelu ja rakentaminen sekä laajan kouluverkon ylläpidon kustannukset. Lisäksi pääkirjaston sisäilmaongelman ratkaisu vienee ensi vuonna investointibudjetista 1,7 miljoonan euron siivun.

Kun kaupungin tasetta rasittavat vielä sisäilmaongelmien takia kertaalleen puretun ja uudelleen rakennetun suomenkielisen koulukeskuksen investointi ja lainarahoitus, voi nähdä tämän ja tulevienkin sukupolvien maksavan kohtuuttomasti menneiden vuosien rakentamisen huonosta laadusta ja laiminlyönneistä.

Eikä siinä vielä kaikki. Mikäli epäilyt upouuden Harjurinteen koulun kosteusongelmista pitävät paikkansa, on vaarana, että myös tulevina vuosina loviisalaisten veronmaksajien rahaa katoaa edelleen kohtuuttomasti kehnon rakentamisen takia. Holtittoman rakentamisen seurauksena budjeteissa kyllä näkyvät paljonko mihinkin investoidaan, mutta ei niitä vuosikymmenten ajan toivottuja hankkeita, joihin ei ole ollut varaa. Niistä uimahalli ehkä päällimmäisenä.

Vaikka Loviisa velkaantuukin lähivuosina huolestuttavasti, saavat vieläkin enemmän velkaantuvat ja verojaan korottavat itä- ja länsinaapurit Loviisan talouden näyttämään kohtalaisen siedettävältä.

Suurista investoinneista ja velkamäärän kasvusta huolimatta Loviisan kaupunginhallitus haluaa säilyttää kaupungin tuloveroprosentin nykyisessä 19,75 prosentissa. Myös kiinteistöveroprosentit ehdotetaan jätettävän nykyiselleen. Pyrkimys on hyvä, sillä esimerkiksi Porvoossa kaupunginhallitus aikoo esittää tuloveron nostamista 0,25 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin. Korotuksesta huolimatta Porvoon nettovelanotto kasvaisi ensi vuonna 29 miljoonalla eurolla ja olisi vuoden lopulla jo 174 miljoonaa euroa.

Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula luonnehtikin Uusimaassa Porvoon velkaantumista ”hirvittäväksi”. Sitä Porvoon velkaantumistahti onkin, jos velka per asukas nousee Porvoossa ensi vuonna 3432 euroon, ja vuonna 2020 peräti 4500 euroon asukasta kohden.
Lähes yhtä jyrkkä on Loviisankin velkaennuste, kun vuoden 2016 lainat asukasta kohden olivat vielä maltilliset 2263 euroa, mutta jo vuonna 2019 noin 3920 euroa per asukas.
Vieläkin suuremmasta velkamäärästä eli vuoden 2016 noin 5732 euroa per asukas, on itänaapurissa Kotkassa ollut paineita alentaa veroprosenttia, mutta valtuuston hyväksynee esityksen 21,50 prosentin veroprosentista.

Loviisa on aiemmin profiloitunut Etelä-Suomen himoverottajana. Nyt näyttää siltä, että naapurit idässä ja lännessä kiristävät veroja paikoin jopa Loviisaa korkeammiksi.
Tosin aiemmin korkeana pidetyn tuloveroprosentin lisäksi kokonaisveroastetta ja Loviisassa asumisen kustannuksia ovat keskiarvoprosentteihin nähden kuitenkin nostaneet ja nostavat edelleenkin korkeat kiinteistöveroprosentit sekä esimerkiksi muita korkeammat vesi- ja viemärimaksut.

Vaikka Loviisa velkaantuukin lähivuosina huolestuttavasti, saavat vieläkin enemmän velkaantuvat ja verojaan korottavat itä- ja länsinaapurit Loviisan talouden näyttämään kohtalaisen siedettävältä.