Working Equitation eli työratsastus on kasvattanut suosiotaan myös Pohjois-Euroopassa. Esman Ratsastuskeskuksessa saatiin lajioppia maailman huipulta.

PAAVALINKYLÄ Portugalilainen Miguel da Fonseca ratsasti kenttää ympäri vähäeleisesti ja ryhdikkäänä keskiviikkona.
Valkoinen, lusitano-rotua edustava lämminverinen ratsu liikkui sulavasti eikä ihme, sillä da Fonseca on Working Equitationin eli työratsastuksen hallitseva maailmanmestari ja tuttu myös Helsinki International Horse Show:sta.
Maailmanmestari saapui keskiviikkona päiväksi Loviisaan vetämään lajiklinikkaa.

Näyttävää. Harjoituksissa nähtiin myös työskentelyä seipään kanssa.

– Olen nyt ensimmäistä kertaa Loviisassa, hän sanoi.

Kentällä hevonen kohtasi da Fonsecan ohjastamana portin, asettautui sen viereen ja odotti nöyrästi, että ratsastaja avasi sen. Tämän jälkeen hevonen ratsastajineen meni portin läpi ja portti suljettiin satulassa istuen.
Lisäksi kentällä peruuteltiin, käännyttiin vauhdikkaan notkeasti sekä vaihdettiin askellajia laukan ja käynnin välillä.

Askellajien vaihtojen välissä da Fonseca siedätti hevosia muun muassa kolistelemalla kentällä olevaa muovitynnyriä ja ottamalla käteensä pitkän puukepin, jonka kanssa hän myös ratsastaa.

Periaate on, että työhevonen ei saa turhasta säikkyä, vaan eläimen pitää pystyä tekemään töitä häiriöistä huolimatta ja tottelemaan ratsastajaa tilanteessa kuin tilanteessa.
Ammattilaisen lähestymistapa oli rauhallinen, mutta jämäkkä.

Hevonen tuotiin ratsastaen useita kertoja outoon tilanteeseen ja pikkuhiljaa pelottava asia ei enää ollutkaan niin kammottavaa.

Kentän laidalla miehen otteita hevosten kanssa ihasteltiin monella suulla ja syystäkin.
Lusitanoa ennen da Fonseca ratsutti friisiläistä. Kyseessä on hevosrotu, joka kehitettiin keskiajalla ritareiden ratsuksi.

Lähtöisin eteläisestä Euroopasta

Työratsastus on lähtöisin eteläisestä Euroopasta. Laji ja erityisesti kilpailut on kehitetty työperinteiden vaalimiseksi.

Työhevoset. Vasemmalla Esma Haddas ja suomenhevonen Dexter. Oikealla Miguel da Fonseca. Hänen allaan lusitano Guerreiro eli tuttavallisimmin ”Iiro”. Guerreiro tarkoittaa suomeksi soturia.

Hevosen kanssa on työskennelty ratsailta käsin pelloilla, maatiloilla ja karjanajossa.
Loviisassa paikalla oli myös kirkkonummelainen Elina Parpala, jolla on pitkä kokemus lusitanojen ja työratsastuksen parissa.

Nykyisin hän auttaa ihmisiä muun muassa löytämään lusitano-hevosia Portugalista oman yrityksensä kautta.

– Lähdin nuorena hevosalan töihin Portugaliin ja silloin tutustuin tähän rotuun.
Parpala työskenteli ulkomailla valjakkoajohevosten kanssa.

Hän kertoi nähneensä ensimmäisiä työratsastuskilpailuja 2000-luvun taitteessa.

– Kävin vapaapäivinäni erilaisissa perinteisissä hevosalan tapahtumissa ja samalla tutustuin rotuun.

Portugalissa käytetään edelleenkin hevosia esimerkiksi härkäpelloilla.
Härät laiduntavat laajoilla alueilla ja hevosella on turvallista mennä laumoihin, koska sillä pääsee tarvittaessa nopeasti pois, jos sarvipäät hermostuvat.
Parpala kertoi, että lajiin kuuluvat esteet ja tehtävät on otettu kilpailuihin laitumilta. Käytännössä työ on tuotu kilpa-areenoille.

– Näitä toimintamalleja ja tiettyjä tottelevaisuustehtäviä on lähdetty sen jälkeen kilpalajissa testaamaan.

Lajissa huomioidaan myös ratsastajan tyylikkyys. Kilpailuissa tehtävärata mennään läpi kouluratsastusmaisesti ja toisessa osassa mitataan ratsukon nopeutta samalla radalla.
Hän sanoi, että lusitano on lajiin erityisen sopiva, eikä se ole sattumaa. Käyttöarvoa on vaalittu jalostuksessa.

Sanottua
Olen nähnyt kursseilla suomenhevosia. Kaikki työskentelevät hyvin.
Miguel da Fonseca
Työratsastuksen maailmanmestari

– Parhaimmillaan rodun edustaja on herkkä ja rohkea. Se myös seuraa ratsastajaa minne vaan, esimerkiksi härän eteen.
– Rodun luonne on kuitenkin nöyrä.

Edellä mainitut seikat tekevät siitä lajiin erityisen sopivan.
Työratsastus on lajina nuori Suomessa ja jopa maailmalla.
Suosio on kovassa nosteessa ja on esimerkiksi Ruotsissa yksi nopeimmin kasvavista lajeista.
Suomessa toimii myös erillinen lajiyhdistys, Working Equitation Finland ry, joka edistää lajia maassamme.

Työhevoset kohtasivat

Paavalinkylän hiekkakentällä nähtiin myös kotimainen työhevonen – suomenhevonen.
Esma Haddas Esman Ratsastuskeskuksesta sai opastusta lajin saloihin suoraan mestarilta.
Opetuksen jälkeen Miguel da Fonseca arvioi suomalaista työhevosrotua työratsastuksessa.
Hänestä se ei kalpene yhtään eteläisen Euroopan lämminverisen lajikumppanin rinnalla.

Kotimainen. Ratsailla oleva Esma Haddas sai oppia mestarilta. Suomenhevonen käy lajiin yhtälailla kuin lämminverinen.

– Olen nähnyt kursseilla suomenhevosia. Kaikki työskentelevät hyvin, da Fonseca kehui.

Hän sanoo, että suomenhevonen on hyvä rotu lajin harrastamiseen.

– Koska nekin [suomenhevoset] ovat työhevosia eli niillä on hyvä pää, joten ne eivät säiky helposti.

Mitä laji antaa harrastajalle?
– Ratsastamiseen tulee vaihtelua ja siitä tulee hauskaa.
Työratsastus lisää myös hevosen ja ratsastajan yhteistyötä.

Miguel da Fonseca totesi, että hevonen oppii työratsastuksen niksit helposti silloin, jos perustyö eläimen kanssa on tehty hyvin.

– Silloin hevonen oppii asiat nopeasti.

Lisätietoa lajista täältä