Morjens täydentää, ei korvaa

Loviisan kaupunki on tällä viikolla ottanut käyttöön älykännyköissä ja -tableteissa toimivan digisovelluksen, josta voi lukea kaupungin tiedotteita sekä antaa palautetta ja kertoa mielipiteitä kaupungin esittämiin kysymyksiin.

Morjens -sovellus on tervetullut ja moderni lisä kaupungin viestinnän työkalupakkiin. Se laajentaa monien kuntalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Vastaavanlaisia sovelluksia on käytössä monilla muillakin toimijoilla pankeista aina tiedotusvälineisiin.

Esimerkiksi Loviisan Sanomien älylaitesovellus on käytössä jo yli 2000 lukijalla, jotka saavat laitteeseensa esimerkiksi ääni- ja tekstiviestilinkin tärkeimmistä uutisista.

Digitalisaatio etenee vääjäämättä ja yhä useampia julkisia ja kaupallisia palveluita muutetaan digitaalisiksi. Useimmissa tapauksissa palveluiden saatavuus ja laatu paranevat sekä niiden tuottaminen tulee kustannustehokkaaksi. Hyvä niin.

Kaikkien uusien hienojen digitaalisten palveluiden, kuten Morjensinkin, valitettavana varjopuolena on se, etteivät ne ole syystä tai toisesta tasapuolisesti kaikkien kuntalaisten käytössä.
Syitä on monia. Kaikilla ei esimerkiksi ole varaa hankkia riittävän laadukasta älylaitetta, jollainen vaaditaan sovelluksen käyttämiseen.

Lisäksi on suuri joukko ihmisiä, joille uusi digitaalitekniikka ja sen mainiot palvelut ovat edelleen täysin vieraita. Osalle digilaitteiden käyttö on ylivoimaisen vaikeaa, toiset taas eivät edes halua opetella niiden käyttöä. Digitalisaation myönteisten vaikutusten ulkopuolelle jää edelleen Loviisan seudullakin tuhansia ihmisiä. Ja tulee jatkossakin jäämään.

Näistä rajoitteista huolimatta kehityksen on silti syytä kehittyä ja digipalveluiden laajentua, mutta tasapuolisuuden vaatimukset ja syrjäytymisen riskit on siitä huolimatta syytä ottaa vakavasti.
Tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden vaatimus koskee erityisesti kuntia ja muita julkisten palveluiden tuottajia.
Esimerkiksi pankit ja mediayhtiöt toimivat avoimilla kaupallisilla markkinoilla, joilla palveluihin tai kohteluunsa tyytymätön asiakas voi vapaasti äänestää jaloillaan tai näppäimillään.

Eläkeliitto julkaisi tällä viikolla kannanoton, jossa se ilmaisi huolensa digisyrjinnästä ja vaati, että julkinen valta kantaa vastuunsa kansalaisten digiosaamisen vahvistamisesta ja oikeuksien toteutumisesta.

Liiton lausuman mukaan oikeudenmukaisessa ja syrjimättömässä yhteiskunnassa kaikilla kansalaisilla on ikään ja digitaitoihin katsomatta oltava mahdollisuus saada tarvitsemiaan palveluita.
Liiton mukaan kansalaisten ohjauksen, neuvonnan ja muun digituen tulee olla keskeinen osa palveluiden digitalisaatiota.

Loviisan kaupunki aikookin oikeaoppisesti järjestää ainakin kahdeksan tilaisuutta, jossa kaupunkilaisille opastetaan älylaitteiden ja uuden sovelluksen käyttöä.

Kaikkia kaupunkilaisia ikään katsomatta on syytä rohkaista Morjensin ja digiLovarin sekä muiden digipalveluiden hyödyntäjiksi. Paluuta pankkisaleihin tuskin tapahtuu. Digihuumassakin on silti syytä olla realisti.
Uusien sovellusten, Facebookin, Twitterin, Instagramin ja lukuisten muiden digipalveluiden ja viestintäkanavien käytön haasteena on myös se, että ne pirstaloivat käyttäjiä ja vastaanottajia yhä pienempiin ryhmiin.

Samalla suuremman joukon tavoittaminen muuttuu yhä vaikeammaksi. Esimerkiksi Loviisan kaupungin Facebook-ryhmässä on 1482 seuraajaa, Twitterissä selvästi vähemmän. Samoin Instagramissa.

On todennäköistä, että myös mainio digi-Morjens on vielä pitkään pienen joukon, parhaimmillaan muutaman tuhannen aktiivisen kaupunkilaisen käyttöliittymä 15 000 asukkaan kaupungin digitaalisiin palveluihin.

Siitä huolimatta se on oiva lisähärpäke, joka sopii täydentämään, mutta ei tietenkään korvaamaan joukkoviestinnän perinteisiä kanavia.

Niiden joukossa koteihin jaettavat paperiset julkaisut sekä painetut paikallislehdet tavoittavat edelleen ja varmaankin vielä pitkään ylivoimaisesti suurimman osan kaupunkilaisista.