”Monta asiaa vireillä, mutta ei vielä maalissa”

Terminaalissa. Jos lisärahoitusta joukkoliikenteen parantamiseen saataisiin, käytettäisiin se joustavamman työssäkäynnin järjestämiseen Loviisan kaupunkirajojen ulkopuolelle sekä lisävuoroihin varhaisiin aamuihin ja myöhäisiin iltoihin, toteaa Loviisan kehittämisjohtaja Sten Frondén. Kuva Marita Itävuori
Loviisan joukkoliikenteen toimivuuskysely osoitti puutteita etenkin työmatkaliikenteessä sekä asiointi- ja vapaa-aikaliikenteessä Helsinkiin.

LOVIISA  Loviisan kehittämisjohtaja Sten Frondén kertoo joukkoliikenteen toimivuuden eteen olevan nyt monta asiaa vireillä, mutta mikään niistä ei ole vielä maalissa.

Loviisan kaupunki teki syksyllä 2017 kyselyn jossa selvitettiin käyttäjien mielipiteitä joukkoliikenteen toimivuudesta. Vastauksia saatiin yhteensä 479.

Kyselyssä tuli ilmi, että työmatkaliikenteessä, niin sisäisessä kuin Helsinki-Loviisa välillä on puutteita. Osa aamuisin Helsinkiin menevästä liikenteestä on siirtynyt pois keskustasta.

– Syöttöliikenne liittymään 66 Lapinjärventielle tulisi järjestää Valkon bussin vuoroja muuttamalla. Syöttöliikennettä valtatie 6:lta Vanhankylään tulisi lisätä, Frondén arvioi.

Viimeinen vuoro Helsingistä Loviisaan lähtee kello 22.15, mikä hankaloittaa asioimis- ja vapaa-ajanliikennettä.

– Jos lisärahoitusta olisi mahdollista saada, tulisi se käyttää joustavamman työssäkäynnin järjestämiseen kaupunkirajojen ulkopuolelle sekä lisävuoroihin varhaisiin aamuihin ja myöhäisiin iltoihin, arvioi Frondén.

Tukea reilut 2 miljoonaa

Loviisa käytti vuonna 2016 yhteensä 2 124 839 euroa kuljetuspalveluiden hankintaan. Avoimeen joukkoliikenteeseen käytettiin 258 188 euroa.

– Opetustoimen kuljetukset maksoivat 1,3 miljoonaa euroa ja sosiaalitoimen kuljetukset 0,5 miljoonaa euroa. Avoin joukkoliikenne jaetaan tilastoissa neljään ryhmään. Linja-autovuorojen palveluostoihin käytettiin 184 563 euroa ja matkalippujen taksa-alennuksiin seutulippu 73 625 euroa. Taksivuorojen ostoihin ja avoimeen palveluliikenteeseen ei Loviisassa ole vuonna 2016 käytetty varjoja, kertoo Frondén.

Asukasta kohden käytettiin Loviisassa avoimen joukkoliikenteen tukemiseen 17,0 euroa. Vastaava luku on Lapinjärvellä 13,3 euroa, Porvoossa 8,1 euroa, Askolassa 3,1 euroa, Myrskylässä 4,8 euroa ja Pukkilassa 5,7 euroa.

– Pääkaupunkiseutu pois lukien vaihteluväli oli Uudenmaan ELY-keskuksen tilastojen mukaan 3,1 – 93 euroa: esimerkiksi Nurmijärvellä 93 euroa, Lahdessa 50,8 euroa, Tuusulassa 48,9 euroa, Vihdissä 34,5 euroa ja Mäntsälässä 27,7 euroa.

Pääkaupunkiseutu on oma lukunsa, esimerkiksi Helsingin kaupunki käyttää 474 euroa asukasta kohden joukkoliikenteen ostoihin, luettelee Frondén.
Koko Uudenmaan ELY-keskuksen alueella (49 kuntaa) kuljetuspalvelujen ostoihin käytettiin yhteensä runsaat 631 miljoonaa euroa.

Kaksi hanketta

Sten Frondén kertoo henkilö- ja tavaraliikenteen kehittämisestä pidetyn kaksi tapaamista, 26.9. ja 9.10. Mukana oli linja-autoyhtiöiden edustajia, joille avattiin kyselyn tulokset. Posintra on käytyjen keskustelujen pohjalta laatinut kaksi projektihakemusta, toisen Sitralle ja toisen ELY-keskukselle.

– Sitran hanke pohjautuu tilausjärjestelmien käyttöönottoon ja asiakkaiden matkojen yhdistelyyn. Tämä edellyttää liikennöitsijöiden kanssa tehtyjen sopimusten muuttamista, mutta mahdollistaa palveluiden laajentamisen siten, että käytettävissä olevaa kuljetuskapasiteettia voidaan hyödyntää laajemmin. Hanketta koordinoi kehitysyhtiö Posintra, ja mukana on myös Porvoon kaupunki, selventää Frondén.

ELY-keskuksen hanke tähtää haja-asutusalueiden palveluiden parantamiseen, ja se sisältää sekä henkilö- että tavaraliikennettä.

– Hankkeen lähtökohtana tässä on palvelutuottajien valmiuksien turvaaminen muun muassa digitaalisin palveluin. Tätäkin hanketta hallinnoi Posintra, hän sanoo.

Koululaiskuljetukset kilpailutetaan jälleen keväällä 2018. Tarjouspyynnöissä edellytetään osilta linja-autoreiteistä että ne palvelevat myös muita matkustajia. Järjestely tulisi voimaan syyslukukauden alusta.

Hankepäätökset odotetaan saatavan maalis- huhtikuun aikana.
– Hankkeiden kuntaosuuteen on tarkoitus käyttää kylien kehittämisrahaa. Määrärahan käytöstä päättää kaupunginhallitus.