Metsäpalokesiin varauduttava

Päättymässä olevan poikkeuksellisen kuuman sekä kuivan kesän näkyvimpiä huolenaiheita ovat olleet eri puolilla maapalloa riehuneet metsä- ja maastopalot. Etelä- ja Keski-Euroopassa valtaisat, jopa ihmisuhreja vaatineet, maastopalot ovat olleet arkea jo pitkään, mutta ensimmäistä kertaa ne koettelivat rajusti myös Pohjoismaita. Kymmenien hallitsemattomasti levinneiden metsäpalojen sarja kärvisti Ruotsin pelastustoimen käytännössä lähes polvilleen, ja rikas hyvinvointivaltio joutui pyytämään apua naapurivaltioilta ja kauempaakin.

Ruotsin viranomaiset luonnehtivat metsäpaloja modernin historian suurimmiksi sekä kaikkien aikojen vaativimmiksi Ruotsin pelastustoimelle. Ruotsin laajoissa metsä- ja maastopaloissa paloi kesällä arviolta noin 20 000 hehtaaria metsää. Vertailun vuoksi viime vuosikymmenten suurin metsäpalo Suomessa oli vuodelta 1997, jolloin Tammelassa paloi noin 250 hehtaaria. Dagens Nyheterin julkaiseman arvion mukaan pelkästään Ruotsin Västmanlandin alueen metsäpaloissa on tuhoutunut puuta ainakin 600 miljoonan euron eli reilun 65 miljoonan euron arvosta.

Samaan aikaan Suomessakin paloi metsää ympäri maata. Metsäpaloja on tänä vuonna tilastoitu yhteensä jo noin 3 300, kun tavallisena vuonna koko vuoden palotilastossa on reilut pari tuhatta metsäpaloa. Maan suurin yksittäinen metsäpalo syttyi Rauman eteläpuolella Pyhärannassa, jossa liekkien saaliiksi jäi noin 100 hehtaaria maastoa. Kotimaisia sammutusjoukkoja sitoivat myös itärajaa Venäjän puolelta lähestyneet useat palorintamat.

Itä-Uudenmaan vaativin maastopalo syttyi puolestaan Kuninkaankylän Musantien maastossa, jossa 15 hehtaaria maastoa kärventyi sitkeässä metsäpalossa.
Viime päivien sateet ja ilmankosteuden lisääntyminen aamukasteineen on näillä näkymin pienentämässä maastopalojen riskiä, vaikka muutama aurinkoinen päivä saattaa jälleen muuttaa tilannetta. Vielä eilen Itä-Uudenmaan palokunnat sammuttelivat esimerkiksi Kabbölentien ja Labbyträsketin välimaastossa kytenyttä noin 83 aarin maastopaloa.

Katastrofiksi kutsuttu Ruotsin rujo metsäpalosaldo on johtamassa maan pelastusvalmiuden uudelleenarviointiin. Samaa tehdään myös Suomessa. Viime kesä oli märkä ja metsäpaloja oli vähemmän. Yhden rutikuivat perusteella on tässä vaiheessa ehkä ennenaikaista arvioida, ovatko laajat ja rajut metsäpalot kasvava trendi, jota ilmaston lämpeneminen entisestään kiihdyttää. Esimerkiksi vuosi 2014 oli myöskin kuiva ja metsäpaloja oli lähes yhtä paljon kuin tänä vuonna.

Ruotsista poiketen Suomessa ollaan länsinaapuria paremmin varauduttu metsäpaloihin. Itänaapurista puhumattakaan. Yksi ehkä tärkeimmistä eduista on ehkä samaa sukua kuin erot maiden puolustusvoimissa. Suomessa ammattipalokuntien tukena on lähes koko maan kattava ja hyvin varustettu vapeehtoisten sopimuspalokuntien verkosto. Suomessa on yli 700 sopimuspalokuntaa, joissa hälytysvalmiita palokuntalaisia on noin 13 400. Se mahdollistaa sammuttajien tehokkaan kierrätykset pitkään jatkuvissa metsäpaloissa.
Ruotsista puuttuvat sopimuspalokunnat, ja siellä on käytössä on lähinnä päätoiminen ja sivutoiminen henkilöstö.

Myös Suomen tiheät metsäautoteiden, järvien ja jokien sekä muiden vedenottopaikkojen verkostot helpottavat sammutustöitä. Oman tehokkuuslisänsä tuo myös etupainotteinen hälytysvaste, joka hälyttää pieneenkin palonalkuun nopeasti riittävästi sammutusresursseja, jotta sen leviäminen saadaan nopeasti rajattua. Taktiikassa on iso ero verrattuna erityisesti itänaapuriin, jossa ei pienillä maastopaloilla kovin herkästi palokuntia vaivata.

Ruotsin kaltainen useiden laajalle leviävien metsäpalojen sarja on kuitenkin mahdollista myös Suomessa, jos olosuhteet muodostuvat niille otollisiksi. Pitkä hellejakso, kuivuus ja kova tuuli sekä runsaasti palokuormaa sisältävät metsät ovat yhdistelmä, jotka panisivat Suomenkin sammutusvalmiuden koetukselle. Siihenkin on syytä varautua.