|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Keskustan Kaikkoselta suora kuitti kokoomuksen ?anteeksipyynnöstä? (25.9.2018 19:41)
Mitä keskusta kertoo hallituksen tilanteesta? ? Seuraa suorana täällä (25.9.2018 17:53)
Heikki Hursti jäämässä ilman 50 000 ?:n rahoitusta ? Leipäjonot pian historiaa? (25.9.2018 17:14)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Porlammilla hehtaari juustoille
21.10.2016



Juustojen menekki on kasvanut Suomessa kovaa vauhtia. Kun se vuosituhannen vaihteessa oli kuutisentoista kiloa henkeä kohden vuodessa, viime vuonna kilomäärä oli 27. Porlammin Osuusmeijerikin pysyy mukana kasvavassa kilpailussa.

PORLAMMI Bengt Wallén kertoo teoksessaan Ostnyland - Juustouusimaa paitsi Itä-Uudenmaan pitkästä ja merkittävästä juustonvalmistuksen perinteestä, myös kiinnostavia tarinoita juuston löytämisestä. Wallénin mukaan tämä tapahtui vahingossa, kun ravinnoksi pyydetyn vasan vatsa oli täynnä juoksettunutta maitoa. Kuivuessaan tämä melko mauton massa kiinteytyi, ja sen maku voimistui.
– Ihmeellistä kyllä, juusto on ravintoaineena todennäköisesti raaka-ainettaan maitoa vanhempi, Wallén toteaa.
Teoksen mukaan juustoa on saatettu käyttää ravintona jo paljon ennen kuin siirryttiin keräily- ja metsästystaloudesta paimentolaiskulttuuriin. Kreikkalaisesta kulttuurista on löydetty tästä paljon todisteita. Aikoinaan kirkkoverotkin maksettiin viljana ja juustona, jota papit sitten myivät kansalle.
Jo pronssikaudella 1400–500 eKr. kerrotaan ihmisten herkutelleen monenlaisilla juustoilla kovista pehmeisiin, miedoista voimakkaisiin ja maustetuista savustettuihin. Leipä, juusto ja viini ovat muinaisajoilta lähtien olleet Välimeren kansojen jokapäiväistä ravintoa.

Juustovuosi 1856

Varsinainen juustonvalmistus meijereissä suurten kartanoiden yhteydessä alkoi Suomessa 1800-luvun puolivälissä. Wallén puhuu historiallisesta juustovuodesta 1856, jolloin sveitsiläinen juustomestari Rudolf Klossner keitti ensimmäisen emmentaljuuston Sippolan hovin kartanossa Sippolassa Kymenlaaksossa. Klossnerin perässä seurasi useita juustomestareita ja meijerinvuokraajia Sveitsistä, Saksasta, Tanskasta ja Virosta. Wallénin mukaan useimmat heistä tulivat juuri Itä-Uudellemaalle. Muiden muassa Malmgårdin meijeri Pernajassa aloitti 1860-luvun lopulla ensimmäisenä Itä-Uudellamaalla säännöllisen emmentalin valmistuksen sveitsiläisen J.M. Britschgin johdolla.
Ulkomaisten juustomestareiden Suomeen tulon kannustimena oli mahdollisuus myydä emmentalia tullivapaasti Venäjälle, kun muista maista jouduttiin maksamaan 100 prosentin arvotulli. Huhuttiin myös, että ulkomaisten juustomestareiden menestyksen salaisuus oli Pohjolan maidon hyvä laatu.
Pernajaan ja muualle Itä-Uudellemaalle syntyi uusia meijereitä tiuhaan tahtiin, ja niiden kehityksessä nähtiin monia vaiheita yhdistymisineen ja keskusliikkeineen. Liljendalin meijeri oli tiettävästi Suomen pisimpään toiminut meijeri, kun siellä valmistettiin viimeiset Liljendal-juustot 1.7.1999. Juustoja oli silloin valmistettu Liljendalissa 120 vuotta.

Porlammilla toiminta jatkuu

100 vuotta tulee pian täyteen myös Porlammin Osuusmeijerillä, joka on nykyisin koko eteläisen Suomen ainoa toimiva meijeri.
Varsinkin viime vuosisadan loppupuolella monet meijerit olivat vaikeuksissa: Valio teki nollatuloksen ja muut olivat miinuksella. Myös Euroopan Unioniin liittyminen aiheutti omat vaikeutensa pienemmille meijereille kun tuontisuojat poistuivat. Muun muassa yhteistyö Ingmanin kanssa päättyi EU:n myötä.
Parissa kymmenessä vuodessa myös juustomaailma on muuttunut paljon. Suurimman muutoksen on aiheuttanut valtavasti kasvanut juustojen tuonti ulkomailta.
– Kyllä nyt eletään ihan eri maailmassa kuin 90-luvulla, vuodesta 1993 Porlammin meijeriä johtanut Kari Ollikainen sanoo.
Lisääntyneestä automaatiosta huolimatta Porlammin Osuusmeijeri työllistää tällä hetkellä kymmenkunta ihmistä enemmän kuin 15 vuotta sitten.
– Oikeastaan ainoastaan silloin kun meillä vielä oli sikala, työntekijöitä oli enemmän, Ollikainen sanoo.
Nyt töitä tehdään kahdessa vuorossa eri tuotantolinjoilla. Raaka-aine eli maito tuotetaan pääasiassa lähitiloilla.

Uutuutena vegejuustot

Noin 40 prosenttia Porlammin Osuusmeijerin liikevaihdosta tulee omista tuotteista. Loppu muodostuu eri valmistajille tuotetuista palveluista.
– Valmistamme vuodessa noin 1200 tonnia juustoja eri muodoissa, paloina, raasteina, viipaleina ja sulatejuustoina, Ollikainen kertoo.
Porlammin meijeri on jo pitkään ollut tunnettu mustaleimaisesta emmentalistaan, ja tänä vuonna markkinoille on tuotu uusia vegejuustoja.
– Olemme ainoa vegejuustojen valmistaja Suomessa. Ne sopivat niin vegaaneille kuin laktoosi-intoleranssista kärsiville.
Vuoden lopussa Porlammin meijerillä vapautuu käyttöön puoli hehtaaria tiloja, jotka ovat olleet varastohotellikäytössä.
– Ensi vuoden alusta meillä on käytössä hehtaarin tilat, ja pääsemme laajentamaan tuotanto- ja varastotiloja.
Paitsi että juuston menekki näyttää kasvavan kovaa vauhtia kotimaassa, Ollikaisen mielessä siintää pieni toive myös vientimahdollisuuksista.
– Suomessa raaka-aine- ja tuotantokustannukset tuovat kilpailuun isoja haasteita, mutta katsotaan nyt, Ollikainen sanoo hymyillen.
Maailmanlaajuisesti Suomi jakaa Islannin kanssa juustonkulutuksen kakkossijan, jääden vain muutaman ”siivun” Ranskasta.

Susanna Heiska

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI