|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Pohjois-Korea haluaa kesäolympialaiset (24.9.2018 20:40)
Airiston Helmi erityisseurannassa jo vuosia ? Suomen valtionjohdon huoli: Vihreitä miehiä saatettaisiin majoittaa Turun saaristossa (24.9.2018 18:58)
KRP: Suuroperaatiossa löytyi 500 000 euroa käteistä rahaa ? myös aluksia tutkittu (24.9.2018 17:51)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Itä-Uudenmaan viljasadosta jo viidennes menetetty
06.08.2004



Rajut sateet huuhtoivat viime viikon puheet ennätysadosta mennessään.

-Sen uutisen voi kyllä haudata nurkan taakse seitsemän sylen syvyyteen. Arvioin, että itäisen Uudenmaan satonäkymistä voidaan leikata ainakin parikymmentä prosenttia. Eniten ovat kärsineet ruis ja ohra. Lähes kaikki ruiskasvusto on lakoontunut. Parhaiten ovat kestäneet vehnä ja kaura, kertoo agronomi Vesa Niskanen Uudenmaan maaseutukeskuksesta.
Sateiden lisäksi peltoja ovat piinanneet tulvat. Joista ja ojista tulvinut vesi on jättänyt alleen paljon peltohehtaareja. Salaojaputket eivät ole jaksaneet vetää valtavia vesimääriä. Esimerkiksi Ruotsinpyhtään Vastilassa tulviva Kymijoki on haudannut alleen kymmeniä peltohehtaareja.
-Tulvavesi on tiivistänyt maata ja se aiheuttaa melkoisia ongelmia kasvien juurten hapensaannille. On suuri riski, että ne kuolevat pystyyn, Niskanen lisää.

Ruiskutuksia ei päästy tekemään

Viime päivinä porottanut aurinko on kuivattanut vauhdilla peltoja ja voi vielä hieman kohentaa satonäkymiä kaikkein synkimmistä arvioista. Helle voi kuitenkin jatkuessaan tuoda riesaksi kasvitaudit. Sateiden vuoksi pelloille ei ole juurikaan päästy tekemään torjuntaruiskutuksia. Etenkin perunaruton torjunta-aineiden levittäminen on ollut äärimmäisen vaikeaa.
-Kaikki Suomessa esiintyvät sienitaudit villiintyvät helteen mukana. Perunaa uhkaa perunarutto, viljoja erilaiset homeet. Esimerkiksi punahome kasvaa tähkässä helposti, jos vilja on lakoontunut. Taudit voivat pilata sadon laadun nopeastikin, vaikka se saataisiin talteen, Vesa Niskanen luonnehtii.
Pelättyjä koloradonkuoriaisia ei ole itäisen Uudenmaan pelloilla näkynyt.
-Meillä on yksi vahvistamaton havainto Porvoosta. Kyseinen yksilö oli kuitenkin jo kadonnut kasvintautikeskuksen tarkastajien ehdittyä paikalle, Niskanen kertoo.

Puinnit alkavat pahasti myöhässä

Sateet ja tulvat ovat laittaneet myös puintiaikataulut sekaisin.
-Myöhässä ollaan ja reippaasti. Normaalisti tähän aikaan ovat timotein ja nurminatan puinnit käynnissä. Nyt kukaan ei ole vielä aloittanutkaan. Ainakin pari viikkoa ollaan myöhässä, timoteipellolta tavoitettu Niskanen luonnehtii.
Puintia myöhästyttää myös se, että sateiden piiskaamat pellot eivät tahdo kestää koneiden painoa.
-Kaikkien on syytä muistaa, että jos pellolle mennään väkisin tekemään korjuuta, vauriot näkyvät sitten tulevina vuosina.
Myös Pyhtään puolella Kymenlaaksossa satoarvioita on jouduttu leikkaamaan reippaasti. Lakoontuminen ei kuitenkaan ole iskenyt Pyhtään pelloille aivan samalla voimalla kuin Uudellamaalla.
-Tiheämpi ja tuuheampi kasvusto on kyllä lakoontunut täälläkin. Etenkin ohra on kärsinyt, sen sadosta on lähelle 20 prosenttia menetetty. Märkyys tuo myös laatuongelmia. Esimerkiksi mallasohran valkuaispitoisuus on tarkka asia, maataloussihteeri Matti Vanhala toteaa.
Pyhtäällä on myös säästytty pahimmilta tulvilta.
-Kävin juuri Tammijärven rannalla ja pinta on kyllä aika ylhäällä, vaikkei vesi ole pelloille päässytkään. Mutta ojissa oleva vesi vaikuttaa kyllä peltoihinkin. Ne pysyvät kosteina eivätkä salaojat pääse vetämään, Vanhala kuvaa tilannetta.

Pohjanmaalla ennätyssade

Vaikka itäisellä Uudellamaalla on kärsitty sateista, on vettä tullut vielä paljon enemmän joissakin osissa maata. Tiistai-iltana voimakas ukkossade aiheutti noin 150 millimetrin kaatosateen Oravaisten kunnassa Pohjanmaalla. Alle vuorokaudessa 150 millimetriä tai sitä suurempia sademääriä saadaan paikallisesti keskimäärin kerran sadassa vuodessa.
Tiistai-illan Pohjanmaan rajua sadetta enemmän vettä on tullut 1900-luvulla vain kahdesti. Espoon Lahnuksessa mitattiin vuoden 1944 heinäkuussa 198 millimetrin sademäärä vuorokaudessa. Toiseksi suurin lukema on 159 millimetriä , joka satoi heinäkuussa 1988 Kerimäellä.







Kosteat pellot lisäävät tapaturmariskiä
Sadon korjaaminen sateen pehmittämiltä pelloilta on vaarallisempaa puuhaa kuin normaaliloissa. Kostea vilja voi esimerkiksi tukkia puimurin koneiston.
-Laitteita puhdistettaessa on aina muistettava sammuttaa koneisto, tähdentää toimistopäällikkö Timo Kivikoski Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta.
Mikäli syksystä tulee kostea, jämähtää traktoreita ja muita koneita pelloille. Kun vetopeli juuttuu kiinni tai jopa uppoaa, kuljettajan on syytä pysyä rauhallisena, sillä vetäminen vaatii huolellisuutta ja ammattitaitoa.
-Missään nimessä ei saa vetää mitään konetta hytittömällä traktorilla, koska silloin vakavan tapaturman riski on erittäin suuri. Kostealla alustalla vedettäessä koneiden kaatuminen on hyvin tavallista, Kivikoski kertoo.
Rankkasateiden aiheuttamasta viljan lakoontumisesta ja pelloilla seisovasta vedestä johtuvat sadonmenetykset ovat jo tähän mennessä saaneet maataloudenharjoittajien hermot kireälle.
-Mikäli syksy jatkuu yhtä märkänä, malttia tarvitaan vielä lisää, sillä tapaturmariski kasvaa aina säiden huonontuessa, Kivikoski tietää.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Juha Koski

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI