|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Suomen Futistyttöjen peli päättyi kyyneliin (16.11.2018 23:34)
Lukko nollasi tappiokierteessä olevan HIFK:n: ?Aika simppeli lopputulos? (16.11.2018 22:06)
?Seuraavat vuosikymmenet muuttavat koko eläkejärjestelmän logiikan? (16.11.2018 20:21)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Loviisan oma Juoksuhaudantie
20.08.2004



Satulakatto, kuistille johtavat portaat. Ihmisen kokoinen talo keskellä rehevää puutarhaa. Rintamamiestalossa on Suomessa kasvatettu seuraavaa polvea suurista ikäluokista asti.

Muotia rintamamiestalosta tuli viimeistään Kari Hotakaisen menestysromaanin Juoksuhaudantie myötä. Romaaniin perustuva samanniminen elokuva saa ensi-iltansa tämän kuun lopulla.
Rintamamiestaloja rakennettiin aikoinaan niin paljon, että useimmissa suomalaiskaupungeissa oma Juoksuhaudantiensä. Loviisassa sellainen löytyy Valkosta: Pitkäniityntiellä 1950-luvun rintamamiestaloja nököttää tien molemmin puolin. Monessa talossa on meneillään sukupolvenvaihdos, sillä puutarhoissa raikuvat jälleen lasten äänet.
Rintamamiestalot tulivat aikanaan kovaan tarpeeseen. Sodan runtelemaan maahan piti saada nopeasti koteja niin rintamalta palaaville miehille kuin Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden asukkaillekin. Rakentaa piti, mutta materiaaleista oli kova pula. Usein taloon oli mahdutettava myös alivuokralaisia.
Samaan aikaan rintamamiestalojen kanssa tulivat niin pulsaattoripesukoneet ja jääkaapit, kuin keittiökaapistot ja vuodesohvatkin.

Talojen ja laivojen rakentamista

Pitkäniityntien pohjoispäästä löytyy rintamamiestalo kuin suoraan pian ensi-iltaan tulevasta Juoksuhaudantie-elokuvasta. Pihamaalla vastaan kävelee Leif Laaksonen. Vihreässä talossa on meneillään remontti.
–Talo valmistui 1954. Ostin talon 1960- ja 1970-luvun vaihteessa, kun talon rakentanut serkkupoika Åke Wallenius muutti Ruotsiin, työhön Finnbodan telakalle.
Rintamamiestaloja rakennettiin sodanjälkeisessä Suomessa pikavauhtia. Pitkäniityntien varteen uudet kotinsa rakensivat myös luovutetuilta alueilta Valkoon muuttaneet karjalaiset.
Rintamalta palanneet miehet tekivät perheilleen koteja vapaa-aikanaan. Moni hankki leipänsä sotakorvaustöissä: Valkossa Rauma-Repolalla tehtiin laivoja maksuksi Neuvostoliitolle.
Leif Laaksosen serkku, isä ja eno olivat kaikki sodan kokeneita miehiä.
–Kotiin pääsivät ehjinä, myös psyykkisesti. Mutta eivät he juuri sotakokemuksistaan puhuneet.
Sen verran rintamamiestalon rakentanut serkku sodasta kertoi, että muisteli uineensa Syvärin yli.
–Vain serkkupoika ja joukkueenjohtaja pääsivät siitä porukasta yli. Mummolle tuli Mannerheimilta kiitoskirje.

1950-luvun rakennusbuumi

Leif Laaksonen oli mukana rakentamassa taloa. Toisella kymmenellä ollut poika oli tekemässä muun muassa talon kivijalkaa.
–Pyörällä tuotiin sementtiä ja puutavaraa.
Samoihin aikoihin oli rakenteilla myös Laaksosen lapsuudenkoti Repolantiellä. Talo valmistui 1952-53 ja yli jääneet rakennustarpeet tuotiin Pitkäniityntien työmaalle.
–Taloja rakennettiin 1950-luvun alussa tien kahta puolta.
Kun Laaksoset ostivat talon, puolitoistakerroksisen talon yläkerrassa oli vain yksi huone. Viisihenkinen perhe tarvitsi kuitenkin lisää tilaa ja yläkertaan remontoitiin lisähuone. Muuten talo on yhä suurin piirtein alkuperäisessä asussaan. Seinäeristeenä on alkuperäinen kutterinlastu.
–Kutterinlastu ei painu samalla tavalla kuin sahanpuru, joka painuu vuosien kuluessa kasaan.
–Ihan kiva talo on asua. Kattohuopa uusittiin 30 vuotta sitten ja nyt on tarkoitus tehdä samanlainen remontti. Harjoittelemme ensin saunan katolla, Laaksonen viittilöi kohti punaista ulkorakennusta.
Laaksosten talossa on tilaa vajaat 90 neliötä. Kellaritiloja on talon pohjapinta-alan verran. Piha on moneen nykypuutarhaan verrattuna hulppea, 1.800 neliötä. Kaivossakin on yhä vettä, vaikka talo liitettiin kaupungin putkistoon jo 1970-luvulla.
Laaksonen ei ole koskaan ajatellut rakentaa taloonsa elintasosiipeä.
–Itse laajensimme ylöspäin, lapset saavat sitten laajentaa miten haluavat. Asumme taloa vaimon kanssa kahdestaan. Tämä riittää meille.
–Valmiiksihan vanha talo ei tule koskaan.
Rintamamiestaloja rakennettiin hartiapankin ja usein aravalainan voimin 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa tuhansia, mutta kukaan ei tiedä talojen tarkkaa lukumäärää. Loviisassa rintamamiestaloja löytyy Valkon lisäksi Rauhalasta ja Määrlahdesta Lavansaarentien varrelta.

Lapsille löytyy taas kavereita

Pitkäniityntiellä on parhaillaan menossa sukupolvenvaihdos, sillä aikoinaan itse talonsa rakentaneet ovat joko muuttaneet muualle tai kuolleet. Rintamamiestaloihin on muuttanut uusi sukupolvi.
Teppo Sandvik on asunut perheineen rintamamiestalossaan seitsemän vuotta.
–Talo on rakennettu 1951-52. Muutoksia on tehty. Talon päätyyn on rakennettu iso avokuisti ja rakennusta on laajennettu pihan puolelle. Sandvikin talossa laajennusosaan on sijoitettu pesutilat. Nykytekniikan sovittaminen taloon, jonka rakentamisen aikaan asukkaiden vaatimukset olivat erilaiset kuin nykypolven, kysyy ideointikykyä.
–Ollaan viihdytty täällä hyvin lasten kanssa. Tämä on oikea paikka lapsille. Tytär Jasmin huikkaa vierestä, että parhain puoli Pitkäniityntiellä ovat kaverit.

Rintamamies- talojen uusi tuleminen

Rintamamiestalot ovat 1990-luvulta lähtien nousseet arvossaan ja niiden merkitys osana kulttuuriperintöä on alettu ymmärtää. Talojen säilyttämisen ongelmana on kuitenkin se, miten löytää ajan vaatimukset täyttävät korjausratkaisut.
–Tällä hetkellä tällaisia kokonaisuuksia jo suojellaan, kertoo Loviisan seudun aluearkkitehti Maaria Mäntysaari.
–Esimerkiksi Pitkäniityntien taloja koskee jo säilyttämismääräys asemakaavassa, tai asemakaavaa tuoreemmassa osayleiskaavassa. Periaatteessa talojen ulkoasu tulee säilyttää. Tapauskohtaisesti rakennustarkastajan kanssa muutoksia harkitaan.
Mäntysaaren mukaan rintamamiestalot edustavat selkeästi uudemman ajan suojeltavaa rakennuskantaa.
–Varsinkin, jos alue on yhtenäinen ruutukaava, jossa taloja on tiiviisti katujen varsilla 1950-luvun rintamamiestyyliin, suojeluun tähtääviä asemakaavamuutoksia jo tehdään. Näin on muun muassa Porvoossa.
Teknillinen korkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto ja Oulun yliopisto ovat järjestäneet yhdessä Suomen omakotiliiton, Suomen asuntokeskuksen, Pienteollisuus ry:n ja useiden yhteistyökumppaneiden kanssa arkkitehtiopiskelijoille kilpailun, jolla etsitään rintamamiestalon ydinajatusta kunnioittava omakotitalo. Vanha kunnon rintamamiestalo kun on osoittautunut toimivaksi omakotitaloksi selkeän ja tehokkaan pohjaratkaisunsa, muunneltavuutensa ja edullisten rakentamis- ja asumiskustannustensa vuoksi. Kilpailualue sijaitsee Vantaalla.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI