|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Pohjois-Korea haluaa kesäolympialaiset (24.9.2018 20:40)
Airiston Helmi erityisseurannassa jo vuosia ? Suomen valtionjohdon huoli: Vihreitä miehiä saatettaisiin majoittaa Turun saaristossa (24.9.2018 18:58)
KRP: Suuroperaatiossa löytyi 500 000 euroa käteistä rahaa ? myös aluksia tutkittu (24.9.2018 17:51)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Koulumaailman hektisyys yllätti Ann-Helen Siiralan

27.08.2004



Psykologina yli 30 vuotta toiminut Ann-Helen Siirala otti kolme viikkoa sitten vastaan uuden haasteen. Työ Loviisan kaupungin koulupsykologina sekä suomen- että ruotsinkielisten lasten ja nuorten parissa tuntui houkuttelevalta.


– Koulupsykologit vaihtuvat melko tiuhaan eikä työ vastaa monen vastavalmistuneen psykologin odotuksia. Itse uskon pitkiin prosesseihin.
Siirala on työskennellyt pitkään ammatinvalintapsykologina läntisellä Uudellamaalla, helsinkiläisen lastenkodin psykologina ja, kaikkein pisimpään, sekä psykoterapeuttina että -analyytikkona.
– Kuitenkin koulumaailman hektisyys hieman yllätti. Muuten on ollut mukava huomata, miten opettajat tuntuvat paneutuneen oppilaittensa asioihin ja ovat heistä aidosti kiinnostuneita, Siirala kiittelee.
Siirala itse uskoo pitkiin prosesseihin.

– Nopean avun antaminen ei aina onnistu. Joskus tarvitaan terapiaa, joka pyrkii ymmärtämään oireita ja saa ne myös pysymään poissa.
Psykoanalyytikkona ja -terapeuttina Siirala uskoo, että monella ongelmalla on juurensa varhaislapsuudessa. Yhä enemmän on alettu kiinnittää huomiota siihen, miten äidin ja lapsen vuorovaikutus sujuu heti lapsen syntymästä alkaen.
– Monet yhteiskunnan ilmiöt heijastuvat lasten ja nuorten ongelmissa. On työttömyyttä sekä vaikeuksia perheissä. Keskittymisongelmat haittaavat oppimista ja aiheuttavat psykosomaattisia oireita. Lisäksi tulevat koulukiusaaminen, masennus ja syömishäiriöt.
Koulupsykologista voi olla apua myös silloin, kun oppilaan koulunkäyntimotivaatio on kadoksissa.

Oma identiteetti voi olla hukassa

Työssään Siirala on pannut merkille myös sen, että oppilaan hyvä koulumenestys ei aina välttämättä kerro ongelmattomuudesta.
– Koulu on saattanut mennä oikein hyvin, mutta kun koulu kaksikymppisenä päättyy, nuori opiskelija ei olekaan löytänyt omaa identiteettiään. Tämä on työlleni haaste, eli miten seuloa ne, jotka tarvitsevat apua.
Siirala työskentelee Loviisassa sekä suomen- että ruotsinkielisten koululaisten parissa. Maanantaisin ja tiistaisin hänellä on vastaanotto Länsiharjun koululla, keskiviikkoisin ja torstaisin Gymnasiumin tiloissa.
Siirala toivoo saavansa tehdä mahdollisimman maanläheistä ja pitkäjänteistä työtä nuorten parissa. Hän on tyytyväinen siihen, että esimerkiksi esikouluikäisten koulukypsyystestaukset eivät kuulu Loviisassa koulupsykologin työkenttään, vaan testit ostetaan ulkopuolelta. Näin varsinaiseen työhön jää enemmän aikaa.

Pojatkin pystyvät jo puhumaan ongelmistaan

Tällä viikolla julkitullut tutkimus ruumiillisen kurituksen laajuudesta surettaa koulupsykologia. Vaikka lasten ruumiillinen kuritus on ollut rikos jo parikymmentä vuotta, yhä kolmannes naisista ja puolet miehistä sallisi sen.
– Tulokset kuulostavat lapsen kannalta hirveiltä. Ruumiilliseen kuritukseen ei tarvitse turvautua, jos vanhemman itsetunto on kunnossa ja aikuisen ja lapsen välinen kommunikaatio toimii.
Viimeaikaiseen älykkyyskeskusteluun koulupsykologin näkemys on, että älykkyyttä ja lahjakkuutta on monenlaista.

– Usein testataan loogis-matemaattista ja kielellistä lahjakkuutta. Testit antavatkin hyödyllistä tietoa.
– Ihminen on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus: on olemassa esimerkiksi myös musiikillista, avaruudellista, liikunnallista ja ns. tunneälykkyyttä. Koulutyössä painottuu yleensä loogis-matemaattiset ja kielelliset kyvyt.
– Ihminen tarvitsee kuitenkin myös intra- ja interpersoonallista älykkyyttä. Intrapersoonallinen älykkyys antaa kyvyn nähdä itsensä realistisesti, kykyä tunnistaa ja eritellä omia tunteitaan. Tämä kyky usein nuorilla vielä häilyy, eli nuorella saattaa olla itsestään hyvin korkeat käsitykset tai sitten hän ei pidä itseään yhtään minään. Interpersoonallinen älykkyys puolestaan saa aikaan sen, että ihminen pärjää kaverisuhteissa ja kykyä asettua muiden asemaan. Lahjakkuus ei siis ole mikään yksiselitteinen asia, eikä helposti mitattavissa.

Nuorten pahoinvoinnista on viime aikoina puhuttu paljon. Siirala arvelee, että ongelmat eivät ole välttämättä lisääntyneet, mutta tulevat nykyisin helpommin esille.
– Ihminen ei hirveästi muutu, mutta nyt ongelmista on aiempaa helpompi puhua. Suuri muutos on, että asioistaan kykenevät nykyisin puhumaan myös pojat.
Siirala huomauttaa, että kaikki ahdistus ei välttämättä vaadi terapiaa tai psykologia.
– Suru ja kärsimyskin kuuluvat elämään. Niiden käsittelyyn pitäisi jo kotona ja koulussa saada välineet.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI