|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Keskustalaisen ukaasi kuohuttaa oppositiota ? ?Soini ja työntekijöiden kyykyttäminen koplataan yhteen?? (20.9.2018 18:26)
IL: Sinisten varapuheenjohtaja avautuu Soinista ? ?Ottaa voimakkaasti päähän? (20.9.2018 16:59)
Kokoomukselta käsky kansanedustajille: Äänestettävä Soinin ja hallituksen puolesta (20.9.2018 16:12)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Reservimetsässä vaalitaan kuusen geeniperimää
23.02.2016



Lapinjärven kuusigeenireservimetsässä rytisee tämän viikon ajan. Alueella aloitettiin eilen metsän hoitotoimenpiteet. Hakkuilla pyritään edistämään kuusipuuston luontaista uudistumista, samalla kun arvokasta kuusipuiden perimää suojellaan.

LAPINJÄRVI Lapinjärvellä sijaitseva Latokartanon geenireservimetsä on omistettu kuusen perinnöllisen monimuotoisuuden suojelulle. Tavoitteena on säilyttää suomalaisen kuusen perimästä edustava ja elinvoimainen näyte, johon ei ole ihmisten toimesta tuotu tai altistettu vieraita kuusen alkuperiä. Metsäpuiden perinnöllisen monimuotoisuuden suojelu edellyttää suojeltavan puulajin uudistumista ja luontaista sukupolvien kiertoa. Ihanteellisessa tilanteessa perinnöllisen monimuotoisuuden suojelulle omistetulla alueella olisi kaikkia puuston ikäluokkia: koskemattomia ikipuustoja, joiden perimää luonto on valikoinut ja karsinut jo pitkään, ja tiheitä nuoria metsiköitä, joiden perimän monimuotoisuus on huipussaan ennen luonnonvalinnan alkamista.
Eilen aloitettujen hoitotoimenpiteiden kautta pyritään varmistamaan, että mahdollisimman monet puuyksilöt tuottavat siitepölyä ja siemeniä uusien sukupolvien syntyyn.
– Vain yhtä ikäluokkaa sisältävä, tiheä kuusikko on hyvin haavoittuva. Myrsky tai voimakas hyönteistuho saattaa rajatulla alueella nopeasti hävittää vuosisatojen aikana kehittyneen, paikallisesti sopeutuneen perimän. Tarkkaan suunnitelluilla ja kohdennetuilla hakkuilla varmistetaan Lapinjärven arvokkaan kuusen geenivarapuuston jatkuva luontainen uudistuminen, painottaa Luonnonvarakeskuksen johtaja, Taneli Kolström.

Suojelua ja geneettistä evoluutiota

Karkeasti arvioiden geenimetsästä poistetaan 10 hehtaarin käsittelyalalta tämän viikon aikana noin kolmasosa puustosta. Harvennus ei kuitenkaan tapahdu systemaattisesti, vaan puiden kuntoa silmälläpitäen.
– Elinvoimaisilla puilla on pitkä ja hyvä latvusto. Jätämme ne paikalleen ja kaadamme huonoja pois. Tilalle rupeaa näin ollen kasvamaan uusia kuusia, Kolström sanoo.
Hänen mukaansa eri-ikäisten kuusien säilyttäminen on tärkeää, jotta laji pääsee sopeutumaan. Esimerkiksi 80–100 vuoden ikäiset puut ovat sopeutuneet aivan erilaisiin olosuhteisiin, kuin nuoremmat kuuset. Kun huonoja puita kaadetaan metsästä, puuston monimuotoisuus säilyy samalla, kun laji kehittyy luontaisesti. Lapinjärven reservimetsän puuston ikä vaihtelee taimikosta satavuotiaaseen metsään.
– Metsän hoitotoimenpiteet varmistavat, että geneettistä evoluutiota tapahtuu ja metsään kasvaa laajempi kirjo puita, kuitenkin säilyttäen puiden alkuperä. On tärkeä huomioida, että emme yritä ”museoida” tätä metsää, vaan huolehtia, että se uudistuu luontaisesti, painottaa metsätalousinsinööri Markku Rantala.
Myös metsän muut kasvit ja pieneliöiden selviytymisen kannalta oleelliset asiat huomioidaan.
– Esimerkiksi sellaisilla alueilla, joilla on paljon kaatuneita puita, harvennetaan vain muutama kasvava puu ja jätetään ne lahoavat maahan monimuotoistamaan alueen eliöstöä ja kasvustoa , Rantala kertoo.

Sää aiheuttanut viivästyksiä

– Hakkuut oli tarkoitus aloittaa jo aiemmin, mutta vaihtelevan sään ja paukkupakkasten vuoksi pääsimme hommiin vasta nyt, toteaa koneellisesta puunkorjuusta vastaava Tomi Honkavaara.
Hän lisää, että pakkaset ovat myrkkyä taimikolle, jota reservimetsässä erityisesti yritetään suojella.
– Suojasää on tarpeen, jotta kuuset eivät pauku poikki. Käynnistettävien metsänhoitotöiden suunnittelussa on tukeuduttu alueen edellisistä hoitohakkuista saatuihin hyviin tuloksiin. Vuonna 2005 Lapinjärven tutkimusmetsässä tehtiin ryhmittäistä harvennusta, väljennystä ja pienaukkoja. Tuolloin käsitellyillä alueilla on nyt vähemmän hyönteistuhoja kuin käsittelemättömillä alueilla ja luontaiset taimiryhmät ovat monipuolistaneet puuston ikärakennetta. Tämä turvaa geenireservimetsän jatkuvuuden. Hoitohakkuissa huomioidaan myös kaikki alueella tiedossa olevat uhanalaiset tai silmälläpidettävät lajit ja nämä kohteet jätetään metsänkäsittelytoimenpiteiden ulkopuolelle. Lisäksi geenireservimetsä pyritään säilyttämään peitteisenä hoitotoimenpiteistä huolimatta.

Ainutlaatuiset tutkimusmetsät

– Geenireservimetsät valitaan sen perusteella, että alueella tiedetään kasvavan varmasti paikallista alkuperää olevaa puuta. Tämäkään ei ollut täysin puhdas, kun perustimme geenireservimetsän, mutta vierasperäiset kuuset raivattiin alkuvaiheessa pois, Rantala kertoo.
Pitkäaikaisen historian omaavat tutkimusmetsät ovat ainutlaatuisia kohteita puiden perinnöllisen monimuotoisuuden suojelulle, sillä tutkimusmetsäalueilla metsän käsittelyhistoria on tiedossa. Lapinjärven tutkimusmetsän puusto on järeää, mutta ei erityisen vanhaa, sillä sitä on käsitelty tutkimuksen tarpeiden mukaan säännöllisesti vuodesta 1933. Metsän kehitys- ja hoitohistoria on hyvin dokumentoitu ja muodostaa tutkimukselle arvokkaan aikasarjan. Viime vuosina puuston elinvoimaisuus Lapinjärvellä on metsän ylitiheyden vuoksi heikentynyt ja alueella on paikoin runsaasti kirjanpainajien tappamia puita. Metsänhoitotoimenpiteiden viivästyminen alueella vaarantaa Lapinjärven arvokkaan geenireservimetsän jatkuvuuden.
Tutkimusmetsän hoitotyöt toteuttaa Metsähallitus Luonnonvarakeskuksen toimeksiannosta ja yhdessä sovittujen, kansainvälisesti arvokkaan geenireservimetsän suojeluun tähtäävien suunnitelmien mukaan.

Lapinjärven hakkuut jakavat mielipiteitä

Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto ja WWF vastustavat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tänään alkaneita hakkuita Lapinjärven Ilveskalliota ympäröivissä valtion metsissä.

Lapinjärven valtionmetsät ovat pitkäaikainen kiistakohde. Vuoden 2015 alussa Luke aloitti keskustelut järjestöjen kanssa siitä, miten sovittaa yhteen luonnon ja geenivarojen monimuotoisuuden suojelu. Neuvotteluissa ei kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen hakkuiden tarpeellisuudesta.
Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä geenireservimetsän hakkuut ovat turhia. Kuusi uudistuu alueella liiton mukaan luontaisesti, ja taimia on syntynyt monin paikoin erittäin runsaasti. Liitto lisää, että merkkejä Luken tiedotteessa maalaillusta hyönteistuhojen hallitsemattomasta lisääntymisestä ei ole.
– Nyt aloitetut hakkuut sen sijaan lisäävät merkittävästi tuuli- ja hyönteistuhojen riskiä, toteaa Luonto-Liiton metsäasiantuntija Lauri Kajander.
Geenivarojen suojelu olisi Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan hyvin yhteen sovitettavissa luonnon monimuotoisuuden suojelun kanssa. Nykyisen tutkimustiedon valossa luonnontilaiset metsät ovat vastustuskykyisempiä luonnontuhoille kuin käsitellyt metsät.
– Myös Luken tutkimuksista käy ilmi, että hakkuut lisäävät tuhoriskejä, toteaa WWF Suomen metsäasiantuntija Annukka Valkeapää.
Valtio on sitoutunut kansainvälisin ympäristösopimuksin suojelemaan luonnon monimuotoisuutta. Lapinjärven valtionmetsät ovat ainutlaatuinen vanhojen kuusimetsien alue, jossa tunnetaan kymmeniä uhanalaisten lajien esiintymiä. Vain pieni osa Lapinjärven metsistä on suojeltu. Alueella pesii metsätalouden takia uhanalaistuneita lintulajeja ja alueen kääpä- ja jäkälälajisto on runsas.
Suomen luonnonsuojeluliitto sanoo, että Luken selitys hakkuille on matkan varrella muuttunut useaan otteeseen.
–Vaikuttaa siltä, että tutkimuksen ja muiden tekosyiden varjolla halutaan vain toteuttaa hakkuut riippumatta siitä, kuinka järkevää tai tarpeellista se on, huomauttaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.

Charlotta Forsberg
toimitus@lovari.fi

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI