|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettää .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Sikalasta lietettä Koskenkylänjokeen (10.02.2017 16:19)
Koulukeskusten hankesuunnitelmat hyväksyttiin, Koskenkylään isompi uudisrakennus (08.02.2017 21:50)
Kari Hagfors vaihtoi taas ryhmää (08.02.2017 18:11)

PÄÄUUTISET
Lisää
Golfyhtiön hallitus vaihtui myrskyisissä merkeissä (21.02.2017)
Luontoelokuva syntyy intohimosta ja uteliaisuudesta (21.02.2017)
Auto katolleen moottoritiellä Vanhassakylässä (17.02.2017)

URHEILU
Lisää
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)
Johanna Lindholm hiihti SM-kultaa (17.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Liittolaisia ja yhteistyökumppaneita (21.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää
Ruoka tuo ihmiset yhteen (21.02.2017)
Lilja - positiivinen yllätys (17.02.2017)
Mäenlaskua ja makkaraa (14.02.2017)
Juhlavuotta rakennetaan yhdessä (10.02.2017)
Talvikivaa koko perheelle (07.02.2017)

UUTISIA MAAILMALTA
Suomalaistutkimus: Nyt löytyi yhteys sisäilmaongelmien ja opettajien oireiden välillä (21.2.2017 18:32)
Nokia 3310 -huhumylly velloo Intiassa ? ?Tajunnanräjäyttävän kaunis? (21.2.2017 17:44)
Sudet tarttuivat 7-vuotiaan käteen Ähtäri Zoossa ? vammat vakavia (21.2.2017 16:04)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Katoavaa maisemaa. Vesitornin viimeiset ajat ovat käsillä ! Kohta romuttuu arvostettujen arkkitehtien Heikki ja Kaija Sirenin "taideteos". He saivat esim. Suomen kulttuurirahaston tunnustuspalkinnon vuonna 1984.
2016-12-05 09:48 Maija Hansson, Loviisa

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE

Loviisan keskipisteen horisontissa
nousee

laskee
Su21.02.07:40:0017:19:00
Ma22.02.07:37:0017:22:00
Ti23.02.07:34:0017:24:00



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
Lisää
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)
Nimi väärin (04.01.2017 10:26)

EIKÖ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












PÄÄKIRJOITUS


Itsetyytyväisyyteen ei kannata tuudittautua
17.02.2017

Karkit lentelivät ja opettajat joutuivat lempeän pilailun kohteeksi jälleen eilen, kun kevään abiturientit lähtivät lukulomalle. Tänään helmat keinahtelevat vanhojen tanssien pyörteissä eri puolilla maata.
Suomi on paistatellut Pisa-menestyksessä jo joitain vuosia. Peruskoulu menestyi loistavasti Pisa-mittareilla mitattuna 2000-luvun alkupuolella, mutta viime vuosina tulokset ovat heikentyneet.

Oppivelvollisuus säädettiin Suomessa 1921, Euroopassa olimme tässä kehityksessä hännänhuippua. 1930-luvulla Suomi kuului Euroopan takapajulaan. Vielä 1950-luvulla köyhyys ja kurjuus oli yleistä. Pohjois- ja Itä-Suomesta lähdettiin etsimään parempaa elämää Ruotsista ja kauempaakin.
Koulutussosiologian ja -politiikan professori Hannu Simola valottaa kehitystä tammikuun Kanava-lehdessä. Hän perustaa kirjoituksensa maaliskuussa ilmestyvään teokseen Dynamics in Basic Education Politics _ Understanding and Explaning the Finnish Case, jonka kirjoittajiin kuuluvat apulaisprofessori Jaakko Kauko Tampereen yliopistosta, Helsingin yliopiston lehtori Janne Varjo, tutkijatohtori Mira Kalalahti ja Åbo Akademin professori Fritjof Sahlström.

Simola toteaa, että Tuorein Pisa-tulos vuodelta 2015 ei ollut romahdus mutta sen verran dramaattisesti tulokset ovat heikentyneet, että peruskoulu tuntuu olevan ”vaarassa ränsistyä”.
Tutkimus jatkuu, mutta tässä vaiheessa Pisa-menestyksen taustalta ovat löytynyt onnistunut yhdistelmä yhteisöllisyyttä ja perinteitä, välittämistä ja vaatimista. Yhä uudet sukupolvet ovat sopeutuneet perinteisiin rooleihinsa, jossa opettaja opettaa ja oppilaat kuuntelevat ja opiskelevat.

Usko koulutukseen ja opettajan auktoriteettiin on kuitenkin murenemassa täällä samalla tavalla kuin muissakin myöhäismoderneissa yhteiskunnissa. Oppilaat eivät enää halua istua hiljaa ja moni opettaja suuntautuu yksilölliseen opettamiseen. Ilmiöoppimista edellyttää uusi opetussuunnitelmakin.
Yksilöllisyys ja eriytyminen saattavat kasvattaa koulujen välisiä eroja. Yhtenäinen peruskoulu toimi pitkään vastavoimana eriytymiselle.

Myös valinnanvapaus korostuu tämänhetkisessä koulutuskeskustelussa. Pakkoa pidetään jopa oppimisen esteenä.
Simola toteaa, että ”oppilaiden ja vanhempien on voitava uskoa, että opettaja on heidän puolellaan ja opettaa elämässä pärjäämisen kannalta olennaisia tietoja ja taitoja. Rationaalinen auktoriteetti on tulossa yhä tärkeämmäksi perinteisen ja karismaattisen auktoriteetin sijaan.” Simola katsoo, että peruskoulu elää ”sarana-aikaa”: alkanut alamäki jatkuu tai sitten lähdetään uuteen nousukiitoon.

Peruskoulu on siis samassa vaiheessa kuin oppilas, joka siirtyy kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle. Vapaus ja vastuu lisääntyvät. Valintoja täytyy tehdä ja ehkä tulevaisuus hieman pelottaakin.
Koulu on yhteiskunnan tuote ja samalla sen peili. Koulu muuttuu, koska yhteiskunta muuttuu. Tai ainakin sen pitäisi muuttua.

Tällä hetkellä muutoksen rytmi on nopea ja koulun pitäisi pystyä vastaamaan lukuisiin kysymyksiin ja haasteisiin: millaiseen maailmaan koulu nuoria valmistelee? Millainen työelämä on 5–10 vuoden kuluttua? Miten antaa nuorille välineitä epävarmaan ja muuttuvaan tulevaisuuteen?
”Pakosta” luopuminen saattaa tuntua hyvältä ajatukselta nuoren motivaation kannalta. Samalla haasteiden vähentyminen voi tehdä nuorelle karhunpalveluksen, sillä kouluaikaiset valinnat saattavat sulkea tulevaisuudessa ovia ja rajoittaa valinnanmahdollisuuksia – niin, itse asiassa vapaus varhaisessa vaiheessa voi kaventaa valinnanvapautta myöhemmässä elämänvaiheessa. Koulun tehtävä on opettaa myös vaikeita asioita.

Miten pitää yllä nuoren uteliaisuutta ja kykyä oppia uutta? Siinä yksi uuden koulun haasteista. Simola heittää saman haasteen kaikille: poliitikoille, opettajien kouluttajille, opettajille ja rehtoreille. Kaikilta tarvitaan analyyttistä ja kriittistä ajattelua, jossa kyseenalaistetaan monia totuuksia Pisa-menestyksen hiipuminen on erinomainen herätyskello, sillä itsetyytyväisyyteen on hyvin vaarallista uinahtaa maailmassa, jonka kehitystempo on kiivas.

Marita Itävuori
marita.itavuori@lovari.fi

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI