Maailmanluokan purjeita Valkosta

Vuosikymmenten kokemuksella. Doyle Sailmakers purjeet kootaan Loviisan Valkossa. Stefan Stenström ja Pontus Harlin liimaavat kuvissa osia yhteen.
Doyle Sailmakers on yksi maailman johtavista purjeiden valmistajista. Suomessa heidän tuotteistaan vastaa loviisalainen alan asiantuntija Stefan Stenström.

VALKO. Stefan Stenström on luotsannut Doyle Sails Finlandia vuodesta 1995 lähtien. Purjeiden valmistus on Stenströmin intohimo ja hänellä on 36 vuoden kokemus niin kilpa- kuin matkapurjeiden suunnittelusta sekä valmistuksesta.
– Tulen käsityöläissuvusta ja äitini puolella on paljon veneiden rakentajia. Purjeet olivat luonteva valinta, hän kertoo.
Ensimmäisen purjeensa hän rakensi 12 -vuotiaana.
– Perheellämme oli soutuvene johon valmistin purjeen ohuesta pellavamatosta. Eivät ne hyvin toimineet mutta se ei ollut tärkeintä, hän muistelee hymyillen.

Digitalisaatio

Uransa alkuvaiheessa Stenström kertoo suunnitelleensa kaikki purjeet nollasta. Niiden ominaisuudet tulivat prosessin aikana tutuiksi.
– Tein laskelmat, mittasin, leikkasin ja kokosin purjeet. Kun tekee työn alusta loppuun ymmärtää tuotteen fysiikan, Stenström tuumaa.
Nykyään purjeet syntyvät kansainvälisiä suhteita hyödyntäen.
– Your friendly local sailmaker with a world of experience on ollut toimintaperiaatteeni jo vuositolkulla. Vaihdan kokemuksia tuotetesteistä muiden purjeiden valmistajien kanssa ja hyödynnän Doylen osaamista digitaalisesti, Stenström kertoo.
Digitalisaation myötä purjeiden mallinnus tapahtuu Uudessa Seelannissa, jonka jälkeen tekstiilinvalmistaja leikkaa kankaan mallin mukaisiin kappaleisiin. Lopuksi purjeet kootaan käyttövalmiiksi Valkossa. Stenströmin mielestä on kuitenkin tärkeä ymmärtää koko prosessin kulku, sekä mitä sen eri vaiheissa tapahtuu. Suomessa on hänen mukaansa noin seitsemän ammattitaitoista purjeompelimoa. Niiden lisäksi löytyy monta toimijaa, jotka myyvät ulkomailta tilattuja purjeita.
– Jos ei ole mukana purjeen valmistusprosessissa ei todennäköisesti tiedä tuotteesta ja sen ominaisuuksista juuri mitään. Kun ymmärtää miten purje toimii, osaa asiakkaalle myydä oikeanlaiset purjeet vaikkei asiakas itse edes tietäisi mitä hän tarkalleen on hakemassa, Stenström luonnehtii.

Trendejä purjemarkkinoilla

Oikeanlaiset purjeet riippuvat pitkälti veneen käyttötarkoituksesta.
– Veneitä on samanlaisia, mutta kaikki tarvitsevat erilaiset purjeet. Purjeiden materiaali ja muoto vaikuttavat matkantekoon huomattavasti. Poikkeuksena mainittakoon Loviisassa kehitetty Zoom 8 – jolla, joihin tulee standardipurjeet.
Hyvä purje kestää ja pysyy muodossaan. Lisäksi ne ovat kevyitä ja aerodynaamisesti toimivia. Trendit vaihtelevat.
– Ennen kaikki purjeet olivat valkoisia, nykyään vesillä näkyy myös paljon mustia ja harmaita versioita. Ne on valmistettu terästäkin kestävämmistä hiilikuiduista tai Stratis ICE–kuiduista, Stenström heittää esimerkin.

Tasaiset markkinat

Purjemarkkinat pysyvät Suomen taloudesta riippumatta suhteellisen vakaina.
– Purjeveneiden harrastajien määrä on laskenut. 25 – 30 vuotta sitten purjeveneitä myytiin kuin ranskanleipiä. Nykyään veneet ovat isompia, mutta niitä myydään vähemmän. Purjeet ovat kuitenkin vaatteisiin verrattavissa oleva käyttötavara, jotka täytyy uusia tietyin väliajoin.
Vaihtoväli riippuu veneen käyttötarkoituksesta. Keskimäärin purjeet kestävät hyvinä 10 vuotta, kilpapurjehduksessa maksimissaan 3 – 4 vuotta.
– Kilpapurjehtijat eivät yleensä tee kompromisseja, vaan vaihtavat purjeet heti jos ne vaikuttavat purjehdusaikoihin. Harrastajat puolestaan jakautuvat kahteen ryhmään. Osa pärjäilee samoilla purjeilla 30 vuotta, toiset taas vaihtavat vuosittain.

Epävarma tulevaisuus?

Markkinoiden vakaudesta huolimatta Stenström pitää purjevalmistuksen tulevaisuutta huolestuttavana.
– Alusta loppuun purjeita valmistanut vanhempi sukupolvi on jäämässä eläkkeelle ja kädentaidon työt eivät enää ole kovinta huutoa nuorison keskuudessa. Lisäksi purjeiden valmistus on sen verran erityinen osaamisalue, että sen oppii vain tekemällä purjeita pitkän kaavan kautta, hän toteaa.
Oppisopimusten rahoittaminen puolestaan on Suomessa haasteellista. Stenström painottaakin, että kotimaassa on tehtävä paljon töitä, jotta tämäntyyppinen tieto ja osaaminen saadaan siirrettyä eteenpäin tuleville sukupolville.
– Hyvä myyjä ymmärtää miten purje toimii ja miten se vaikuttaa purjehdukseen, hän korostaa.
Omia taitojaan hän pitää yllä muun muassa tekemällä purjeita talonpoikaisveneisiin.
– Nuorena tein laskelmia ja mittasin, nykyään tieto tulee selkäytimestä. Talonpoikaisveneet eivät muutenkaan yleensä ole niin millimetrilleen laitettuja. Välillä purjeita tilataan kun masto on vielä metsässä, Stenström naurahtaa.