|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Eroaalto Britannian hallituksessa ? ?Tämä on vakavaa? (15.11.2018 14:04)
Li Andersson haluaa 4 päivän työviikon tai 6 tunnin työpäivän: Pikaisesti kokeilu Suomeen? (15.11.2018 13:23)
Huuhkajat torstaina Ateenassa ? lohkovoiton menetys olisi historian eeppisin sulaminen (15.11.2018 12:33)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Onnenpotkulla Brysseliin

09.07.2004



Helsingin yliopiston, Helsingin kaupungin ja Uudenmaan liiton yhteisessä EU-toimistossa työskentelevä Victor Andersson ei vastaa mielikuvaa päämäärätietoisesta Brysselin uraohjuksesta. Eloisasti työstään kertoileva Andersson sanoo, että hän pääsi EU:n päämajaan töihin sattuman kautta.


– En koskaan ajatellut meneväni töihin ulkomaille. Kysymys oli onnenpotkusta.
Andersson aloitti opinnot Helsingin yliopistossa 1998. Seuraavana vuonna hän aloitti opintoihin kuuluvan pakollisen harjoittelun yliopiston hallintovirastossa. Harjoittelu jatkui äitiysloman tuuraajana kaksi vuotta ja vielä tämän päälle vuoden projektitehtävässä.
Vuonna 2002 EU-toimistoon tarvittiin uusi työntekijä, joka tunsi hyvin Helsingin yliopiston ja Anderssonilta kysyttiin kiinnostusta paikkaan.

– Jouduin miettimään, kun olin juuri ostanut asunnon. Vastasin sitten myöntävästi ja lähdin Brysseliin tammikuussa 2003. Olin jonkin verran opinnoissa opiskellut EU:ta. Tiesin, miten EU:n järjestelmän pitäisi toimia. Miten se käytännössä toimii on jo toinen juttu.
Helsingin EU-toimisto on yksi sadoista jäsenmaiden aluetoimistoista. Suomen eri alueilla on kahdeksan toimistoa. Niillä on paljon työtä alueidensa etujen vartijoina silloin kun Euroopan Unionin aluepoliittisia tukirahoja jaetaan tai tukien jakoperusteisiin suunnitellaan muutoksia.
–EU:n budjetti on 100 miljardia euroa, josta 35 miljardia on aluepoliittista rahaa, Andersson kertoo.

Lobbaus toi tulosta

Helsingin yliopistoa kiinnostavat luonnollisesti tutkimukseen tulossa olevat rahat. Uudenmaan liiton mielenkiinto suuntautuu puolestaan rajat ylittäviin määrärahoihin.
Helsingin EU-toimistoa kiinnostaa kaupunkipolitiikka. Tavoite 2–ohjelmaan on tulossa voimakas kaupunkipoliittinen ulottuvuus.
–Tähän linjanvetoon olemme tyytyväisiä, koska olemme sen puolesta paljon lobanneet.
Vääntö ei kuitenkaan lopu EU:n hermokeskuksen käytäviin. Viime kädessä Suomen hallitus ja eduskunta päättävät, mitkä alueet kuuluvat Suomessa tavoite 2–ohjelman piiriin. Suomalaiset EU-toimistot tukevat myös toisiaan tilanteen mukaan.
–Aluetoimistoilla on tietenkin erilaiset painopisteet, mutta me olemme tukemassa myös sitä tavoitetta, että Suomi saa riittävästi tukea Itä– ja Pohjois–Suomeen, Andersson toteaa. Helsingin EU-toimistolla on kolme tehtävää: Edunvalvonta, tiedottaminen ja markkinointi.

Suomi ei olekaan aivan tuntematon

Usein kuulee valitettavan, ettei Suomea tunneta vähänkään laajemmin kuin Ruotsissa ja Virossa. Victor Anderssonin puolentoista vuoden kokemus Brysselistä ei aivan vastaa tätä käsitystä.
–Markkinoinnissa huomaa, että Suomi ja Helsinki on yllättävän hyvin tunnettu.
Syynä tähän lohdulliseen tilanteeseen ovat hänen mielestään monet kansainväliset vertailut, joissa Suomi on jos ei ykkönen niin ainakin aivan kärkipäässä. Esimerkiksi vedenlaadussa Suomi on maailman ykkönen. Belgiassa taas vesi oli selvityksen mukaan huonointa. Suomi on ollut myös kärjessä peruskoulujärjestelmän tuloksissa ja kilpailukykymme on huippuluokkaa, eikä korruptio ole suuri ongelma.

–Olemme päässeet aika paljon esille näiden puolueettomien tutkimustulosten ansiosta. Minultakin on kysytty, mikä on Suomen salaisuus? Siihen en osaa vastata. Suomessa pistäytyjiin maa tekee vaikutuksen.
–Ihmiset, jotka ovat käyneet Suomessa, hurmaantuvat. Ja yllättävän moni meihin yhteyttä ottava on ollut Suomessa, Andersson kertoo.
EU-toimiston ovesta sisään tulevilla on hyvin monenlaisia kysymyksiä. Toimiston vetäjä Eija Nylund ja Victor Andersson jakavat myös ihan tavallista turistimateriaalia. Jotkut asiakkaat jäävät hyvin mieleen.
–Eräs opiskelija teki tutkimusta pakastimen huurtumisenestomatoista. Hän löysi meidän avullamme muutamia suomalaisia kontakteja!

Arki koettelee kärsivällisyyttä

Työkeikat Brysseliin kestävät hyvin usein vain kaksi vuotta. Victor Andersson on viihtynyt työssään, mutta hän painottaa, ettei aio jäädä sinne byrokraatiksi.
Hän luettelee nopeasti miljoonan asukkaan Brysselin huonoja puolia. Liikenneruuhkat ovat jatkuva riesa ja kaupungin yleisilme on likainen.
–Juuri mikään ei toimi. Vettä ei aina tule. Puhelinasentaja kävi viisi kertaa oven takana turhaan, kun hän ei tajunnut, että mösjöö oli töissä. Kun minut siirrettiin hankalien asiakkaiden kategoriaan asia lopulta hoitui. Puoli vuotta siihen meni.

–Toisaalta kaikki on ollut hyvin terveellistä tällaiselle sinisilmäiselle pohjoismaiselle henkilölle, joka on tottunut siihen, että kaikki sujuu vaivattomasti. En valita nyt Suomessa ihan vähästä, Andersson kuvailee ja muistuttaa sanonnasta, jonka mukaan Belgia on Euroopan pohjoisin Välimeren maa. Kohtuuhintaisen vuokra-asunnon Andersson sai helposti. Brysselissä on vuokralle haluavan markkinat, sillä vuokra-asunnoista on ylitarjontaa. Vuokrat ovat aika paljon alhaisemmat kuin Helsingissä.

Tähtitieteellinen sähkölasku

Mutta toisaalta asumisessa on omat piirteensä.
–Taloissa on usein homevaurioita ja torakoita, koska ilmasto on kostea. Talot ovat hiivatin kylmiä, vaikka talvea ei ole ja lunta on maassa joskus vain muutamia päiviä. Lämmitysjärjestelmät ja eristys ovat hakusessa.
Ja vaikka vuokra sinänsä on halpa sen päälle tulevat maksu lämpimästä vedestä ja sähkölasku, jonka tasoa Andersson kuvaa sanalla tähtitieteellinen. Sähkö on Belgiassa kallista ja talvisin lämmitysjärjestelmät hohkavat täysillä.

Lapinjärvellä Pekinkylässä vanhempiensa luona kesää viettävä Andersson puhuu äidinkielensä ruotsin lisäksi sujuvasti suomea, englantia ja ranskaa.
Suomenruotsalaisena häntä kiinnostaa Belgian kielikysymys, joka ei ole maassa sellaisessa rauhantilassa kuin mihin Suomessa on totuttu.
Läntinen osa Flanderi on hollanninkielisten aluetta ja itäinen Vallonia ranskaa puhuvien. Pääkaupunki Bryssel on kaksikielinen saareke hollanninkielisen alueen keskellä.

Kielirintamat ovat jäykät

Kielen suhteen belgialainen ei jousta.
–Brysselin esikaupungissa voi olla ranskalaisenemmistö, mutta he eivät saa palveluita ranskaksi. Belgiassa palvelukieltä ei ratkaise tosiasiallinen kielitilanne, vaan se, mikä on määrätty kieleksi alueella.

Belgiassa hallinto on monimutkainen, mitä tiukka kaksikielisyys lisää. Verotus on siksi korkea ja voi nousta 50 prosentin tuntumaan. Siksi Victor Andersson onkin tyytyväinen, että häntä verotetaan Suomen verojärjestelmän mukaan.
Hänen työkielensä on pääasiassa englanti, mutta hän selviää ranskalla hyvin. Hän muistaa kiitollisena hyviä kielenopettajia Loviisan gymnasiumissa, joilta sai hyvän pohjan kieliin, myös ranskaan.

–Ranska tekee asioiden hoitamisen kamalan paljon helpommaksi myös arjessa. Kun puhuu ranskaa ei katsota kuin halpaa makkaraa.
Komissio valmistelee asiat parlamentille ja ja EU-toimistosta on valppaasti otettava yhteyttä komission virkamiehiin, kun asia on valmistelussa. Varsinkin alimmat virkamiehet ovat usein valloneita, jotka puhuvat äidinkielenään ranskaa.

Ranskan kielen asema heikkenee

Euroopan Unionin edeltäjä Euroopan Talousyhteisö EEC oli selkeästi alusta saakka ranskan johtama. Historiallisista syistä ranskan kieli on edelleen hyvin vahvoilla EU:ssa. Englannista tuli EEC:n virallinen kieli vasta kun Britannia hyväksyttiin jäseneksi 1970-luvun alussa. Britannian jäsenyys tuli mahdolliseksi sen jälkeen kun monsiur Ranska, kenraali Charles de Gaulle oli väistynyt Ranskan presidentin virasta.
Andersson kertoo, että ensimmäinen suuri rysäys, joka horjutti ranskan asemaa EU-kielenä tapahtui 1995, kun Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät jäseniksi. Näissä maissa ei perinteisesti kovin paljon osata ranskaa. Suomi ja Ruotsi kävivät jäsenyysneuvottelunsa englanniksi, Itävalta saksaksi.
Ranskalla on suuri huoli rakkaan kielensä kohtalosta EU:ssa varsinkin nyt kun vappuna jäsenmaiden määrä kasvoi kerralla kymmenellä. Ranska on kouluttanutkin uusien jäsenmaiden edustajia kielensä ja kulttuurinsa tuntijoiksi.

Tulkkaus tulee mutkan kautta

Valiokuntatyöskentelyssä ja parlamentin istunnoissa kaikki käännetään simultaanitulkkauksella kaikille jäsenmaiden virallisille pääkielille. Järjestelmä toimii, sillä Victor Andersson on saanut tulkkauksen suomeksi, vaikka on ollut paikallaolijoista ainoa suomalainen.
–Ongelma on, että tulkkaus tulee mutkan kautta esimerkiksi englannin välityksellä, eikä suoraan alkuperäisestä kielestä. Silloin puheenvuoron sisältö ei välttämättä ole sama kuin oli tarkoitus, vaikka tulkit ovat erinomaisia.
EU:n byrokraattinen kieli on oma lukunsa ja termejä tulee koko ajan lisää. Toistuva kysymys on, miten löytää järkevä suomenkielinen vastine.
–Pystyn selostamaan EU-asioita paremmin suomeksi, koska meidän työkielemme Helsinkiin on suomi, Victor Andersson sanoo.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Jouni Lappalainen

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI