|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
TPS näpäyttänyt valmentajapotkuveikkaajia, HIFK:n syöksykierre syvenee (23.9.2017 21:34)
HJK vie tänä vuonna tuplan (23.9.2017 20:26)
Macron moitti Nokiaa Sipilälle: ?Kerroin herra pääministerille huoleni? (23.9.2017 15:35)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee
Pe23.09.07:02:0019:11:00
La24.09.07:05:0019:08:00
Su25.09.07:07:0019:05:00



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Valumahanke hyödyttää viljelijöitä ja Loviisanlahtea
30.08.2016



Hardombäckenin uomassa ja rantapelloilla aloitetaan pian luonnonmukaisen peruskuivatuksen toimenpiteet. NutrinFlow-hankkeen pilottikohteessa on tarkoitus parantaa samalla viljelyedellytyksiä ja Loviisanjoen tilaa.

HADDOM Suomen, Ruotsin ja Latvian yhteinen maatalouden vesiensuojeluhanke kokoontui peltotyöpajaan viime viikolla. Pellonpiennarpäiviksi nimetyssä työpajassa olivat mukana asiantuntijat eri maista.
Hankkeen vetäjä on ProAgria Etelä-Suomi, ja muut kotimaiset partnerit ovat Loviisan kaupunki sekä Nylands Svenska Lantbruksällskap.
Keskiviikon aikana perehdyttiin Rutumissa kosteikkosuunnitelmaan ja muiden maiden pilottihankkeisiin.
Torstaina aamupäivällä tutustuttiin Haddomissa Hardombäckenin kunnostussuunnitelmiin. Samalla ProAgrian kasvinviljelyneuvojat demonstroivat, miten meillä testataan maaperän kuntoa kenttäoloissa.
– Penetrometrilla testataan maan tiivistymistä ja kuoppatestillä maan kuntoa yleisesti, esittelyä seuraava hankkeen projektipäällikkö Ari Kultanen ProAgria Etelä-Suomesta selvittää.
NutrinFlow-hankkeessa pyritään maatalouden ravinnepäästöjen vähentämiseen kokonaisvaltaisella vesienhallinnalla.
Kultanen toteaa, että hanke on kaksitasoinen: siihen sisältyy sekä uoman tulvasuojelu että ravinteiden pidättämiseen tähtäävät toimenpiteet.
Samanaikaisesti kun pyritään estämään tulvimista ja ravinnevalumia vesistöön, pyritään parantamaan viljelyolosuhteita, pellon rakennetta ja ravinteiden käyttöä. Suomesta pilottikohteena on Loviisanjoki valuma-alueineen.

Loviisan intressi

Tavoitteina on vähentää Loviisanjoen kautta Suomenlahteen huuhtoutuvaa ravinnekuormitusta, parantaa peltojen vesitaloutta ja ennaltaehkäistä tulvia.
Loviisan kaupungin ympäristöyksiköstä työpajaan osallistuivat ympäristönsuojelusihteeri Heidi Lyytikäinen sekä ympäristönsuojelutarkastajat Maija Lehtomäki ja Maud Östman.
Kaupunki on yksi hankkeen partnereista. Ympäristöyksikön tehtävä on käytännössä raportoida kaupungin sisällä hankkeesta.
Lyytikäinen oli tyytyväinen siihen, että hankkeessa tehdään konkreettisia toimenpiteitä.
– Tässä on tarkoitus rakentaa tulvatasanteet ja pohjapatoja. Uomaa käsittelemällä pyritään hidastamaan virtaamaa, jolloin kiinteä aines laskeutuu pohjalle ja ravinteet painuvat pohjaan.
– Tietenkin loppupäässä siinä on Loviisanlahden parantuminen.
– Pyritään aina niin paljon kuin mahdollista vähentämään näitä valumia, mikä on myös Loviisan kaupungin asia, Lehtomäki lisää.
Maaseutupäällikkö Sam Vickholm arvelee, että kaupungin mukaan tulon lähtölaukaus oli juuri Loviisanlahden tilanne.
– Loviisassa oli vahvaa poliittista tahtoa tehdä tälle jotakin.

Kaikki hyötyy

Loviisanjoen peruskunnostuksen lisäksi hankkeessa tehdään pelto- ja ojitustason toimia, toteaa Kultanen.
Toimenpidekohteeksi on valittu Hardombäckenin osavaluma-alue.
– Työ alkaa tänä kesänä Hardombäckenin pääuoman kunnostuksella ja siinä huomioidaan vesiensuojelurakenteet. Jokiuoman perkauksen yhteydessä rakennetaan virtausta hidastavia pohjapatoja ja ravinteita pidättäviä keinotekoisia kosteikkoja.
– Vastaavia toimenpiteitä tullaan toteuttamaan Loviisanjoen pääuomassa, kun lupa- ja rahoituspäätökset ovat valmistuneet.
Työhön päästään käsiksi sadonkorjuun päätyttyä. Suunnitelmat on tehty ja urakoitsija kilpailutettu.
Alueen viljelijät ovat olleet mukana suunnittelussa ja toteutuksessa.
- Maaliskuisessa Hardombäckenin ojitusyhteisön kokouksessa kaikki osakkaat kannattivat hanketta. Sen pohjalta laadittiin suunnitelmat.
– Monet toimenpiteet joita tehdään vesiensuojelun hyväksi, hyödyttävät viljelijöitä myös, Kultanen perustelee.
Tulvien ehkäisy vähentää eroosiota ja pintahuuhtoumaa, mutta myös aikaista kevättöitä ja helpottaa sadonkorjuuta.

Uudenlaisia rakenteita

Hankkeen toimenpiteiden tavoite viljelijän tulokulmasta on saada ravinteet satoon pellon vesitaloutta ja maan rakennetta kohentamalla. Sitä kautta viljelyn taloudellinen tuloskin paranee.
– Ravinteiden huuhtoutumista tapahtuu kuitenkin aina, Kultanen toteaa.
Sitä estämään tehdään rakenteita. Kosteikot, kaksitasouomat tulvatasoineen ynnä laskeutusaltaat soveltuvat parhaiten uomien varsien joutomaa-alueille, joiden viljely on ongelmallista.
Onko näillä peltoalueilla joutomaata tällaisiin tarkoituksiin?
Kultasen mukaan viljelijät ovat olleet niin tyytyväisiä hankkeen tarjoamiin perusparannustoimiin, että he mielellään varaavat tarvittavan maa-alan.
Esimerkiksi luonnonmukaiseen peruskuivatukseen tarkoitetut kaksitaso-uomat on suunniteltu alaviin paikkoihin, joissa uoman vesitilavuus ei riitä valuma-alueelta virtaavalle vedelle. Tulvatasanne lisää vesitilavuutta ojauomassa.
– Kaivusta saatavalla maa-aineksella on mahdollista nostaa alavia pellonpintoja.

Perkauksesta 50 vuotta

Hardombäckenin vieruspeltoja pitkään viljellyt Ralf Koho on tyytyväinen hankkeeseen. Tila siirtyi tyttärelle, Elin Koholle, viisi vuotta sitten, mutta Ralf Koho sijaisti työpajassa työssä olevaa viljelijää.
– Meidän huolena on ollut monta vuotta se, kun tämä joki on kasvanut umpeen. Vuonna 1967 se perattiin edellisen kerran.
Kohon mukaan yksityisten viljelijöiden on hyvin vaikea saada lupia perkaukseen. Kultasen yhteydenotto tuli oikeaan saumaan.
– Tämä on viisi kilometriä pitkä joki, Loviisanjoen haara ja tässä on 45 omistajaa.
Hanke tulee viljelijöitä vastaan työkustannuksissa.
– Pääuoman perkauksesta maanomistajat maksavat 25 prosenttia.
Muissa hankkeen toimenpiteissä, jotka hyödyttävät etupäässä viljelijöitä, näiden oma kustannusosuus on 75 prosenttia ja hanke maksaa loput.
Salaojituksen kunnostus liittyy uoman perkaukseen. Painuneiden salaojien suut ovat osaksi joen vedenpinnan alla ja vesi seisoo ojissa.
Koho kertoo, että Hardombäckenin alue on jaettu seitsemään lohkoon jo -67, ja jokaiselle lohkolle on valittu maanomistaja puuhamieheksi edustamaan lohkon asioita tässäkin hankkeessa.

Marke Kalliola
marke.kalliola@lovari.fi

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI