|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Kimi Räikkösen kirja rikkoi sadantonnin haamurajan ? mihin suosio oikein perustuu? (21.9.2018 10:53)
Tiina Elovaara kommentoi Soini-asiaa nyt julkisesti: ?Jos odottaa puolustusta muilta?? (21.9.2018 08:54)
Saara-Sofia Sirén Ylellä: ?Olen kummissani tästä kiristystilanteesta ? En aio taipua ja äänestää Soinin puolesta? (21.9.2018 08:35)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Konkariopettajat yhdistäisivät parhaat palat kahden maan koulujärjestelmistä
13.09.2016



Suomessa ollaan hyviä faktoissa, Ruotsissa vuorovaikutustaidoissa. Siksi Suomen ja Ruotsin koulujärjestelmistä pitäisi napsia hyvät puolet ja yhdistää ne.

LOVIISA Ruotsinkielisen kansalaisopiston saliin kokoontui perjantai-iltana iso joukko veteraaniopettajia Suomesta ja Ruotsista. He olivat valmistuneet pian 50 vuotta sitten alalle Uudessakaarlepyyssä. Työ oli vienyt ison osan heistä Ruotsiin ja Ahvenanmaalle.
Kolmetuntisessa keskustelussa päähuomio oli Suomessa tänä syksynä käyttöön otetussa uudessa opetussuunnitelmassa. Sitä on arvosteltu kriittisestikin siitä, että se nojaa liiaksi ruotsalaiseen koulunäkemykseen. Tärveleekö uudistus suomalaisen Pisa-menestyksen?
Konkarit oli kutsunut koolle lapinjärveläinen Janne Slätis. Vanhat opiskelukaverit majailivat kolme päivää Slätiksen kotona, jossa suunniteltiin ensi vuoden kohokohtaa, 50-vuotisjuhlia.

Ruotsi kasvattaa rohkeita

Lukuisista puheenvuoroista nousi esiin muutama seikka ylitse muiden:
Ruotsissa korostuvat kommunikaatiotaidot ja heitä rohkaistaan luovuuteen. Koulu on avoin yhteiskuntaan: nobelisti Günther Grass ei ollut liian iso haaste koululaisten haastateltavaksi.
Suomalaisessa koulujärjestelmässä puolestaan korostetaan tietoja ja taitoja.
– Työelämä on nykyisin kommunikatiivista, joten myös sosiaalisia taitoja pitäisi tukea, Rinkebyn koulun entinen rehtori Börje Ehrstrandtotesi.
– Sosiaalinen kompetenssi, luovat ja rohkeat lapset, ovat Ruotsin talouselämän etu. Tulevaisuuden talouselämä ei ole ruotsalainen, suomalainen, eikä edes eurooppalainen.
Rinkebyn maahanmuuttajalähiön pahiskoulu nousi Ehrstrandin johdolla yhdeksi maailman parhaista eliittikouluista.
Koulu käänsi monikulttuurisuuden valtiksi: joustavuudella ja luovuudella noustaan nykypäivän työmarkkinoiden voittajaksi.
Ehrstrandin työkalupakissa tärkeä väline on ollut yksilöllisyys. Pohjalaisena hän otti vapauksia opetussuunnitelman suhteen, eli soveltaen.
– Te täällä etelässä noudatatte sääntöjä, toisin kuin me avoimen maiseman pohjalaiset, hän nauratti kuulijoita.
Ehrstrand muisteli lämmöllä oppilastaan, jolle hän rakensi yksilöllisen opetussuunnitelman kotitalouden ympärille. Pahisoppilas, tappelija, piti ruuanlaitosta.
Kävi myös ilmi, että oppilas huolehti sisaruksestaan, koska vanhemmat eivät siihen kyenneet. Oppilas päätyi töihin tunnettuun ravintolaan. Nykyisin hän on myös perheenisä.
Hyvät sosiaaliset valmiudet eivät kuitenkaan riitä, jos tietopohja ei ole kunnossa. Uusin esimerkki tästä on Karoliinisen instituutin kirurgi, jonka ammattitaito ja -etiikka osoittautuivat heikoksi.
Håkan Björk, Västerbottenissa opettajan uransa tehnyt konkari, sekä Lovisa Mi:n rehtorina pitkään työskennellyt Anneli Sjöholm ehdottivatkin, että suomalaiset ja ruotsalaiset istuisivat yhteiseen pöytään miettimään, miten yhdistää molempien maiden koulujärjestelmien parhaat puolet.

Suomesta tietäjiä

Ruotsissa koulujärjestelmä on parhaillaan kovan kritiikin kohteena: Svenska Dagbladet esitti vastikään pääkirjoituksessaan, että Ruotsi ostaisi Suomelta sen vanhan opetussuunnitelman.
Ruotsissa arvostetaan suomalaisten Pisa-menestystä, Suomessa osa pelkää, että Suomen koulujärjestelmä on ruotsalaistumassa ja Pisa-menestykselle saadaan heittää hyvästit. Toisaalta Suomessakin on todettu, että oppimistulokset ovat täällä heikkenemässä ja että muutoksia on tehtävä.
Ruotsin koulujärjestelmän kannustavuuden toinen puoli on, että ruotsalaiset opiskelijat eivät ole tottuneet negatiiviseen kritiikkiin. Maarianhaminan merenkulkuoppilaitoksessa moni länsinaapurista tullut opiskelija jättää leikin kesken, koska kaikki ei olekaan kivaa.

Iso laiva kääntyy hitaasti

Pelle Andersson huomautti, että opetussuunnitelmat eivät koskaan ole ajan tasalla maailman menossa, eikä kyydissä pysy edes opettajankoulutus. Hänen uransa aikana opetussuunnitelmia oli ehtinyt olla 5-6.
– Ruotsissa ei yhtä opetussuunnitelmaa ehtinyt viedä läpi, kun jo tuli uusi, Ehrstrand jatkoi.
Koulumaailma on kuin iso laiva, joka kääntyy hitaasti. Siksi opettajia pitäisi koko ajan kouluttaa, mutta koulutukseen käytössä olevat rahat ovat niukat.
– Opettajanhuoneissa on ihmisiä, joiden tausta on eri aikakausissa. Opetussuunnitelmia kehittämään pitäisi ottaa myös opettajankoulutus, ei vain opetushallitus. Siksi ollaan koko ajan jäljessä, Pelle Boström lisäsi.
Hän kaipasi uudistuksiin lisää ennakoivuutta.
Lisen Häggblom oli samoilla linjoilla.
– Kuilu opettajankoulutuksen ja kentän välillä on liian suuri.
Häggblom on kasvatustieteen tohtori ja oppikirjojen kirjoittaja.

Koulu kenen tarpeisiin?

Mi:n ja Valkon kansalaisopiston rehtori Eija Temmes pohti, kuka tai mikä on koulun keskiössä: oppilas, oppiaine, vanhempien tavoitteet, vai yhteiskunnan intressit.
– Koulu on ollut sisäänpäin kääntynyt. Nyt se kiinnostaa yhteiskuntaa.
Suomen ja Ruotsin koulumaailmat eroavat opetussuunnitelmien lisäksi toisistaan myös siinä, että Ruotsissa kouluista on tullut myös bisnestä. Naapurissa on syntynyt yksityiskoulujen markkinat.
Ehrstrand huomautti, että poliittisen järjestelmän erojen vuoksi koulutuspolitiikka ei ole Suomessa yhtä tempoilevaa kuin Ruotsissa.
Ruotsin yhteiskunta on myös huomattavasti monikulttuurisempi kuin Suomessa. Ruotsissa uransa tehneet opettajat kannustivat tarttumaan mahdollisimman nopeasti kielenopiskeluun: muualta tulleille kieli on avain uuteen maahan ja kulttuuriin.
Samalla pitäisi kuitenkin pystyä siihen, että tulijoiden omat erityispiirteet säilyvät.
– Siinä koko juju. Monimuotoisuus yhteiskunnassa. On surullista, jos se ei kiinnosta, Håkan Björk sanoi.
Loviisaan muutti keväällä 25 kiintiöpakolaista Sudanista. Björk ehdotti, että Loviisa voisi pyrkiä ykkösesimerkiksi monikulttuurisuudessa.

Romantikkojen Loviisa?

Lopuksi Thomas Rosenberg johdatti paikallaolijat kouluverkkokysymyksen ääreen. Loviisan kaupunginvaltuusto päätti kesäkuussa säilyttää nykyisen kouluverkon. Päätös oli täysin päinvastainen useimpien kuntien linjauksiin verrattuna.
Paikalla olleiden opettajien näkökannat erosivat jonkin verran toisistaan. Ymmärrystä tuli sille, että lasten koulumatkat eivät saa venyä liian pitkiksi. Toisaalta ymmärrettiin, että moni nykyopettaja kaipaa ympärilleen työyhteisöä, eivätkä pienet koulut siksi välttämättä kiinnosta.
Kuuden opettajan koulu tuntui konkariopettajista sopivan kokoiselta. Pienemmät voisivat vaihtoehtoisesti muodostaa oman yhteistyöyksikön.
Pieni koulu seisoo tai kaatuu opettajiensa myötä, todettiin.
– Ollaanko oltu romantikkoja täällä, Rosenberg, aktiivisesti kyläkoulujen puolesta kaupunginvaltuustossa toiminut RKP:n poliitikko totesi.
Hän aprikoi, että kouluverkkopäätöstä yritetään repiä auki, kun kaupungin seuraavaa talousarviota käsitellään tänä syksynä.

Marita Itävuori
marita.itavuori@lovari.fi

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI