Lastenhankinnassa ei mietitä kansantaloutta eikä kestävyysvajetta. Kysyimme asiantuntijoilta, miten lasten hankkimiseen voisi kannustaa.

LOVIISA / PERNAJA Keskiviikkoaamuna seurakuntatalossa Loviisan keskustassa käy vilske. Avoimen päiväkodin Treffiksen tapaaminen on juuri alkanut, ja Ben, Alfred, Erin, Arvid, Adina ja muut naperot ovat jo ehtineet levittää lelut lattialle. Äidit auttavat leikeissä.
Keskiviikko oli Treffiksessä hieman poikkeava päivä, sillä yläkerrassa oli mahdollisuus otattaa ”luokkakuva”.

Petra Fält oli tullut leikkituokioon puolitoistavuotiaan Benin kanssa, Lotta Elo kaksivuotiaan Alfredin kanssa.

Vauvapulasta ei ole täällä tietoakaan. Tilanne kuitenkin puhuttaa poliitikkoja valtakunnantasolla. Tällä viikolla hallituksen kehysriihessäkin puhuttiin vauvoista.

Mitä mieltä Treffiksessä ollaan vauvapulasta?
– Ei se ole yllätys, Lotta Elo sanoo.

Laskua koko 2000-luku

Myös Loviisan kaupunki näkisi mieluusti väkiluvun kasvavan. Viime vuonna kaupungissa syntyi elävänä 111 vauvaa. Lapinjärvellä lapsia syntyi 19.

Suomessa syntyy tällä hetkellä yhtä vähän lapsia kuin 1800-luvun puolivälissä, suurten nälkävuosien aikaan. Vähiten lapsia syntyi 1868. Koska asukkaita oli tuolloin huomattavasti vähemmän kuin nyt, naisten hedelmällisyysluku oli korkeampi. Lapsia syntyi tuona vuonna vajaat 44 000.

Ja se on vähän se.

Suomessa syntyi viime vuonna 50 139 vauvaa. Syntyvyys on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun, jo seitsemän vuotta peräkkäin. Vuonna 2010 lapsia syntyi 60 980.

Syytä vauvojen vähyyteen on yritetty selvittää, samoin kuin keinoja syntyvyyden lisäämiseen. Miten yhteiskunnasta saataisiin lapsimyönteisempi? Onko vauvapulan syynä se, että nuoret miehet, potentiaaliset isät, syrjäytyvät? Tutkimusten mukaan miehen korkeampi koulutus lisää myös hänen lapsilukuaan.

Lapsi ei ole yritys

Lotta Elon mielestä moni asia nykypäivän politiikassa on vienyt kehitystä tilanteeseen, jossa nyt ollaan.

– Pieniä synnytyssairaaloita on suljettu, mahdollisuudet osa-aikatyöhön, päiväkodit, työn ja perhe-elämän yhdistäminen… Ratkaisuja ei ole tehty lapsia ajatellen.

Tilannetta kuvaa sana joustaminen, tai pikemminkin sen puute. Elon mielestä muu yhteiskunta ei jousta niin, että lapsiperheen elämä solahtaisi siihen sopivasti.

– Lapsi ei ole yritys, eivätkä ihmiset ole tehtaita, hän miettii.

Elo oli 31-vuotias, kun Alfred syntyi. Elo kertoo, että lapsi olisi ollut tervetullut aikaisemminkin, mutta parisuhdetta ei ollut.

– Laskin, että varaa lapseen on. Sainkin minimit, koska verottaja oli antanut väärät tiedot. Tuli kuitenkin todistettua, että minimilläkin pärjää.

Nyt Elo miettii, että lapsen tekeminen ei ole rahasta kiinni.
– Lapsi maksaa niin paljon, kuin häneen laittaa rahaa.

Lisää lapsia Elo ei ole aikonut hankkia.

– Alfred on hyvä näin. Perhe voi olla muutakin kuin ne, jotka asuvat saman katon alla.
Vauvojen vähäinen määrä on kiinni enemmän yhteiskunnasta kuin yksilöistä.

– Oleellinen ongelma on, että kyse on ihmisistä. Siksi yhteiskunnan pitää muuttua.

Mallia Ruotsista

Samoilla linjoilla on myös toinen Lotta, Charlotta Suokas. Hänellä on kaksi lasta, pian 3-vuotias Erin ja yksivuotias Arvid.

– Itselläni on yksi veli. Ajattelin, että on kivaa, että lapsella on sisarus, Suokas sanoo. Hänkin sai ensimmäisen lapsensa 31-vuotiaana.

Suokas sanoo, että suomalainen perhepolitiikka voisi ottaa mallia Ruotsista. Siellä esimerkiksi hoitovapaan jaksottaminen on paljon vapaampaa kuin Suomessa. Myös työelämässä joustetaan.

– Siksi äidit lähtevät aikaisemmin töihin kuin Suomessa.

Ruotsissa kummallekin vanhemmalle kiintiöidään kolmen kuukauden mittainen vanhempainvapaa. Yhteensä 16 kuukauden vanhempainvapaasta, eli 10 kuukaudesta vanhemmat voivat jakaa keskenään lähes vapaasti. Tietyin ehdoin vanhempainrahaa voi nostaa siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 12 vuotta. Ruotsissa päivähoitomaksut ovat alhaisemmat kuin Suomessa ja lapsilisät korkeammat.

– On Suomessa tosi paljon hyvääkin. On mahtavaa olla kotona yhdeksän kuukautta. Tosin sen jälkeen tulot tippuvat rajusti.

Etuudet eivät kuitenkaan ole Suokkaan mielestä ratkaiseva asia.

– On poliitikkojen homma katsoa, että järjestelmä toimii.

Toimivuus punnitaan arjen tullen.

– On jokaisen oma valinta, haluaako lapsia hankkia, ja kuinka monta.

Talous vaikuttaa

Neuvoloiden palveluvastaava Mareena Forsström kokosi neuvolan terveydenhoitajilta spontaaneja vastauksia siitä, mitä terveydenhoitajien vastaanotoilla tulee esiin lastenhankinnan suhteen.

Synnytyksen jälkeen mietittäessä ehkäisyvaihtoehtoja äitien mietteet vaihtelevat paljonkin. Joku miettii, että ei halua lisää lapsia, toinen voi miettiä useammankin lapsen tekoa.
Toivottu lapsiluku voi tulla esiin myös vauvavuoden jälkeen, kun mietitään seuraavan lapsen hankkimista.

Silloin esiin voi nousta esimerkiksi se, että pitää hankkia uusi tai vakituinen työsuhde tai tehdä opiskelut valmiiksi.

– Eli taloudellisen turvallisuuden tunne vaikuttaa lapsilukuun, lasten hankintaan. Joskus esille tulee myös se, että onko sopiva puoliso löytynyt, terveydenhoitajat sanovat.