Lukiot tärkeitä Loviisalle

Loviisan lukio juhlii huomenna keskiviikkona 80-vuotispäiviään oppilaiden, opettajien ja koulun ystävien kesken. Kun Loviisan suomenkielinen oppikoulu, Loviisan yhteiskoulu ja sen toiminnan jatkaja Loviisan yhteislyseo sekä sittemmin Myllyharjun lukio ja nyttemmin elokuusta alkaen Loviisan lukio, syksyllä vuonna 1937 sai ensimmäiset oppilaansa, oli toiminnan alkaminen ja jatkuminen monien sattumien, sinnikkyyden sekä suomalaisen sivistysaatteen summa.

Myös vuonna 1916 perustettu Loviisan Sanomat oli omalta osaltaan ajamassa Loviisaan suomenkielistä oppikoulua ja sittemmin lukiota. Oppikoulun perustaminen oli ollut esillä pian jo itsenäistymisen jälkeen 1920-luvulla, mutta hanke oli jäänyt kesken.

Perustamista edeltävänä kesänä vuonna 1936 Loviisan Sanomat oli kaksi kertaa kutsunut asianharrastajia neuvottelemaan oppikoulun perustamisesta.
Koulun ensimmäisen ja pitkäaikaisimman rehtorin Torsten Osvald Lavilan vuosilta 1937-1975 laatiman historiikin mukaan ratkaisevan sysäyksen suomenkielisen oppikoulun perustamiselle antoi kuitenkin jääkärieverstiluutnantti, laivanvarustaja Ragnar Nordström ja vaimonsa Nina, joiden vanhin poika Martti Ragnar oli tullut oppikouluikään.
Vanhemmat halusivat ehdottomasti esikoisensa käyvän suomenkielisen oppikoulun, joista lähimmät sijaitsivat silloin kaukana kotoa Porvoossa, Kotkassa ja Lahdessa.
Värikkäiden vaiheiden ja monien lahjoitusten jälkeen syyskuun ensimmäinen päivä vuonna 1937 oli suuri juhlapäivä Loviisan suomenkielisille asukkaille. Silloin 20 ensimmäistä oppilasta aloitti koulutyönsä Loviisan oppikoulun ensimmäisellä luokalla.

Lämpimät onnittelut sekä kiitokset 80-vuotiaalle Loviisan lukiolle, sen eri vuosikymmenten oppilaille ja henkilöstölle sekä Loviisan suomenkielisen lukiotoiminnan tukijoille.

Vähitellen koulu vakiinnutti toimintansa ja varmisti rahoituksensa sekä kasvoi suomenkielisen väestön osuuden kasvun myötä merkittäväksi oppilaitokseksi kuin myös yhdeksi kaupungin tärkeistä instituutioksi, jollainen se on edelleenkin.
Pitkästä ja kunniakkaasta historiasta huolimatta lukiotoiminnan jatkuminen ei ole itsestäänselvyys etenkään pienissä kunnissa. Tuoreessa muistissa on vielä Lapinjärven maineikkaan Porlammin lukion lakkauttaminen kolmisen vuotta sitten.

Myös Loviisassa on määrävälein havahduttu torjumaan Loviisan lukioiden jatkuvuuteen kohdistuvia uhkia. Loviisan Brandensteininkadun vastakkaisissa päissä sijaitsevat Lovisa gymnasium ja Loviisan lukio ovat pieniä lukioita, jotka molemmat joutuvat jatkossakin kamppailemaan olemassaolostaan. Molemmat lukiot potevat pahenevaa oppilaspulaa. Väestörekisteritietojen perusteella arvioitiin muutama vuosi sitten, että lukuvuonna 2017-2018 suomenkielisiä alakoululaisia on 512 ja ruotsinkielisten oppilaiden määrä on laskenut noin 110 oppilaalla arviolta 366 oppilaaseen.

Lukioiden tulevia oppilasmääriä on tietenkin mahdotonta ennustaa pelkän väestötiedon pohjalta. Oppilaat päättävät itse mihin lukioon haluavat vai haluavatko ollenkaan. Lukioiden maineella ja opetuksen tasolla on ratkaiseva merkitys lukioiden oppilasmääriin.
Valitettavan moni loviisalaisnuori, etenkin suomenkielinen, hakeutuu Loviisasta joko naapurikaupunkien suurempiin lukioihin tai maan lukuisiin erikoislukioihin.

Molempien lukioiden säilyminen Loviisassa on kaupungin imagon, viihtyvyyden ja palvelutason kannalta erittäin tärkeää. Vaikka juuri tällä hetkellä akuuttia uhkaa Loviisan lukioille ei olisikaan ilmassa, on laadukkaan lukiotoiminnan ja tasokkaan opetustarjonnan jatkumiseksi syytä ponnistella jatkuvasti. Erityisen tärkeää on kehittää ja laajentaa kielirajat ylittävää yhteistyötä Lovisa gymnasiumin ja Loviisan lukion välillä. Tarvittaessa vaikka hallintoa ja toimintoja yhdistämällä.

Lämpimät onnittelut sekä kiitokset 80-vuotiaalle Loviisan lukiolle, sen eri vuosikymmenten oppilaille ja henkilöstölle sekä Loviisan suomenkielisen lukiotoiminnan tukijoille.