|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Ihmetys suomalaisesta systeemistä: Lomatoimintaa tuetaan julkisista varoista, kansanedustajille +2000 ?/kk Veikkaukselta (21.11.2018 19:26)
Suomi puuttuu Afrikan metsäkatoon ? Juha Sipilältä miljardien aloite EU:lle (21.11.2018 18:33)
Viisi puoluejohtajaa rajoittaisi lakko-oikeutta Suomessa (21.11.2018 18:24)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Suomesta on tullut otaksä-lisää -yhteiskunta

17.09.2004



Suomessa tällä hetkellä asuvat ulkomaalaiset edustavat liki 190 eri kansallisuutta, maassamme puhutaan äidinkielenä 125 eri kieltä ja peruskouluissakin annetaan opetusta 60 eri kielellä.


– Olemme monikulttuurinen maa, ihan yhtäkkiä, sanoo tapakouluttaja Kaarina Suonperä.
Suonperä vieraili tiistai-iltana Pernajassa kertomassa Pernajan Martoille tavoista ja etiketistä Valkon kansalaisopiston järjestämässä tilaisuudessa.
Monikulttuurisessa yhteiskunnassa tapojen merkitys korostuu.
– Vain kahdeksan prosenttia maailman ihmisistä elää kuin me, Kaarina Suonperä muistuttaa.

Myös suomalaiset liikkuvat maailmalla entistä ahkerammin niin loma- kuin liikeasioissa. Myös ulkomaalaisten määrä tulee Suomessa kasvamaan entisestään.
Suonperän mukaan suomalaiseen nyky-yhteiskuntaan itsepintaisesti juurtuneella mitä-sulle-sais-olla ja otaksä-vielä-jotain -asenteella ei pitkälle pötkitä ulkomailla eikä Suomessakaan.

– Esimerkiksi hyvän huomenen toivotus on jäänyt jo vähemmälle, meistä on tullut sellainen tsau ja heippa -yhteiskunta, hän kritisoi.
Hänen mukaansa muutos lähtee kodin seinien sisäpuolelta.
– On tärkeää antaa lapsille oikeat mallit. Jos ei ole kuullut kotona toivotettavan hyvää huomenta, niin eihän sitä opikaan, Suonperä muistuttaa.
Hän kertoo esimerkin suomalaisesta sijoittajasta, joka viimeisten 30 vuoden aikana on ollut sijoittajan ominaisuudessa tekemisissä liike-elämän kanssa.
– Hän sanoo, että kaikki lähtee liikkeelle siitä, miten tervehdit ja miten pukeudut. Siinä mielessä asiat eivät ole muuttuneet miksikään, Kaarina Suonperä toteaa.

Tapojen rappio alkoi 60-luvulta

Kaarina Suonperän mukaan tapakulttuuri siirtyi aina 1960-luvulle saakka vanhempien perintönä eteenpäin.
- Sitten tuli peruskoulu ja kaikki tasapäistettiin, en ota kantaa siihen, oliko se hyvä vai ei. E-pillereiden myötä moraali alkoi mennä alaspäin kaikkialla, Suonperä luettelee.
1960-luvulla suomalaiset alkoivat myös matkustella aikaisempaa enemmän kun seuramatkat etelään ja Ruotsin-risteilyt yleistyivät. Suomalaiset omaksuivat uusia tapoja varsinkin naapurimaasta.

- Sinuttelu tuli meille Ruotsista, Suonperä harmittelee, sillä hänen mielestään teitittely on ”hirveän hyvä muoto”.
- Varsinkin me naiset syyllistymme siihen, että jos joku teitittelee meitä, niin sanomme, että en nyt vielä ole niin vanha, tapakouluttaja kritisoi.
Hän kuitenkin uskoo vahvasti, että teitittely on tulossa takaisin.
- Bisnekset kaatuvat, jos ei osata teititellä, Suonperä sanoo viitaten kansainvälisiin tapoihin.

Suonperän mukaan kansainvälisyys on suomalaisille vielä suhteellisen uusi asia. Mutta asenteet ovat muuttumassa, eikä esimerkiksi monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä voi enää sivuuttaa, varsinkaan palvelulaoilla.
Asennemuutoksesta kertoo sekin, että palvelualojen työnantajaliitto nostaa kielitaidon ja kansainvälisyyden painoarvon osaamisalueiden kärkeen, kun vielä joitakin vuosia sitten arvostus jäi häntäpäähän.

Mandariineja ja riekkoja

Hyviin tapoihin kuuluu myös huomioida muiden kulttuurien tavat. Kohtaamista ulkomaalaisten kanssa helpottaa, kun tietää edes jotakin sen kulttuurin tavoista, joita toinen edustaa.
Kaarina Suonperä kertoo, että esimerkiksi naapuriin muuttaneelle kiinalaiselle voi tarjota vaikka mandariinin hyvän tahdon eleenä.

- Hän muistaa sen varmasti ikuisesti, sillä kiinalaisille mandariini merkitsee hyvää onnea ja kasvua. Sen symbolinen arvo on tärkeä, hän sanoo. Japanilaiset matkustavat maapallon toiselta puolelta Suomen Lappiin nähdäkseen edes kerran elämässään revontulia tai syödäkseen riekkoja.
-Riekko on japanilaisille pyhä lintu, ja sitä ei saa pyydystää Japanissa. Mutta meidän riekot maistuvat. Riekko edustaa heille viestintuojaa, ja riekon syöminen tietää onnen jatkumista tuonpuoleisessa.
Revontulien näkeminen puolestaan merkitsee poikalasta ja hyvää onnea.
-Näin erilaisia me olemme, Suonperä hymähtää.

Kukkaiskielessä kieli keskellä suuta

Myös kukkien kieli on erilainen eri maissa. Kaarina Suonperä opastaa, että meillä niin suositut tervehdyskukat, krysanteemit, ovat Unkarissa ja Italiassa tyypillisiä hautajaiskukkia.
- Niiden kanssa ei kannata mennä lentokentälle vastaan tai viedä emännälle, hän neuvoo.

Kiinassa ei ole tapana viedä valkoisia kukkia, eikä saksalaiselle naiselle kannata heti ensitapaamisella viedä punaisia ruusuja.
- Teknisille ja täsmällisille saksalaisille punaiset ruusut merkitsevät intohimoista rakkautta tai salaista suhdetta. Tämä voi olla esimerkiksi suomalaiselle liikemiehelle vaikea ymmrätää, eihän meillä ajatella niin, Suonperä sanoo.

Suomalaiset eivät myöskään taida ilahtua, jos ulkomaalainen ojentaa meille kimpun valkeita kalloja - Euroopan Unionin nimikkokukkia - nehän meillä mielletään perinteisesti hautajaiskukiksi.
- Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että jos valitsee maan lipun värisiä kukkia, niin se on aika hyvä, Kaarina Suonperä toteaa.

Mia Grönstrand

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Toimitus

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI