Muistetaan myös netittömät

Meneillään oleva heinäkuu on yleisin lomakuukausi Suomessa. Se on vaikuttanut myös monien julkisten ja kaupallisten palveluiden saatavuuteen sekä palvelutasoon. Sekä Loviisa että Lapinjärvi tiedottivat laajasti jo alkukesästä kunnallisten palveluiden saatavuuden osittaisesta kesätauosta. Myös monet yrityksen ovat informoineet enemmän tai vähemmän riittävästi asiakkaitaan lomien vaikutuksista palveluihin. Närää on silti herännyt siellä täällä.

Esimerkiksi useat Loviisan Aktian asiakkaat ovat ilmaisseet närkästyksensä käytyään heinäkuussa pankin konttorin ovella huomatakseen ovella ilmoituksen konttorin sulkemisesta heinäkuun alkupuolella. Aktian väki oli lompsinut ansaitulle lomalle.
Yksi harmistuneista oli esimerkiksi pankin pitkäaikainen asiakas Nils Vainio, joka kertoi pyöräilleensä tällä viikolla Valkosta Loviisaan pankkiasioille.

”Suljettu” -lappu luukulla oli yllättänyt. Kiukku kasvoi, kun pankin asiakaspalvelusta kerrottiin, että tieto konttorin sulkemisesta on ulko-oven lisäksi myös yhtiön kotisivuilla.
LS uutisoi toukokuussa pankin edustajien vastaukset aukioloajoista, joiden mukaan pankin aukioloon ole tulossa muutoksia. Siksi pettymys kohdistui osin myös lehtiin, joissa ei ollut ilmoitusta aukioloaikojen muutoksista.

Asiakkaiden kiukku on ymmärrettävä. Se on tullut tutuksi myös paperilehden jakeluhäiriöiden yhteydessä, jolloin ilmaiseksi tarjottava digilehti ei ole ollut tietokonetta taitamattomien tavoitettavissa. On tietenkin totta, että iso osa pankkien asiakkaista on siirtynyt sähköisiin pankkipalveluihin eivätkä useinkaan tarvitse asiointia pankkisaleissa.
Mutta samalla on syytä muistaa, että pankeilla on yhä tuhansia ja Loviisan seudullakin vielä useita satoja asiakkaita, jotka eivät käytä tiekoneita, älypuhelimia eivätkä siten myöskään sähköisiä pankkipalveluita.

Juuri heille on edelleen tarpeellista hoitaa pankkiasiansa konttoreissa. Palveluiden vähentäminen lomajärjestelyjen takia on sinänsä normaalia ja hyväksyttävää.
Kyse onkin lähinnä tiedottamisesta. On melko tylyä tiedottaa netittömille ja mobiilittomille asiakkaille konttoreiden aukioloaikojen poikkeuksista pelkästään yhtiön kotisivuilla ja suljettu-lapulla ovessa.

Vastaavanlaiseen asiakaspalveluun ja viestintäkompurointeihin törmää turhan usein muuallakin. Esimerkiksi Loviisan kaupunki ja Lapinjärven kunta tiedottavat sekä tarjoavat palveluitaan yhä enemmän digitaalisesti, mikä on lähtökohtaisesti positiivinen ja kannatettava asia.

Valitettavasti se asettaa kuitenkin kuntalaiset tämän tästä eriarvoiseen asemaan.
Tilastokeskuksen mukaan 74 prosenttia 65–74-vuotiaista on käyttänyt internettiä kolmen viime kuukauden aikana. Eli noin joka neljäs ei ole. Yli 75-vuotiaista nettiä käyttämättömien osuus on 69 prosenttia.

Vaikka digitalisaatio on parantanut ja parantaa edelleen erilaisten julkisten sekä kaupallisten palveluiden saatavuutta, on syytä huolehtia myös niiden kansalaisten ja asiakkaiden palveluista, jotka eivät syystä tai toisesta halua tai kykene käyttämään digitaalisia palveluita.

Lisäksi nettiyleisökin pirstaloitunut useisiin verkkosivujen käyttäjäryhmiin sekä sosiaalisen median ryhmiin, ettei yksi tai edes muutama viestintäkanava tavoita läheskään kaikkia.
Esimerkiksi suosittua Facebook-palvelua käyttää noin 2 miljoonaa suomalaista eli selvästi alle puolet. Sama suhdeluku pätee todennäköisesti myös Loviisan seudulla. Some-huumassa on syytä muistaa, että läheskään kaikki eivät ole Facebookissa. Siksi, varsinkin kuntalaisia ja asiakkaita on syytä informoida useita eri kanavia käyttäen – monia sähköisiä ja paperisia.

Nettipalveluiden ulottumattomissa on arviolta Suomessa yhteensä yli miljoonaa ihmistä. Loviisan seudulla se tarkoittaa karkeasti arvioiden tuhansia asukkaita.
Heille ”katso netistä” -kommentti on monasti kuin märkä rätti vasten kasvoja.