|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Tiina Elovaara kommentoi Soini-asiaa nyt julkisesti: ?Jos odottaa puolustusta muilta?? (21.9.2018 08:54)
Saara-Sofia Sirén Ylellä: ?Olen kummissani tästä kiristystilanteesta ? En aio taipua ja äänestää Soinin puolesta? (21.9.2018 08:35)
Ministeri Kai Mykkäsen toiminta ihmetyttää: ?Pipo meni silmille? kaksoiskansalaiskiellossa (21.9.2018 07:59)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Naurukouluttaja toi iloa kaamokseen

16.11.2004



Arkkiatri Arvo Ylppö toivoi satavuotishaastattelussaan saavansa hi-viruksen. Kun toimittaja kummasteli toivetta Ylppö totesi: ”Kaikki jotka saavat hi-diagnoosin, elävät keskimäärin seitsemän vuotta”.


Arkkiatri Ylppö oli huumorimiehiä.
Naurukouluttaja Vesa Karvisen mukaan kaikilla sadan ikävuoden rajapyykin ylittäneillä huumori on kantava voima.
– Huumori on elämänasenne ja maailmankatsomus, joka helpottaa tiukoissa paikoissa.
Karvinen huvitti auditoriollista kuulijoita Loviisassa perjantaina. Kun kerran nauru pidentää ikää, osallistujien eliniänodotus taisi pidentyä melkoisesti. Samalla tuli päivän naurukiintiö täyteen moninkertaisesti, sillä tutkimusten mukaan suomalainen aikuinen nauraa keskimäärin 15 kertaa päivässä, yhteensä naurusaldoksi tulee kuusi minuuttia. Jonnekin naurunlahjat alkavat kadota kuuden ikävuoden jälkeen ja varsinkin murrosiän kieppeillä, sillä alle kouluikäinen nauraa jopa 300-400 kertaa päivässä.

Karvisen mukaan nauru on psykofysiikkaa, joka rentouttaa, ryhmäyttää ja sosiaalistaa. Ennen kaikkea huumori kuitenkin auttaa silloin, kun elämä koettelee.

Huumori auttaa kun elämä koettelee

–Huumori auttaa näkemään tilanteen uudesta näkökulmasta. Huumoria ei tarvitse tilata, vaan se syntyy usein rankkojen elämänkokemusten myötä. Huumori toimii puolustusmekanismina, Karvinen sanoo.

Vesa Karvisesta tuli naurukouluttaja elämän pyörityksessä. Takana on nyt 30 vuotta toimittajana, mutta suuren laman kynnyksellä 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa Karvinen kävi lyhyessä ajassa läpi kovan koulun: ensin ohitusleikkaus, sen jälkeen kirjapainon konkurssi, jossa toistasataa ihmistä jäi työttömäksi, Karvinen mukaanluettuna. Sitten kaksi veljeä hukkui, isä jäi junan alle, äiti auton alle ja sisar sai onnettomuuden seurauksena aivovamman.

– Siinä oma elämäkin kaipasi iloa, vaikka oma aikansa meni, että huumori löytyi, Karvinen sanailee tyyneen tapaansa.

Huumorin helpottava voima näkyykin sairaaloissa, kuoleman ja sairauden pelon keskellä. Mustaa huumoria harrastavat sekä potilaat että henkilökunta. Hyvinkääläinen lääkäri Terho Toivonen on koonnut sairaalahuumoria kirjaksi. Sieltä löytyy muun muassa tämä tarina: Pappi tulee katsomaan potilasta, joka ei saa henkäistyä sanaakaan. Potilas ojentaa papille paperilapun ja kuolee. Pappi pistää lapun taskuunsa. Hautajaisissa pappi ojentaa omaiselle vainajan viimeisen viestin sitä lukematta. Lapussa lukee: ”Pappi, nouse pois ilmaletkun päältä”.

– Musta huumori nousi aikoinaan pintaan keuhkotautiparantoloissa. Parannuskeinoja ei juuri ollut, kun potilasperinnettä koottiin.
Mustan huumorin eräs alalaji on katastrofihuumori.
– Sillä reagoidaan usein silloin, kun mitään ei ole tehtävissä. Titanic-vitsit kokivat renessanssin Estonian uppoamisen jälkeen. Titanic-vitseihin lukeutuu mm. seuraava: pelastusveneet ovat täynnä mutta onneksi laivalla on tilaa. Entä mitä Estonian baarimikko sanoi viimeisellä matkalla? ”Tilatkaa, kohta kallistuu”. Entä miksi Estonian kapteenille ei kannata antaa joulukalenteria? ”Kapteeni avaa heti kaikki luukut”.

Naiset kertovat kommelluksistaan

Karvisen mukaan miesten ja naisten huumorissa on eroja.
– Miehet esiintyvät yleisölle, mutta naisten huumori on keskinäishuumoria. Naisilla naurun aiheina ovat arkipäivän jutut ja omat kommellukset.

Huumori toimii naurukouluttajan mukaan myös konsensuksen välineenä, jonka avulla voi sovitella tiukoissa paikoissa. Sen sijaan lapsen huumori ei ole tarkoitushakuista, mutta aikuisella vitsien takana voi olla halu manipuloida tai vähintään korostaa itseään.

Huumori toimii parhaiten oikeassa porukassa. Karvinen löytää yhä vitseissä ja kaskuissa maakunnallisia eroja.
– On sanallista leikkiä tai totista menoa. Savolaisilla vitsit ovat sanallista ja älyllistä viisastelua, pohjalaiset puolestaan harrastavat suoraa huumoria:
Pohjalainen ja savolainen sattuivat samaan junanvaunuun. Savolainen kysyi pahantuuliselta pohjalaiselta, minne tämä on matkalla. ”Helevettiin”, kuului vastaus. Johon savolainen: ”Vai kottiin päin olette menossa!”

Karvinen toivoikin enemmän savolaisuutta työpaikoille, sillä savolaisessa meiningissä on mukana ripaus tervettä uteliaisuutta.

Pohjalaisista Karvisella on kuuden vuoden kokemus. Heidän kanssaan pärjää, koska pohjalaiset sanovat suoraan mitä ajattelevat. Pohjanmaalla huumori on jäyhänlaista:
Nurmon kirkon urkuihin oli kerätty rahaa. Pappi kiitteli väkeä ja huomautti, että yksi lahjoittaja ei halua nimeään julkisuuteen. Silloin nousi etupenkistä miehenköriläs ja tokaisi: Moon aatellu että näin on paree.

Entäs mitä sanoi sodasta palaava synkkä mies Härmän asemalla? ”Hävettää mennä elävänä kotiin”.

Karvinen korostaa, että huumorin erot on hyvä tunnistaa. Karjalaisilla ilo tulee pintaan vaikka sydän märkänis. Karjalaisilla oma vitsilajinsa ovat evakkovitsit: Karjalaismummo palaneen kotitalon nähdessään: ”Onpa tullut ainakin lutikoille lähtö”.

Huumoria irtoaa myös kommelluksista ja työssä sattuneista mokista. Kirjapainoalalla sattunutta: Kuolinilmoitus kertoi, että vainajaa jäivät suremaan lapset ja lastenlapaset.

Naurun matkasaarnaaja

Naurukouluttaja Karvinen voi täydentää jatkuvasti huumorivarastoaan, sillä kaverit lähettelevät vitsejä eri puolilta maata. Huumorin kukkasia tulee myös sähköpostilla varsinkin silloin, kun Karviselta on ilmestynyt uusi kirja. Koulutustilaisuuksissa ja niiden jälkeen naurukouluttajalle tullaan kertomaan vitsejä, joiden pontimena ovat usein oikeasti tapahtuneet kommellukset.

Naurukouluttajaksi Karvinen ryhtyi 1990-luvun alussa. Pari vuotta meni aineiston kokoamisessa. Ensin koulutustapahtumia oli harvakseltaan. Viitisen vuotta sitten naurukoulutusta kysyttiin jo niin paljon, että Karvinen jätti toimittajan työt kokonaan. Kesäisin hän kirjoittaa naurusta ja huumorista kirjoja. Nykyisin Leikkimieli Ky:ssä työskentelevät Karvisen lisäksi hänen tyttärensä sekä pari freelancea.
Karvinen pitää vuosittain 170-200 nauruluentoa eri puolilla maata. Leikkimieli Ky tarjoaa myös nauruterapiaa ja naurujoogaa.

–Suurin yleisö on tähän mennessä ollut 1.700 ihmistä. Nauruluentoja tilaavat muun muassa sairaalat, oppilaitokset ja yrittäjät.
Jokainen yleisö on Karvisen mukaan erilainen, mutta nauravia ihmisiä löytyy joka puolelta Suomea. Siksi naurukouluttaja ei ennakkoon murehdi eikä jännitä. Loviisassakin satapäiseltä kuulijakunnalta irtosi naurua kiitettävästi.

Yksinäisyydessä huumori lakastuu

Suurin uhka naurulle on Karvisen mukaan yksinäisyys ja työelämän paineet. Koska huumori syntyy joukossa, lisääntyvä yksinäisyys tekee sille hallaa. Sellaisiinkin työpaikkoihin Karvinen on törmännyt, joilla nauraminen on ollut kiellettyä.

–Vaikka eihän tehokkuus ole huumorin vastakohta. Päinvastoin huumorilla voi helpottaa tiukkoja tilanteita.

Karvisen vitsivarasto karttuu koko ajan. Erään luennon alussa Karvinen kysäisi, kuuluuko hänen puheensa myös salin takaosaan. ”Hyvin kuuluu ja näkyy, mutta ei se meitä haittaa!” kuului takarivistä.
Loviisasta hän sai mukaansa tuoreen tapauksen: koululuokka tutustui Haikon kartanoon. Sen kylmätiloja esiteltäessä ryhmälle kerrottiin, että kylmiössä ei ole vielä häitä järjestetty. Tieto sai koululaisryhmässä aikaan seuraavan keskustelun: ”Silloin olisi häissä kylmä morsian”. Johon toinen: ”Mutta se ei haittaa, sillä kylmähän kangistaa”.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI