|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Turkulaisvaikuttaja: Alueella 54% koko Suomen työpaikoista ? Tunnin juna ?yksi fiksuimmista? ilmastoteoista (17.11.2018 12:50)
Juha Sipilältä uusi linjaus suomalaisesta ruoasta: Hiilineutraalia vuoteen 2040 mennessä (17.11.2018 12:11)
Pekka Haavisto varoittaa ?lasten luokkayhteiskunnasta? (17.11.2018 11:35)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Tehosekoitin kiinteyttää radioaktiivisen jätteen
15.04.2016



Nestemäisen radioaktiivisen jätteen kiinteytyslaitos otettiin virallisesti tuotantoon Hästholmenilla eilen. Laitos on pilottiprojekti, jonka käyttöönottovaihe alkoi jo vuonna 2006.

HÄSTHOLMEN Tuotannollisen toiminnan käynnisti Fortumin ydinvoimaliiketoiminnan johtaja Tiina Tuomela yhdessä voimalaitosjohtaja Satu Katajalan kanssa. Kiinteytyslaitoksen johtaja Ilkka Ropponen antoi ohjeita ja näytössä vaaleanpunaisella rusetilla koristeltu teräsvahvisteinen betoniastia alkoi liikkua täysin automatisoidussa prosessissa.
Kiinteytyslaitoksella käsitellään nestemäiset jätteet, jotka ovat olleet varastoituna varastosäiliöihin laitosten toiminnan alusta saakka.
Laitoksella pääasiassa käytetyt hartsijätteet ja haihdutusjätteiden pohjalietteet betonoidaan.
Laitos toimii kuin radioaktiivinen leipomo. Betoniastiaan, jossa on kuution verran keski- tai matala-aktiivista jätettä, lisätään sementtiä, masuunikuonaa ja lisäaineita. Sitten seos saa tekeytyä vähintään vuorokauden ajan. Sen jälkeen astiaan valetaan sementistä ja vedestä kansi. Kovettuminen tapahtuu kuukausivarastossa, jonka jälkeen loppusijoitusastia kuljetetaan voimalaitosjätteen luolaan.
Betoni sitoo radioaktiiviset aineet tehokkaasti. Loppusijoitusastia on tiivis betoniastia, joka toimii myös käsittelyvaiheen säteilysuojana.
Voimalaitosjätteiden loppusijoitustilat sijaitsevat 110 metrin syvyydessä.
Kiinteytetyn jätteen tilan betonikaukaloon mahtuu yhteensä noin 5 000 jätepakkausta. Niiden välit täytetään betonilla.
Keskiaktiivisia ioninvaihtohartseja ja kiinteytettäviä haihdutusjätteitä on kertynyt Loviisan voimalan historian aikana yhteensä noin 900 kuutiota. Tavoitteena on saada kaikki nestemäinen jäte käsiteltyä ennen Loviisan ykkösreaktorin käyttöluvan päättymistä vuonna 2027.
– Fortumille tämäntapainen kiinteytyslaitos on pilotti, samoin Suomessa. Kaikki on tehty huolella, voimalaitosjohtaja Katajala kertoi.

30 vuoden projekti

Kiinteytyslaitos on rakennettu varastosäiliöiden jatkeeksi.
– Kiinteytyslaitosta alettiin suunnitella jo 1980-luvulla. 1990-luvulla todettiin, ettei sitä tarvita seuraavaan kymmeneen vuoteen, Ropponen kertoi.
Kiinteytysreseptejä alettiin suunnitella 1980-luvulla laboratoriokokeilla, jossa käytettiin simulointijätettä. Samaan aikaan tehtiin turvallisuustutkimuksia. Kehitystyö on yhä jatkuvaa, vaikka kiinteytyslaitos otettiin nyt tuotannolliseen käyttöön. Tuotannollisen luvan laitos sai helmikuussa.
Kiinteytyslaitos valmistui vuonna 2006-2007. Siitä saakka prosessia on testattu ja kehitetty, sekä tehty täyden mittakaavan kokeita. Viime vuonna prosessi esiteltiin viranomaisille ja sen jälkeen kokeita ryhdyttiin tekemään oikealla jätteellä. Tämän vuoden alkupuolella laitos sai viranomaisilta aloitusluvan.
Kiinteytyslaitos on suunnitelmien mukaan toiminnassa vuoteen 2060 saakka. Se on viimeinen laitos, joka ydinvoimalasaarella toimii, ennen kuin sekin puretaan ja loppusijoitetaan, kun ydinsähkön tuotanto saarella joskus päättyy.
Fortum päätyi nestemäisten radioaktiivisten jätteiden loppusijoituksessa betonointiin. Esimerkiksi Olkiluodossa käytetään bitunointia. Yksi vaihtoehto on kuivatus.

Markkinoita osaamiselle

Yksi loppusijoitusastia on nettotilavuudeltaan yksi kuutio. Jätetilavuus on 0,5 kuutiota. Esimerkiksi kolme loppusijoitusastiaa edellyttäisi 3 000 astiaa, mikäli nestemäistä jätettä ei kiinteytettäisi.
Ropposen mukaan betonointi on kohtuullisen tunnettu keino, mutta automaation kehittämisessä on riittänyt haastetta.
Kiinteytyslaitoksella työskentelee Ropposen lisäksi kolme operaattoria sekä jäteinsinööri. Lisäksi apuna on voimalan reaktorimestari.
Ydinvoimaliiketoiminnan johtajan Tiina Tuomelan mukaan Fortum myy omaa paljon osaamistaan.
– Maailmalla suljetaan noin 200 ydinvoimalaitosta seuraavan 20 vuoden aikana. Osaamiselle on tarvetta ja sitä ilman muuta tarjotaan.
Fortum on kehittänyt oman tuotteen, NURESin (Nuclear Removal System). Koko erotusjärjestelmä on myyty Japaniin, jossa systeemillä puhdistetaan Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamia radioaktiivisia nesteitä. Ensimmäisen tilauksen yhtiö sai jo vuonna 2012, viime syksynä Fortum sai lisätilauksen. Fortumin ioninvaihtomateriaaleja käytetään Fukushiman voimalaitosalueella sijaitsevassa radioaktiivisten vesien puhdistusjärjestelmässä. Nesteistä poistetaan muun muassa cesiumia ja strontiumia.

Marita Itävuori
marita.itavuori@lovari.fi

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI