Metsähallitus: Loviisa yksi vaihtoehto datakeskukselle valtion mailla

Energiasyöppö. Metsähallitus on selvittänyt datakeskuksen sijoittamista Loviisan ohitustien itäisen liittymän ja Tesjoen väliselle alueelle, jossa on jo valmiina 400 kilovoltin ja 110 kilovoltin kantaverkkojohdot. Kuva: Arto Henriksson.
Metsähallitus on selvittänyt datakeskukselle sijoituspaikkaa kolmella paikkakunnalla – Loviisassa, Liperissä ja Heinolassa. Loviisassa datakeskus sopisi ohitustien itäisen liittymän kaakkoispuolelle.

LOVIISA Metsähallituksen kaavoitusinsinöörin Jarkko Mähösen mukaan Metsähallitus tutkii jatkuvasti valtion maa- ja vesiomaisuutta eri näkökulmista.
– Yhtenä tavoitteenamme on löytää kestäviä liiketoimintamahdollisuuksia ja tuoda sitä kautta elinvoimaa ja yritysmahdollisuuksia eri puolille Suomea. Nyt olemme kartoittaneet ja pisteyttäneet yhdessä teknisen suunnittelun asiantuntijayrityksen CTS Engtec Oy:n kanssa valtion alueilta parhaiten datakeskusalueiksi sopivat kohteet, Mähönen kertoi.

Sähköä kahdesta suunnasta

– Valtion alueiden datakeskuspisteytykseen vaikuttivat mahdollisuus saada sähköä kahdesta suunnasta, liikenne- ja tietoliikenneyhteydet, kunnallistekniikka, mahdollisuus vapaajäähdytykseen ilmalla tai vedellä ja rakennuksen tuottaman hukkalämmön käyttömahdollisuudet.
– Lisäksi tontin tulisi olla hyvin rakennettavissa eikä tontilla tai sen lähiympäristössä saa olla riskitekijöitä. Nämä kriteerit toteutuvat valtion mailla parhaiten Liperissä, Loviisassa ja Heinolassa, Mähönen kertoi.
– Koska datakeskuspaikoista kilpaillaan kiivaasti, on kunnan sitoutuminen hankkeen edistämiseen ensiarvoisen tärkeää. Tämän varmistamiseksi kävimme TOP 3 -kohteiden osalta keskustelun jokaisen kunnan kanssa, ja pisimmällä ollaan Liperissä ja Heinolassa, Mähönen kertoi.

”Loviisan kanssa ei vielä ole edennyt”

Loviisassa Metsähallitus on selvittänyt datakeskusta varten valtion omistamia maita ohitustien itäisen sisääntulotien alueella, joka on jo valmiiksi kaavoitettu teollisuuskäyttöön. Loviisan kanssa yhteistyöhanke on Mähösen mukaan ”toistaiseksi vielä vaiheessa”.
– Loviisan kanssa on käyty keskusteluja, mutta palaverien jälkeen ovat olleet innokkaampia nämä kaksi muuta kaupunkia. Loviisasta ei ole palaverimme jälkeen kuulunut mitään, sanoi Mähönen.
Hänen mukaansa Metsähallitus aikoo valita 1- 2 sijoituspaikkaa esitettäväksi eteenpäin. Myös Loviisan kanssa on vielä tarkoitus pyrkiä eteenpäin. Loviisassa kaikki sijoituspaikan kriteerit täyttyvät hyvin.

”Kaupunki suhtautuu kyllä myönteisesti”

Loviisan kehitysjohtaja Sten Frondén kertoi torstaina, että Metsähallituksen kanssa on käyty jo jokin aika sitten yksi neuvottelu, ja että kaupunki suhtautuu datakeskushankkeeseen periaatteessa myönteisesti.
– Tähän liittyy yksi asia, joka ei ole kaupungin käsissä. Joudun olemaan vähän kryptinen, mutta lähikuukausien aikana ehkä selviää toteutuuko lähistöllä tätä (datakeskusta) tukeva hanke, Frondén muotoili.

Valtion omistamat maa-alueen sijaitsevat kaupungin mailta Tesjoen suuntaan. Kulku alueelle tapahtuisi kaupungin maiden kautta.

Loviisa täyttäisi hyvin kriteerit

Datakeskuksen hukkalämpöä voitaisiin käyttää kaukolämmityksessä, jonka putkisto sijaitsee lähellä Määrlahdessa.
Loviisassa myös 400 ja 110 kilovoltin voimansiirtoyhteydet ovat alueen lähellä.
– Datakeskusta varten tarvitaan valmis vähintään asemakaavan tasoinen kaava, joten Metsähallitus on esittänyt Liperin kunnalle, että alueelle käynnistettäisiin asemakaavan laadinta. Kaavassa alue merkittäisiin T-merkinnällä, jolloin alue soveltuisi teollisuus- ja liikerakentamiseen sekä datakeskusalueeksi. Liperin kunta käsittelee kaavoituksen käynnistämispäätöstä kesäkuussa, Mähönen arvioi.
Kaavoituksesta tehtäisiin Metsähallituksen ja kunnan kesken maankäyttösopimus ja se pyrittäisiin käynnistämään jo kuluvan kesän aikana.

Suomi sopii hyvin konesaleille

– Suomi on Euroopan edistynein digitaalisten pilvipalveluiden käyttäjämaa ja tämän liiketoimintasektorin keskeiset toimintaedellytykset ennen kaikkea suurille konesaleille ovat maassamme varsin hyvät. Tämän vuoksi konesalien sijoittaminen tänne Suomeen on hyvin looginen ratkaisu, Business Finlandin Senior Advisor Toni Mattila arvioi.
CTS Engtec Oy:n datakeskusliiketoiminnan johtaja Reijo Parkkinen toteaa, että suuret datakeskustoimijat maailmalla ovat huomanneet Pohjoismaat kiinnostaviksi keskusten sijoitusmaiksi Keski-Euroopan ja Irlannin jälkeen Euroopassa.
– Pitämällä huolta Suomen kilpailukyvystä, tulemme saamaan lisää investointeja datakeskuksiin tulevaisuudessa, Parkkinen ennustaa.

Valmiit selvitykset asiakkaille

Business Finland tekee kansainvälistä datakeskusten markkinointityötä ja myös Metsähallituksen kohteita on tarkoitus liittää Business Finlandin alustalle.
– Business Finlandin alusta helpottaa myyntityötä ja toiseksi, asiakkaiden on helpompi vertailla kohteita, kun kaikista on tietyt perustiedot valmiina, Mähönen kertoo.
Globaalin datan määrä kasvaa eksponentiaalisesti ja datan säilyttämiseen tarvittavien datakeskusten sijoittumisesta käydään kovaa maailmanlaajuista kilpailua. Suomen vahvuuksina kilpailussa ovat vakaa yhteiskuntajärjestys, korkea osaamis- ja koulutustaso, hyvä infrastruktuuri, viileä ilmasto, edullinen sähkön hinta ja vakaa maaperä.

Jäähdytyslämpöä kaukolämmöksi

Hakukoneyhtiö Google perusti vuonna 2011 Haminaan entiseen paperitehtaaseen datakeskuksen. Venäläisellä hakukoneyhtiöllä Yandexilla on Mäntsälässä oma datakeskuksensa. Mäntsälän koko palvelinkeskuksen tehotarve on noin 50 megawatin luokkaa.
Datakeskuksesta ulostuleva ilma on noin 37-asteista, noin 20 astetta kuumempaa kuin sisään tuleva ilma. Lämpötilaeroa voidaan kasvattaa lämpöpumpulla, jonka ansiosta Mäntsälän kunnallinen lämmitysjärjestelmä saa käyttöönsä 85-asteista vettä.

Teollisuusalue. Itäisen liittymän lähistöllä on jo valmiiksi teollisuutta varten kaavoitettuja tontteja myös valtion mailla. Kuva: Google Maps.