Millainen kuntajohtaja tarvitaan?

Loviisan kaupunki on kaupunginjohtaja Olavi Kalevan irtisanoutumisen jälkeen ryhtynyt etsimään virkamiesorganisaation johtoon uutta kaupunginjohtajaa.
Kaupunginjohtajan vaihtuminen on yleensä merkittävä virstanpylväs kaupungin historiassa sekä kehittämisessä.

Valtuustot ja hallitukset vaihtuvat neljän vuoden välein, mutta esimerkiksi Olavi Kaleva istui paikallaan noin 16 vuotta sen jälkeen, kun hän joulukuussa 2001 voitti Loviisan valtuuston äänestyksessä vastaehdokkaansa Leif Sandin yhden äänen enemmistöllä.
Olavi Kaleva oli tuolloin sitoutumaton Pohjanmaan liiton elinkeinopäällikkö ja Leif Sand demareiden jäsenkirjoilla ollut Vaasan kaupungin elinkeinoasiamies. Tuolloin Loviisasta Kotkan kaupunginjohtajaksi ryhtynyt Henry Lindelöf ilmoitti maanantaina jäävänsä eläkkeelle ensi keväänä.

Loviisan kaupunginjohtajina Lindelöf ja Kaleva olivat lähes toistensa vastakohtia, joilla molemmilla oli omat vahvuutensa ja karsimansa. Lindelöf esimerkiksi visioi mitä mielikuvituksellisimpia hankkeita kansainvälisestä Loviisa Energy Centeristä ja Lilla Oxford yliopistokampuksesta aina Permin sementtitehtaan vientiterminaali-hankkeeseen niin lennokkaasti, että luottamusjohdolla oli tekemistä pysyäkseen vauhdissa mukana.
Rahaa paloi rutkasti ja useimmat isoista hankkeista raukesivat kaupungin pienuuteen tai muihin syihin. Kotkassa Lindelöf sai kuitenkin toteutettua ja liikkeelle monia isoja hankkeita Vellamosta ja torin luolaparkista aina kantasataman tuoreisiin hankkeisiin.

Kaleva taas profiloitui luotettavana, vakaana ja harkitsevana hallintovirkamiehenä, joka halusi välttää virheitä ja isompaa riskinottoa. Se johti eriskummalliseen asetelmaan, jossa luottamusmiesjohto otti valmisteluvallan omiin käsiinsä ja ryhtyi itse edistämään hankkeita niin lennokkaasti, että virkamiesjohdolla oli täysi työ pysyä kärryillä mukana.
Riskirahaa ei Kalevan aikana juurikaan hukkaan palanut, mutta parina viime vuonna päreitä sitäkin enemmän, kun uusi luottamusmiesjohto kyllästyi odottamaan räväkämpiä tuloksia. Irtisanoutumiseen johtaneet käänteet eivät olleet kaunista, mutta lopputulos molempien osapuolten kannalta ehkä paras mahdollinen.

Tästä on suunta vain eteenpäin. Loviisan kehityksen kannalta on erittäin tärkeää millainen uusi johtaja sille valitaan. Vaikka valtuusto ja hallitus ovat hierarkiassa kaupunginjohtajan yläpuolella, on kaupunginjohtaja yleensä tärkein vallankäyttäjä kaupungissa.
Parhaillaan eri piireissä pohditaan uuden kaupunginjohtajan ihanneominaisuuksia tilanteessa, jossa kuntakenttä maakunta- ja soteuudistuksen myötä kokee Suomen itsenäisyyden ajan suurimpia muutoksia. Sen myötä myös kaupunginjohtajien toimenkuvat mullistuvat merkittävästi.

Johtajan ihanneprofiili vaihtelee jonkin verran riippuen siitä katsooko ehdokasta asukkaan, yritysmaailman, henkilöstön tai luottamusjohdon näkökulmasta. Loviisan Sanomien nettisivujen lukijagallupissa ”kokemusta ja innovatiivisuutta” sekä ”markkinointihenkisyyttä” pidetään tärkeimpinä ominaisuuksina ja ”loviisalaisuutta” vähiten tärkeänä valintakriteerinä. Samoin vain vähän saa kannatusta kriteeri ”Ensisijaisesti kaupungin hallinto-organisaatiota johtava”. Vaikka nettikyselyt ovat monasti keveitä ja viihteellisiäkin, lienee LS:n valveutunut lukijaraati oikeilla jäljillä.

Tilanteessa, jossa noin puolet kunnan taloudesta ja päätäntävallasta sekä myös iso osa hallintobyrokratiasta siirtyy maakuntahallinnoille, korostuu kunnan rooli muun muassa asuinympäristön viihtyvyyden, infrastruktuurin, kuntamarkkinoinnin, työllisyyden ja elinkeinopolitiikan kehittäjänä. Loviisan kokoisessa pikkukaupungissa ja uudessa tilanteessa tulevan kaupunginjohtajan olisi hyvä olla pikemminkin aktiivinen markkinointi- ja myyntihenkinen innovaattori kuin kuntaorganisaation ylin hallintovirkamies ja henkilöstön johtaja.

Kuntakentän megamurroksessa ei ole helppoa ennustaa millainen on Loviisa ja sen toimintaympäristö 5-10 vuoden kuluttua. Arvattavasti melko lailla nykyisestä poikkeava. Siksi olisi perusteltua harkita, ettei uuden kaupunginjohtajan pesti olisi ”elinkautinen”, vaan määräaikainen.

Monissa kaupungeissa on valittu ja valitaan kunnanjohtaja määräajaksi. Esimerkiksi naapurikaupunki Kotkassa ollaan päätymässä 7 vuoden määräaikaan. Sinä aikana ehtii kyllä näyttämään toimiiko yhteistyö eri suuntiin sekä kehittyykö kaupunki haluttuun suuntaan ja onko pestiä syytä jatkaa.