|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Kärpät jyrää Liigassa ? yleisömäärissä ei näy (15.11.2018 22:53)
St1-miljardöörille tukea: Afrikan metsäkatastrofista voi tulla suuri ilmastoratkaisu ? Suomella nyt sauma isoihin tekoihin (15.11.2018 20:53)
Ulkoministeriö vahvistaa: GPS-häirintä tuli Venäjältä (15.11.2018 19:02)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Perunarutto pitää viljelijän varpaillaan
27.07.2004



Perunarutto on pysynyt toistaiseksi poissa tesjokelaisen perunatilan isännän Rainer Pihtsalmen pelloilta, joissa kukinta on parhaillaan menossa. Hän on ruiskuttanut kasvustot kahdesti kesän mittaan ruttoa vastaan.

–Loppukesä ja -syksy näyttää, onko ruiskutettava kuusi kertaa. Minulla ei ole ollut pelloissa ruttoa, mutta jatkuvaa tarkkailua tämä on, hän kertoo.
Normaalisti ruttoruiskutusten väli on 10-14 päivää, mutta tänä kesänä Pihtsalmi on ruiskuttanut pellot 7-10 päivän välein.
–Ruttoitiö on ovela. Se voi talvehtia maassa. Se säilyy varsien ja mukuloiden jätteissä ja lähtee sitten ylös kohti juuristoa. Tätä ongelmaa meillä ei ole, koska meillä on vuoroviljely.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n keräämien tietojen mukaan ruttotilanne on koko maassa pahin kymmeneen vuoteen. Luomuperunatiloilla tilanne on niin paha, että aurinkoinen loppukesäkään ei enää satoa pelasta.
Varma merkki perunarutosta ovat kasvustojen tummat laikut ja mustiksi menevät varret. Jos perunamaa näyttää tällaiselta torjunta alkaa olla myöhäistä.

Rutto voi tulla Virosta saakka

Rutto on sienenkaltainen ja sen itiöt leviävät tuulen ja ilmavirtausten mukana. Auringon UV-säteilyä ruttoitiöt eivät kestä.
–Voimakkaalla etelätuulella Virosta tulee ruttoitiöitä ja kirvoja. Kirvalaumat voivat olla niin suuria, että ne näkyvät merivartioston tutkissa, Pihtsalmi kertoo.
Hän käyttää torjunta-aineita pieniä määriä. Aineet ovat kehittyneet niin pitkälle, että hehtaaria kohti tarvittavista määristä voi puhua muutamissa kymmenissä grammoissa.
–Rikkaruohon torjunta-ainetta kuluu 50 grammaa hehtaarilla. Ensimmäisessä ruttoruiskutuksessa torjunta–ainetta menee kolme desiä hehtaarille ja seuraavilla kerroilla neljä desiä, Rainer Pihtsalmi selostaa.
Sadosta tulossa normaali

Pihtsalmilla on Taasianjoen varren pelloilla kasvamassa pääasiassa kahta lajiketta Asterixia ja Viktoria. Ne eivät ole herkkiä rutolle. Vajaan yhdeksän hehtaarin viljelyalasta Asterixia on istutettu 5,5 hehtaarille.
–Odotan normaalia satoa. Minimi on 40 tonnia hehtaarilta.
Rainer Pihtsalmi on sopimusviljelijä. Asterix menee kokonaan Ahvenanmaalle. Siellä perunat käytetään ruokatehtaalla eineksiin kuten pyttipannuun ja osasta tehdään lohkoperunoita.
–Peruna lähtee meiltä suoraan siirtolavoilla pellolta. Päivässä nostetaan 40 tonnia.
Viljelijän tulo on kiinni enemmän tai vähemmän aina kasvukauden säistä. Vuosikymmenten kokemuksella Rainer ja Anita Pihtsalmi tietävät, miten oikullista perunan ammattimainen kasvatus on, sillä kyseessä on vaativa kasvi.
–Alkukesän märkyys aiheutti sen, että kasvu on epätasainen.

Keinokastelua elokuussa?

Kasvin juuret hakeutuvat sinne, missä on kosteutta. Kun kosteutta on riittänyt lähellä pellon pintakerrosta perunoiden juuristo on kasvanut aivan varren lähelle, jossa ravinteet ovat.
Jos loppukesä on kuiva, mikä näyttää nyt mahdolliselta, pelto kuivuu pintakerroksista, eivätkä perunan juuret saa enää vettä. Juuristo ei enää aloita uudestaan kasvua, eikä näin ulotu syvemmälle painuneeseen kosteuteen.
–Jos kuivuus tulee, elokuuksi on laitettava sadetus päälle. Se lisää paljon kustannuksia ja keinokastelu on aina tekohengitystä verrattuna oikeaan sateeseen, Pihtsalmi selvittää.
Perunan viljely on hänen mielestään vähän henkimaailman juttuja kuten homeopatia.
–Me ollaan aika tyhmiä vieläkin. Ei tässä tule koskaan tarpeeksi viisaaksi. Aina on jotain, jota ei hallitse ja sää on aina kysymysmerkki.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Jouni Lappalainen

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI