Uudet kirjat päätyvät evakkoon raatihuoneelle, koska pääkirjastossa on vakava sisäilmaongelma. Työntekijöiden elämää pitkäaikainen ongelma on invalidisoinut.

 

LOVIISA Pääkirjaston aukioloaikoja supistettiin kesäkuun puolivälissä, koska kirjaston työntekijät kärsivät pääkirjaston sisäilmaongelmista. Henkilökunta siirtyi työskentelemään osittain lähikirjastoihin ja muihin väistötiloihin.

Toistaiseksi pääkirjasto on avoinna viisi tuntia päivässä, neljänä päivänä viikossa.
Pääkirjastosta otettiin viime talvena runsaasti materiaali- ja pölynäytteitä. Aktiivista mikrobikasvustoa ei löytynyt, mutta osassa tiloista on toksista pölyä.

Talven ja kevään aikana kirjoihin ja huonetiloihin kerääntynyttä pölyä pyrittiin poistamaan suursiivouksen avulla.

– Ihmiset ovat olleet ymmärtäväisiä, kirjastovirkailija Maria Strandvik kertoo.

Hän itse palasi äskettäin lomalta, eikä työskentele lainauksessa.

Strandvikin työpiste sijaitsee tällä hetkellä raatihuoneella, hallintojohtajan työhuoneessa. Se on vapaana, koska hallintojohtaja toimii vt. kaupunginjohtajana.

Raatihuoneen työhuoneen hyllyille päätyvät uudet niteet. Uusia kirjoja ei tällä hetkellä viedä pääkirjaston tiloihin, etteivät ne pääse saastumaan. Ainoastaan lainaajien varaamat uudet kirjat viedään eri toimipisteisiin.

– Näin ei voi toimia kauan, Strandvik huomauttaa.

– Uusille kirjoille pitäisi saada joku paikka.

Nykytekniikasta on apua, kun tietoja voi siirtää sähköisesti.

Mitä tapahtuu kirjoille?

Pääkirjastossa on tällä hetkellä noin 100 000 nidettä.
– On todella radikaali juttu, jos joudumme jättämään ne kaikki, Strandvik pohtii.

Tällä hetkellä pääkirjastosta ei voi viedä tavaraa muihin tiloihin.

Osa ilman epäpuhtauksille altistuneista lainaajista ei pysty lainaamaan saastuneita kirjoja.

– Osa ei voi lainata niitä, jos he ovat herkistyneet.

Talven ja kevään aikana tehdyllä suursiivouksella pyrittiin poistamaan kirjoihin ja huonetiloihin kerääntynyttä pölyä.

Pitkäaikainen ongelma

Pääkirjaston, entisen Seurahuoneen sisäilmaongelmista on puhuttu pitkään ja tilannetta on yritetty korjata. Lopulta henkilöstö otti yhteyttä ongelmakiinteistöjen asiantuntijaan, ympäristölääketieteen professori Tuula Putukseen.

Ongelman vakavuus tuli ilmi viimeistään silloin, kun kirjastossa vain vähän aikaa työskennelleet alkoivat oireilla. Yksi kirjaston työntekijöistä ei ole voinut työskennellä pääkirjastossa vuodesta 2011 lähtien.

– Tämä todella invalidisoi elämää. Pitää miettiä, mihin voi mennä ja voiko tiloissa olla enemmän kuin viisi minuuttia, Strandvik sanoo.

Lopulta oireita saattaa tulla jopa sisäilmaongelmista kärsivässä tilassa työskentelevistä työkavereista.

Kirjastossa työskentely on aiheuttanut myös päiväkausia jatkuvaa päänsärkyä, johon tavallinen särkylääke ei auta.

Muiden kärsimiä oireita ovat muun muassa pitkittynyt yskä, hengenahdistus ja kuumeilu.

– Kyse ei ole vain ”pienestä kutinasta” silloin tällöin.

Strandvik itse kärsii iho-ongelmista.

– Itselläni on aika paljon iho-oireita. Ääni katoaa välillä ja silmät kutisevat, hän luettelee.
Välillä Strandvik työskenteli puolentoista vuoden ajan Porvoossa.

– Kun tulin takaisin meni viikko, kun ihottuma jälleen alkoi.

Strandvik toivoo, että pääkirjaston tila-asia saadaan lopultakin kuntoon. Hän pitää parhaana ratkaisuna kokonaan uusia tiloja.

 

Päätöksiä tulossa. Loviisan pääkirjaston rakennus on entinen Seurahuone. Juhlasalin kattomaalaukset kunnostettiin remontin yhteydessä. Kuva: Marita Itävuori

Korjauksille hintalappu

Arkkitehti Pekka Saatsi teki viime keväänä kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa kirjastorakennuksen kunnostamiseksi. Vaihtoehdot ovat edenneet jatkovalmisteluun.

Suunnitelma kustannusarvioineen tulee näillä näkymin kaupunginhallituksen käsittelyyn ensi kuussa.

Suppeammassa vaihtoehdossa saataisiin ongelmiin apua muutamaksi vuodeksi.

Laajemmassa vaihtoehdossa korjaustyöt ovat laajat. Rakennus muun muassa tiivistettäisiin niin, että ilmanvaihtojärjestelmä voidaan säätää lievästi alipaineiseksi. Korjausten ajaksi kirjasto tarvitsee väistötilat.

Rakennus on valmistunut 1863 ja on Suomen vanhin säilynyt puinen seurahuone.
Julkisivut ovat pääosin arkkitehti Selim A. Linqvistin suunnittelemassa asussa vuodelta 1908.

Rakennuksessa on ollut peruskorjauksen jälkeen useasti vesivaurioita, joiden vuoksi on tehty korjauksia.

Rakennuskokonaisuus on suojeltu valtioneuvoston rakennussuojelupäätöksellä marraskuussa 1989.

 

Remonttiin. Pääkirjaston korjausvaihtoehtojen kustannusarviot valmistuvat elokuun aikana. Marita Itävuori

Valintatalo käyttöön?

Kun uuden Lovisanejdens högstadiumin hankesuunnitelma hyväksyttiin keväällä, mukaan ei sisällytetty kirjaston tiloja.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mia Heijnsbroek-Wirén (r.) ei usko, että kirjastotiloja voidaan enää lisätä projektiin, vaikka periaatteessa päätöksiä voidaan aina tehdä uusiksi.

Hänen oma mielipiteensä kuitenkin on ollut, että sekin mahdollisuus olisi ollut hyvä tutkia.

Hän kertoo odottavansa jännityksellä pääkirjaston peruskorjauksen kustannusarviota. Hän suhtautuu varauksellisesti hintaviin riskikorjauksiin.

– Ei mielellään kohtuuttoman suuria korjausinvestointeja.

Mikäli pääkirjaston laajoihin korjaustöihin päädytään, kirjasto tarvitsee väistötilat. Myös sisäilmaongelmista kärsivän liikuntahallin käyttäjät tarvitsevat väistötilat.

Heijnsbroek-Wirén pitää yhtenä mahdollisuutena Määrlahdessa sijaitsevaa Valintatalon kiinteistöä, joka on nyt tyhjillään. Sinne saatettaisiin saada väistötilat sekä liikuntahallille että pääkirjastolle.

Hänen mielestään kannattaisi miettiä sitäkin vaihtoehtoa, että kaupunki lunastaisi kiinteistön, koska kaupungin kehityksen kannalta Itärannan alue on strategisesti tärkeä.

Itärannan alueen suunnittelu käynnistyi keväällä asukkaille suunnatulla kyselyllä.

Kaupunginhallituksen seuraava kokous pidetään 7. elokuuta. Heijnsbroek-Wirén toivoo, että lisätietoja pääkirjastosta ja korjausten kustannusarviosta on ehkä jo silloin käytettävissä ja asiasta päästään ainakin keskustelemaan.

Eilen kesälomalta palannut kaupungin tilapalvelupäällikkö Antti Kinnunen kertoo, että lisätietoa pääkirjaston korjausvaihtoehdoista, niiden kustannuksista sekä väistötilajärjestelyistä saadaan elokuun aikana. Seuraava tapaaminen korjausten suunnittelijan kanssa on 1. elokuuta. Yhtenä mahdollisena vaihtoehtona kirjaston henkilöstön väistötiloiksi ovat parakit.

 

Seurahuoneesta kirjastoksi
  • Arkkitehti Georg Theodor Chiewitzin 1854 suunnittelema rakennus valmistui seurahuoneeksi arkkitehti Julius Basilierin johdolla 1863.
  • Rakennus toimi ravintola- ja majoituskäytössä vuoteen 1984 asti. Sitä on laajennettu useita kertoja.
  • Tyhjillään oleva rakennus peruskorjattiin kaupunginkirjastoksi vuosina 1996-1998.
  • Peruskorjauksessa uusittiin talotekniikka kokonaisuudessaan sekä suurin osa yläpohjan lämmöneristeistä. Runko- ja alapohjarakenteet jätettiin suurelta osin ennalleen. Sisäpihan puolelle rakennettiin uusi sisäänkäyntilaajennus ja pohjakerros otettiin lämpimänä ja uusittuna käyttöön.