|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Jokereille ensimmäinen kotitappio ? yleisömäärä näytti jo paremmalta (21.9.2018 23:22)
HJK:n mestaruus selviö ? nuori lupaus säväytti upeilla maaleillaan (21.9.2018 23:05)
Näkökulma: Pelosta tuli Sipilän hallituksen ?arvopohja? (21.9.2018 19:40)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Keskialasaksan kielellä kirjoitettu Liivinmaan kronikka vuodelta 1584 kääntyi ensi kertaa suomeksi

19.10.2004



Tallinnalaisen pastorin, Balthasar Russowin kirjoittama kronikka Liivinmaan verisestä historiasta on Baltian kirjallisuuden keskeisiä klassikkoteoksia. Vuonna 1584 ilmestynyt teos on nyt käännetty ensi kertaa suomen kielelle loviisalaisen FT Timo Rekon toimesta. Kirjan on kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS).

Kun SKS:sta kysyttiin Rekon halukkuutta Russowin kronikan kääntämiseen, hän ei epäröinyt. Osa-aikaeläkkeellä olevalle lukion englannin ja saksan kielten opettajalle tutkimustyöhön uppoutuminen oli antoisaa vastapainoa opetustyölle. Käännöstyötä tuki Suomen Kulttuurirahasto.

Työ oli myös kääntäjälle syväsukellus Baltian historiaan ja keskiaikaiseen sodankäyntiin.
- Se ei ollut rintamalinjojen sotaa, vaan hävitystä, ryöstöä ja kaupunkien piiritystä, Reko sanoo.

Hän on kirjoittanut käännökseen laajan johdannon sekä taustoja selventävät huomautukset ja kommentit tekstiosan loppuun. Mukaan on liitetty myös vertaileva paikannimiluettelo.

Moralisoivaa historianfilosofiaa

Keskialasaksan kielellä kirjoitettu kronikka käsittelee Liivinmaan historiaa sen niin sanotusta löytämisestä 1100-luvulta lähtien aina vuonna 1583 solmittuun rauhaan Venäjän ja Ruotsin välillä. Kronikan keskiössä on erityisesti vuonna 1558 puhjenneen Liivinmaan sodan tapahtumat ja 25 vuotta kestäneen sodankäynnin seuraukset.

- Teos on hyvin perusteltu kannanotto siihen, mitä historiassa tapahtui. Se on voimakkaan persoonallisuuden kirjoittama kirja, Timo Reko luonnehtii.

Hänen mukaansa Russowilla oli kaksi syytä kronikkansa kirjoittamiseen, toisaalta hän halusi kertoa sodan tapahtumista ja perustella erityisesti Tallinnan kaupungin liittoutumista Ruotsin kanssa, ja toisaalta kuvata verisellä käännytystyöllä tapahtunutta kristinuskon tuloa Liivinmaalle.

Tallinnalainen pastori halusi säilyttää jälkipolville kuvan Jumalan kaitselmuksesta Liivinmaan historiassa ja osoittaa miten historiassa toteutuu Jumalan oikeamielisyys.

- Hän haluaa osoittaa, miten Jumala on läsnä kaikessa historiassa. Vaikka kuinka paljon vääryyksiä tapahtuu, niin se on Jumalan tahto, eli väkivalta on perusteltua. Jumala rankaisee kansan turmelluksesta ja rappiosta, ja Russowin mukaan näin kuuluu ollakin, Reko toteaa.

Rekon mielestä kronikka onkin pikemminkin moralisoivaa historianfilosofiaa kuin poliittista historiankuvausta. Reko pitää Russowia kuitenkin luotettavana tapahtumien kuvaajana ja kirjaajana.

- Hän ei vääristellyt tapahtumia. Jotain hän on voinut jättää pois, mutta tapahtumat pitävät paikkansa, hän sanoo.

Aikansa best-seller

Russowin kronikka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1578. Se oli aikansa best-seller, ensimmäinen painos myytiin nopeasti loppuun ja jo samana vuonna kronikasta otettiin toinen painos.

Pommerissa painettu kronikka kertoi varsinkin saksalaisille uutiset Venäjän sodan kauhuista. Rekon mukaan kronikan yhtenä tarkoituksena olikin saada lännen johtajat ymmärtämään Liivinmaan tukala tilanne Iivana Julman puristuksessa. Kuusi vuotta myöhemmin ilmestynyt täydennetty painos ulotti tapahtumien kulun myös Plujsajoella solmittuun aselepoon vuonna 1583.

Sotatapahtumien rinnalla kronikassa kuvataan myös liivinmaalaisten tapoja, kuten häitä ja ristiäisiä.
- Siinä on myös kuvauksia siitä, miten aateliset kohtelivat talonpoikia. Kronikka on ollut myös osaltaan luomassa kuvaa Iivana Julmasta julmana ja ennalta-arvaamattomana hallitsijana, Timo Reko kuvailee.

Keskialasaksa oli hansakieli

Russowin Liivinmaan kronikka on viimeisimpiä keskialasaksan kielellä kirjoitettuja suurempia teoksia.
Keskialasaksa oli Saksan pohjoisilla alankoseuduilla noin vuosina 1200-1650 käytetty kieli, jonka yläsaksa myöhemmin syrjäytti. Keskialasaksa oli myös hansakaupankäynnin kieli.

Kieli on Rekolle tuttua neljän vuoden takaisen väitöskirjan tiimoilta, joten siltä osin kääntäminen sujui ongelmitta. Rekon mukaan Russowin teksti on varsin luettavaa, mutta päänvaivaa tuotti esimerkiksi tsaarin kirjeiden ja pöytäkirjojen kielen saattaminen luettavaan kuntoon.

- Silloinkin oli tapana tehdä virkakielestä mahtipontista. Saattoi olla esimerkiksi sivun mittainen virke kolminkertaisine sivulauseineen, Reko huomauttaa.

Käännöstöiden parissa työskentely kiinnostaisi Timo Rekoa jatkossakin.
- Saksankielisiä keskiaikaisia tekstejä ei meillä ole juurikaan käännetty, siinä olisi työsarkaa, hän toteaa.

Mia Grönstrand


Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Toimitus

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI