|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
?Valtasuhteet järisevät? ? Minna Helle selittää lakkoaallon taustoja HS:ssa (14.11.2018 07:52)
Merkittävä läpimurto brexitissä ? brittihallitus käsittelee luonnosta (14.11.2018 07:34)
Suomi hävisi tyttöjen jalkapallon MM-kisoissa ? vastustajalla oli ajatus edellä (13.11.2018 23:18)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Kyllä yhteiselle, ei itseensä käpertyvälle itsenäisyydelle
09.12.2016



Ihmisoikeudet eivät rajoita itsenäisyyttä. Pro Finlandia -mitalilla palkittu runoilija Kai Nieminen muistutti juhlapuheessaan, että ihmisoikeudet ovat jakamattomia.

LOVIISA Hyvää musiikkia ja painavaa puhetta. Siinä Loviisan kaupungin itsenäisyyspäivän juhla tiivistettynä.
Juhlapuheen piti tänä vuonna itsenäisyyspäivänä Pro Finlandia -mitalilla palkittu, Pernajassa asuva runoilija Kai Nieminen.
Suomessa on onnistuttu säilyttämään valtiollinen itsenäisyys, joka turvaa demokratian ja mahdollisuuden myös kritiikkiin ja keskusteluun. Tätä pidetään usein itsestäänselvyytenä, vaikka maailmasta löytyy itsenäisiä valtioita, joiden kansalaiset tai suuri osa heistä ei sitä ole.
– Ikävä kyllä sellainen tuntuu olevan lisääntymään päin.
– Usein diktatuurit suorastaan korostavat itsenäisyyttään ja sotilaallista mahtiaan, käyttävät itsenäisyyden käsitettä sisäpoliittisena keinona opposition tukahduttamiseen.

Ihmisoikeudet kaikille
Hän otti osviitaksi Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, jonka myös Suomi on hyväksynyt.
– Se tuskin kenenkään mielestä rajoittaa itsenäisyyttämme. Julistus kertoo, millaista itsenäisen valtion itsenäisen kansalaisen elämän pitäisi olla.
– En tiedä parempaa sisältöä itsenäisyydelle kuin tämä julistus. Kuten huomataan, julistuksessa ei rajata ihmisoikeuksia koskemaan jossakin maassa asuvia jonkin maan kansalaisia, päinvastoin todetaan niiden koskevan kaikkia kaikkialla.
Ensimmäisessä artiklassa todetaan, että kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Toisessa todetaan, että kaikki ovat oikeutettuja kaikkiin julistuksen oikeuksiin ja vapauksiin rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen tai syntyperään. Kolmannessa artiklassa todetaan, että kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.
Julistuksen artiklat eivät kuitenkaan koske kaikkien itsenäisten valtioiden kansalaisia.
– Meidän keskuuteemme itsenäiseen Suomeen on eri puolilta maailmaa tullut ihmisiä, joiden itsenäisyyttä on rajoitettu. He ovat tulleet hakemaan turvaa, vetoamaan apuumme. Jotkut heistä ovat paenneet sotaa ja vainoa, jotkut taloudellista ahdinkoa.
Ihmisoikeuksien julistus ei koske kaikilta osin heitä.
– He eivät voi vapaasti valita asuinpaikkaansa. He eivät voi liikkua vapaasti maassamme. He eivät aina voi vapaasti valita edes mitä syövät.
– Hyvin harva heistä saa työtä, saati koulutustaan vastaavaa työtä. He joutuvat elämään alituisessa epävarmuudessa, milloin tahansa saattaa tulla päätös, jonka perusteella heidät voidaan karkottaa muualle tai käännyttää niihin oloihin, joita he ovat paenneet. Ne, jotka saavat jäädä, eivät useimmiten saa tuoda perhettään elämään kanssaan.

Parempi elämä kaikille
Nieminen arveli, että emme osaa oikein käsittää näiden ihmisten elämäntilannetta, emmekä pysty kuvittelemaan itseämme heidän asemaansa.
– On totta, että heidän oleskelunsa ja elämänsä täällä rasittaa maamme taloutta: sitäkin tärkeämpää olisi auttaa heitä mahdollisimman pian ja sujuvasti normaalielämän alkuun, yhteiskuntamme jäseniksi, työelämään ja kansalaistoimintaan. On totta, että syntyperäisiä suomalaisiakin elää köyhyydessä, työttöminä, syrjäytyneinä, kodittominakin, katkerina, avustusten varassa. On väärin, että asetamme heidät ja turvapaikanhakijat vastakkain. Molempien ongelmat täytyy voida ratkaista humaanisti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Kysymys on siitä, mitä me haluamme – ja siitä, mitä me pelkäämme.
Niemisen mukaan suomalaisia yllytetään parhaillaan pelottelemalla itsekkääseen nationalismiin.
Muualta tulevia suurempana uhkana Nieminen näkee ylikansallisen anonyymin bisneksen. Vaaralliseksi sen tekee näkymättömyys.
– Emme tiedä, kuka omistaa mitäkin. Emme tiedä, kuka päättää mistäkin. Meidän omat eläkerahastommekin ovat luultavasti sijoittaneet varoja, tuottavasti, yhtiöihin, jotka sulkevat tehtaita Suomessa ja aiheuttavat tuhansien työpaikkojen menetyksen. Emme tiedä, ketkä todellisuudessa hallitsevat maailmaa, koska maailma on muuttunut talouselämän temmellyskentäksi, jossa valtioiden itsenäisyys on vain pintaa.
– EU:n syyttelemisen asemesta meidän on valppaasti seurattava mitä ylikansallisen liike-elämän kulissien takana tapahtuu. Meidän on vaadittava, että kulissien takaiset päätökset tulevat julki, meidän on koetettava saada mahdollisuus vaikuttaa niihin. Meidän on yhä kamppailtava itsenäisyytemme puolesta.
Nieminen toivoi, että Suomessa itsenäisyys ja ihmisarvo koskevat kaikkia täällä asuvia, niin tilapäisiä kuin vakituisiakin.
– Lopetetaan meidän ja muiden vastakkainasettelu, ollaan kaikki yhtä ja samaa yhteiskuntaa.

Itsenäisyys mahdollistaa
Puheensa alussa hän pohdiskeli sodat kokeneiden sukupolvien taakkaa ja itsenäisyydestä maksettua korkeaa hintaa. Alueellisesti koskemattomaksi ensi vuonna satavuotias Suomi tuli vasta 60 vuotta sitten, kun Neuvostoliitto vetäytyi Porkkalan vuokra-alueelta.
Välittömästi taisteluihin ja puolustukseen osallistuneiden sotilaiden ja lottien lisäksi hän otti esiin miehet, naiset ja lapset maaseudulla ja kaupungeissa.
– Sankareita oli myös kotirintamalla, sankareita, jotka eivät edes ajatelleet olevansa sankareita.
Valtiollinen itsenäisyys on tehnyt mahdolliseksi yhteiskunnan kehittämisen perustuslakiin ja demokratiaan tukeutumalla.
– Meillä on järjestelmä, jonka puitteissa voimme kritisoida poliittista hallitustamme ja vaatia virkamiehiä vastuuseen toimistaan. Debatti kuuluu lähtökohtaisesti demokratiaan, se on tervetullutta. Demokratia meillä ei toimi niin, että se joka huutaa kovimmalla äänellä, saa tahtonsa läpi, vaan niin että asioista keskustellaan.
Nieminen vastasi myös niille, jotka katsovat maan menettäneen itsenäisyytensä EU:n myötä.
– Suomi on kuitenkin omasta halustaan liittynyt EU:hun ja demokraattisesti valitut edustajamme ovat päättäneet rahaliittoon liittymisestä. Yhtä hyvin siis voitaisiin pohtia missä määrin esimerkiksi puolisot menettävät itsenäisyyttään solmiessaan avioliiton: asiaan kuuluvat itsestään selvästi kompromissit päätöksenteossa ja talousasioissa, mutta yleensä senlaatuista itsenäisyyden vapaaehtoista rajoittamista ei pidetä negatiivisena asiana.

Jouni Jäppinen sai itse suunnittelemansa mitalin

Kultaseppä Jouni Jäppinen sai itsenäisyyspäivän juhlassa mitalin, jonka on vuosia sitten itse suunnitellut.
Kultaseppä Jouni Jäppinen sai kerran valtuustokaudessa jaettavan Loviisa-mitalin.
Mitali on jaettu jo vanhan Loviisan aikana. Jäppinen, joka on myös heraldikko, on suunnitellut mitalin.
Sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja Thomas Rosenberg kiitteli Jäppistä vuolain sanoin. Hän kuvasi Jäppistä Loviisan seppä Ilmariseksi, jonka ansiota vahvasti on, että Loviisasta on viime vuosikymmenten aikana kehkeytynyt kulttuurikaupunki.
– Jäppinen on ehkä paras vanhan raudan valmistaja pyhtääläisen Rune Nygårdin kanssa.
Miehet ovat valmistaneet rautaa suomalmista vanhalla menetelmällä.
Jäppinen on tutkinut alueen historiaa ja hänen arkeologiset tutkimuksensa ovat saattaneet Museovirastonkin häpeään. Selvitysten seurauksena Loviisan seudun asutushistoria on vanhempaa kuin mitä aiemmin on uskottu.
Jäppinen, keraamikko Elina Sorainen, runoilija Kai Nieminen ja taiteilija Jasse Lindh olivat myös perustamassa Loviisan Vierasateljeeta yli 20 vuotta sitten.
– Tietääkseni ateljee on Suomen vanhin ja sitä pidetään yhtenä parhaiten toimivista residensseistä.
Vierasateljeessa on työskennellyt lähes 120 taiteilijaa eri puolilta Pohjolaa, Baltiaa sekä myös kauempaa. Niinpä Loviisa tunnetaan taidepiireissä maailmalla hyvin.
Vierastaiteilijat ovat jättäneet Loviisaan myös töitään, joten kaupunki on saanut merkittävän modernin taiteen kokoelman.

Marita Itävuori
marita.itavuori@lovari.fi

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI