Mitä tehdään kun sireeni soi?

Kalustoa. Palomies Rickard Ahlberg esitteli turvallisuustapahtumassa Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kalustoa. Kuva: Eija Kosonen
Yllättävän moni Köpbackan kyläyhdistyksen turvallisuuskyselyyn vastanneista ei tiennyt, mitä pitää tehdä jos alueella annetaan yleinen hätävaroitus. Kaikkiin koteihin varoitusääni ei edes kuulu.

KÖPBACKA Köpbackan, Haravankylän, Varvin ja Svenäsin alueella tehtiin turvallisuuskysely viime syksynä. Kylien turvallinen ja toimiva arki -hankkeen ja Köpbackan kyläyhdistyksen järjestämän kyselyn tuloksia esiteltiin sunnuntaina pidetyssä turvallisuustapahtumassa. Tapahtuma houkutteli paikalle parikymmentä kuulijaa.

Tuloksia esitellyt kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Kari Ryöppönen totesi katsauksensa aluksi, että 66:sta vastaajasta peräti 25 ei tiennyt, mitä yleisen hätävaroituksen tullessa pitää tehdä.

– Se, ettei sitä tiedetä, ei kuulosta kovin kivalta.

Hän opasti pikaisesti, että kun sireeni soi, mennään sisätiloihin, suljetaan ovet, ikkunat ja venttiilit, sekä avataan radio.

– Sieltä annetaan lisäohjeet siitä, miten pitää toimia.

Patteriradiokin kannattaa Ryöppösen mukaan pitää kaiken varalta käyttökunnossa.

Moni tapahtumassa mukana ollut kyläläinen totesi, ettei varoitusääni sen enempää Valkon suunnasta kuin kaupungin keskustastakaan kuuluu kaikkiin taloihin. Katvealueita on paikka paikoin.

Paikalla vieraana ollut vs. paloesimies Jörgen Törnroos huomautti, että varoitusäänen pitää kuulua joka paikassa. Jos näin ei ole, hän vie viestiä eteenpäin Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen tietoon, jotta tilanne korjaantuu.

Hätävaroituslaitteistoa testataan joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina kello 12. Silloin sireenin äänen pitäisi kuulua kaikkialla.

Turvallista, mutta…

Kyselyn perusteella suurin osa Köpbackan, Haravankylän, Varvin ja Svenäsin asukkaista kokee alueensa turvalliseksi tai hyvin turvalliseksi. Silti parannettavaakin löytyy.

Kyselykaavakkeen vapaan puheenvuoron osioissa tuli esiin muun muassa, että teiden huono kunto, paikoin kehno valaistus ja toisinaan liian kova vauhti huolestuttavat.

– Toisinaan Mikkolantiellä on autoilijoilla liian suuri ajonopeus, jolloin hieman huolettaa etenkin lasten turvallisuus.

– Valkontien liikenne välillä hurjaa.

– Yksityistä Svenäsintietä käyttävät monet muutkin kuin tonttien omistajat ja tiellä on ollut havaittavissa yleisesti ajonopeuksien nousua.
Huolta aiheuttaa myös sataman läheisyys.

– Turvattomuutta aiheuttaa epätietoisuus sataman hiilikuljetusten terveysvaikutuksista sekä aika huoleton suhtautuminen hiilipölyn vaikutuksista ympäristöön.

– Dieselvetureita (3 kpl) seisoo usein ikkunamme alla toista tuntia, usein monta kertaa päivässä.

– Junavaunujen akseleista lähtee kirkuvaa melua vaihtojen aikana, jotka mitä todennäköisimmin ylittävät sallitut melunormit.

Naiset aktiivisempia

Turvallisuuskyselyyn saatiin 66 vastausta ja Ryöppönen pitää määrää hyvänä.
Naiset miettivät turvallisuutta miehiä enemmän, sillä naisilta saatiin 37 ja miehiltä 29 vastausta. Eniten vastauksia tuli yli 50-vuotiailta asukkailta, kaikkiaan 50. Köpbackassa vastaajia oli 24, Haravankylässä 25, Varvissa 13 ja Svenäsissä 4.

Vastaajista 43 oli sitä mieltä, että omassa kylässä on hyvä asua ja olo kotona tuntuu turvalliselta. Päiväsaikaan liikkuminen on vastaajien enemmistön mielestä erittäin turvallista. Illalla ja yöllä turvattomuuden tunne kasvaa hieman.

Omaa asuinympäristöään piti rauhallisena 57 vastaajaa. Melu häiritsi ajoittain 22 vastaajaa. Häiritsevästä melusta usein kärsiviä vastaajia oli kuusi.

Vastaajista 28 tunsi turvattomuuden tunnetta liikennekäyttäytymisessä. Luonnonilmiöt, kuten myrsky ja korkea vesi, huolestuttivat 18 vastaajaa.

Kyselyssä tiedusteltiin myös, mihin pitää ottaa yhteyttä esimerkiksi tulipalon, pitkän sähkökatkon, tapaturman ja tien katkeamisen sattuessa. Valtaosalta tietoa löytyi.
Jotta tietoa yllättävissä tilanteissa saisi nopeasti, jaetaan alueen asukkaille kylän oma turvallisuuskortti. Siihen on koottu tietoa esimerkiksi siitä, mihin numeroon soitetaan missäkin tilanteessa.

Vs. paloesimies Jörgen Törnroos ja palomies Rickard Ahlberg muistuttivat kuitenkin, että silloin kun hätä on suurin, soitetaan aina 112:een. Ja parempi soittaa ajoissa kuin liian myöhään.

– Sitä, kannattaako soittaa vai ei, ei pidä jäädä miettimään liian pitkäksi aikaa, Ahlberg korosti.