|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Suomella ei jakoa MM-lentopallon jatkosarjassa (22.9.2018 21:49)
Lukolla tuskaisa alku Liigassa (22.9.2018 21:39)
Kaksi otettu kiinni KRP:n jättioperaatiossa ? ?Epäillään muun muassa törkeää rahanpesua ja törkeää veropetosta? (22.9.2018 16:43)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Loviisa osaksi Meri-Karjalaa?
16.02.2016



Harvemmin näkee kirjakahvilassa vastaavaa tungosta kuin mitä lauantaina. Haastateltavana oli historiantutkija Rainer Knapas Karjalaa käsittelevästä kirjastaan.

LOVIISA Missä Karjala sijaitsee? Ei missään, kaikkialla vai Suomen itäpuolella? Näillä sanoilla alkaa palkitun historiantutkija Rainer Knapaksen tietokirja ”Karjalan kunnailla: Matkoja kulttuuriin ja historiaan”. Kirja ilmestyi viime vuonna.
Näistä lähtökohdista lauantaisessa kirjakahvilassa riitti pureskeltavaa. Aihe kiinnosti, sillä hotelli Degerbyn aulakahvilan tilat loppuivat kesken.
Osa tulijoista teki ratkaisunsa ja kääntyi ovelta pois, vaikka tuoleja kannettiin tilan jokaiseen nurkkaan.
– Tiesin, että Karjala vetää. Täällä Loviisan seudulla on paljon Karjalasta lähtöisin olevia, haastattelija Thomas Rosenberg totesi ennen kuin edes päivän aiheeseen päästiin käsiksi.
Knapas nosti kirjakahvilan haastattelussa esille termin Meri-Karjala.
– Kuulin juuri, että on perusteilla tämmöinen Meri-Karjala -niminen, uusi keksitty yksikkö, joka vastaisi sitä holtitonta Meri-Lappi -käytäntöä, joka vastaa ranta-aluetta Vaasasta pohjoiseen. Knapaksen mukaan Meri-Karjala käsittäisi alueen Karjalan kannakselta ”vähintään Loviisan seudulle saakka” Suomenlahden rannikkoa pitkin. Ulkosaaret laskettaisiin mukaan.
– En tiedä tuleeko tästä mitään, mutta tällainen hanke on olemassa. Karjalan liitto on jotenkin asettunut puoltamaan tätä. Kirjan ensimmäinen virke on tässäkin valossa varsin relevantti.

Karjala keskuudessamme

Kirjassa Karjalaa tarkastellaan kokonaisuutena. Siinä käydään esseenomaisesti läpi aluetta ja sen vaiheita. Kirja käsittelee historiaa, historiankirjoitusta, historiakäsityksiä sekä historian vaikutuksia Suomessa ja Venäjällä.
Knapas toteaa kirjassaan, että Karjala on maa, joka sekä on että ei ole olemassa. Se on olemassa kuvitelmana, ajatuskokonaisuutena, muistoina ja kirjoitettuna historiana.
– Tässä kirjassa ei käsitellä niinkään luovutettua Karjalaa vaan pikemminkin luovuttamatonta Karjalaa, joka on aina keskuudessamme historian kautta ja vaikuttaa sillä tavalla edelleen.
Karjala on paikka, jossa idän ja lännen rajanvedot ovat kamppailleet.
Historian suhteen täytyy mennä 1200 -luvulle, jolloin Ruotsi perusti Viipurin linnan.
– Kysymys on suuressa mittakaavassa Ruotsin ja roomalaiskatolisen kirkon, Venäjän ja toisaalta Venäjän ja idän kirkon välisestä keskiaikaisesta taistelusta, jossa kamppailtiin alueen ikivallasta Suomenlahden pohjukan ja Laatokan seudulla ja siitä pohjoiseen Jäämerelle saakka, hän tiivisti.
Knapaksen mukaan Pähkinäsaaren rauhasta alkaen rajanvetoa on tehty jatkuvasti Ruotsin ja Venäjän välillä.
– Viimeisessä Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa, Suomen sodassa 1809, syntyi Suomen suuriruhtinaskunta Venäjän suurvallan alaiseksi.
Tämän jälkeen seuraava merkkipaalu lienee Suomen itsenäistyminen siihen liittyvine sotineen. Niiden jälkeiset rauhateot ovat luoneet nykyiset maarajat.

Merkityksellistä aluetta

Menneiden vuosisatojen aikana Karjalan kannaksella on ollut paljonkin merkitystä rajan molemmin puolin.
– 1800-luvulta alkaen syntyi pietarilaisten kesäasukkaiden taajamia. Siitä ajasta on oma muistokulttuurinsa Neuvostoliitossa ja Venäjällä edelleen, jossa aivan samoin sanakääntein kuten Suomen karjalaiset muistelevat hiekkarantoja, kesähuviloita, kesäelämää ja jäätelön tekoa.
Hänen mukaansa alueella vaikutti kirjailijoita, tiedemiehiä,taiteilijoita ja säveltäjiä.
Yksi Kannaksen huvilakulttuurin keskipisteistä oli taiteilija Ilja Repinin huvila Penaty eli Penaatit. Hän oli myös ainoita taiteilijoita, joka jäi Suomen puolelle uuden rajanvedon myötä.
– Hän kieltäytyi palaamasta Neuvostoliittoon.
Knapas kertoo kirjassaan, ettei Repin astunut vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen jalallaan Venäjälle taidepiirien houkutteluista huolimatta.
Karjalalla on ollut merkitystä myös Pietarille ja varsinkin sen rakentamiselle. Erityisesti hiekka ja graniitti kelpasivat, sillä Pietarista etelään ei graniittia ollut saatavilla.
– Hiekan ohella graniitti oli Suomen tärkeä tuote. Suomen suunta oli se, josta haettiin hiekkarantoja ja graniittia Pietarin loppumattomaan rakennustarpeeseen.
Kiveä käytettiin esimerkiksi Pietarin rantakatujen rakennustöihin ja monenlaisiin edustustiloihin.
Knapas mainitsi, että yksi sitkeimmistä niin sanotun Karjalan aatteen ilmentymistä on vielä nykyaikanakin se, että on jotenkin väärin, että Karjala ei kuulu Suomelle.
– Tässä kirjassa koetetaan ottaa kantaa myös siihen kuuluuko historia jollekin tietylle valtiolle monopolina tai kuuluvatko edes tietyt alueet historian perusteella jollekin valtiolle?

Mika Mykkänen
mika.mykkanen@lovari.fi

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI