Messut valtava mahdollisuus

Maanantai-iltana varmistui tieto, että Loviisan kaupunginhallitus hyväksyi tänään osaltaan Suomen Asuntomessut -osuuskunnan ja kaupungin välisen puitesopimuksen asuntomessujen järjestämisestä Loviisassa kesällä 2023. Puitesopimus menee vielä valtuuston hyväksyttäväksi 23.1.2019 kokoukseen. Vaikka messujen avajaisiin on aikaa noin neljä ja puolivuotta, leimaavat tulevat asuntomessut monella tapaa jo nyt Loviisan seudun arkea ja ilmapiiriä. Pääosin positiivisella tavalla.

Messuihin liittyvät valmistelut ja päätöksenteko näkyvät tulevina vuosina myös paikallismedian sivuilla sekä sosiaalisessa mediassa. Ilmassa on positiivista kasvun odotusta. Turuilla ja toreilla käynnistyy spontaaneja ideointeja messujen menestyksen edistämiseksi. Joku ehdottaa aurinkopaneeleja, toinen kaukolämpöä Hästholmenista tai picnik-tekosaarta Loviisanlahdelle ja niin edelleen. Asuntomessut herättävät jo nyt myös kasvavan määrän kysymyksiä, jotka askarruttavat paikkakuntalaisia. Aiempiin messukaupunkeihin verrattuna Loviisa on asukasmäärältään selkeästi pienin, mikä vaikuttaa monella tavalla messujen toteutukseen ja sen riskeihin sekä mahdollisuuksiin.

”Asuntomessut 2023 ovat Loviisan seudun tulevien lähivuosikymmenten ehkä suurin mahdollisuus, josta seudun yritystenkin on syytä pyrkiä saamaan mahdollisimman suuri hyöty.”

Koska messujen suunnittelu on vasta alkuvaiheessa, ei avoinna oleviin kysymyksiin liene vielä valmiita vastauksia. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä on logistiikka eli lähinnä pysäköinti ja suurten ihmismäärien liikutteleminen. Järjestäjien tavoitteena on houkutella Loviisaan 150 000 maksavaa messuvierasta. Tavoite on korkea, sillä vain kerran Suomen asuntomessujen historiassa on kyseiseen tavoitteeseen päästy, kun Kuopion asuntomessuilla vuonna 2010 kävijämäärä nousi 158 408 kävijään.

Esimerkiksi viime kesänä Porissa kävijöitä kertyi kuukauden aikana yhteensä 119 703. Heistä runsaat 20 000 oli porilaisia. Suurin osa eli noin 83 prosenttia saapui messupaikalle omalla autolla. Kymmenenä viime vuotena asuntomessujen kävijämäärät ovat silti olleet aina vähintään 100 000 kävijää. Tuskin on syytä olettaa, että Loviisassa kävijämäärä olisi sitä vähäisempi. Metropolialueen läheisyyden arvioidaan kasvattavan kävijämääriä. Porissa päivittäisten kävijöiden määrä vaihteli 22 81 ja 6 615 kävijän välillä, ja oli keskimäärin 3860 kävijää per päivä. Se on päivittäin noin tuhat kävijää enemmän kuin Loviisan suosituimman kesätapahtuman Loviisan Wanhat Talot -tapahtuman päivittäinen kävijämäärä eli pysäköintikin lienee kohtalaisen helposti järjestettävissä.

Viime kesänä Porissa messuvieraat käyttivät itse messualueella yhteensä noin 4,8 miljoonaa euroa pääsylippuihin, messuravintoloihin sekä ostoksiin messualueella. Vastaavanlaista tulosta voitaneen odottaa Loviisassakin. Selvästi suurimman summan yli runsaat 8,3 miljoonaa euroa messuvieraat jättivät kuitenkin muualle messupaikkakunnalla. Messupaikkakunnan ravintoloihin ja kahviloihin käytettiin yli 1,8 miljoonaa euroa, ostoksiin lähes 1,7 miljoonaa euroa, pysäköinteihin ja takseihin lähes 0,5 miljoonaa euroa sekä majoitukseen peräti 2,1 miljoonaa euroa.

Poriin verrattuna Loviisan asuntomessujen ehkä suurin haaste on juuri messualueen ulkopuolisten palveluiden tarjonnan vähäisyys. Vaikka Loviisan seudun kaikki nykyiset ravintolat, majoitusliikkeet, taksit ja muut palvelupisteet toimisivat messukuukauden ajan täysillä käyttöasteilla – kuten todennäköisesti toimivatkin, nykyinen kapasiteetti tuskin riittäisi yli 8 miljoonan euron liikevaihdon saavuttamiseen. Odotettavissa on, että iso osa näistä messualueen ulkopuolisista potentiaalisista euroista valuu Loviisan seudun ulkopuolelle, ellei seudun yrityksissä löydetä keinoja palvelutarjonnan merkittävään kasvattamiseen.

Pelkästään yhden messukuukauden ajaksi Loviisaan tuskin kannattaa rakentaa uusia hotelleja, perustaa uusia ravintoloita tai kauppaliikkeitä, mutta messujen tuomaa piristysruisketta ja sen kerrannaisvaikutuksia ei myöskään pidä aliarvioida.
Asuntomessut 2023 ovat Loviisan seudun lähivuosikymmenten ehkä suurin mahdollisuus, josta seudun yritystenkin on syytä pyrkiä saamaan mahdollisimman suuri hyöty.
Valmistautuminen on syytä aloittaa ajoissa. Neljä vuotta kuluu nopeasti.