|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
HIFK voitti ? Kokkola Stadin derbyjen paluun pääesteenä (23.9.2018 21:58)
Suomelle hieno sijoitus MM-lentiksessä ? kärki tosin kaukana (23.9.2018 21:25)
KRP pidätti kaksi jättioperaation yhteydessä ? Rikostarkastaja IL:lle: ?Minä en ainakaan pysty näkemään mitään muuta tässä? (23.9.2018 19:23)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Musiikki on tärkeä osa suomenruotsalaisuutta

09.11.2004



Musiikki ja suomenruotsalainen indentiteetti ovat pitkään kulkeneet tiiviisti yhdessä. Tänään on kuitenkin suuri joukko suomenruotsalaisia nuoria, joille rikas ja monipolvinen laulukulttuuri on vierasta. Loviisan ruotsalaisuuden päivän juhlassa puhunut professori Ann-Mari Häggman esitti kysymyksen, kuinka yhteisen musiikkikulttuurin puute vaikuttaa suomenruotsalaiseen kulttuuriin ja identiteettiin.


Hän huomautti, että tämän päivän trendinä on, että me mielellämme jätämme laulamisen ja soittamisen ammattilaisten käsiin ja olemme passiivisia kuuntelijoita.

Toisaalta nyt on selviä merkkejä siitä, kuinka kiinnostus laulamiseen on selvästi lisääntymässä suomenruotsalaisten keskuudessa. Tästä profesori Häggman kertoi esimerkkinä, että hänen työpaikkansa suomenruotsalaisen kansanmusiikin insitituutin lauluarkisto on päivittäisessä käytössä. Arkistosta etsivät lauluja niin Amerikan siirtolaissukupolvi kuin peruskoulun opettajat.

Lauluperinne kiinnostaa nuorta polvea

Nuoret laulajat ovat kiinnostuneita vanhasta lauluperinteestä. Heidän suhtautumisensa laulujen tulkintoihin on Häggmanin mukaan paljon mielikuvituksellisempi ja leikkisämpi kuin se on ollut nuorten vanhempien sukupolvella. Tämä ilmiö on hyvä alku laulun uudelle renessansille.

Häggman totesi, että 1800-luvun mittaan lauluperinteestä tuli kielen rinnalla kitti suomenruotsalaisessa identiteetissä. Ensimmäiset suomenruotsalaiset laulu- ja musiikkijuhlat pidettiin Tammisaaressa 1891.

Yhteiseksi omaisuudeksi muodostuneista lauluista alettiin julkaista laulukirjoja 1800-luvun loppupuoliskolla. Laulukirja Sjung julkaistiin ensimmäisen kerran 1896. Kirjan viimeinen painos julkaistiin 1958. Kirjaa on myyty yli 100.000 kappaletta.

Uusia tuulia koulujen musiikkikasvatuksessa

1960-luku toi uuden ideologian koulujen musiikkikasvatukseen. Lauluvalikoimissa alkoi näkyä yhä enemmän muiden maiden ja niiden kulttuurien vaikutus.

Marina Lindholmin ja Johan Sundqvistin Da Capo-kirjat ovat Häggmanin mukaan hyvä esimerkki nykypäivän tavasta työstää lauluja koulujen käyttöön. Kirja on julkaistu 2000-2003. Kirjassa pyritään yhdistämään lauluihin lujasti suomenruotsalainen perinne ja kansainvälinen populääri aines.

Da Capo-kirjat ovat saaneet Häggmanin mukaan kouluissa hyvän vastaanoton ja ne muodostavat hyvän perustan musiikkikasvatukselle.

Laulut katoavat viimeiseksi muistista

Kun musiikkiperinne on vanha ja monipolvinen kaikkien tuntemia ikivihreitä lauluja syntyy pakostakin. Häggman mainitsi suomenruotsalaisen rikkaan revyyperinteen, joka on tuottanut monia helmia yhteiseen suomenruotsalaisen lauluperinteeseen. Esimerkiksi Bengt Ahlforsin laulut ovat laajalti tunnettuja.

Professori Häggman totesi, että viimeisenä yleensä katoaa laulu. Kauan sen jälkeen kun siirtolaiset Amerikassa ovat kadottaneet jokapäiväisen kosketuksen kotimaansa kieleen elää kieli kuitenkin lauluissa.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Jouni Lappalainen

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI