|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Huuhkajat hävisi Budapestissa ? hyvä varoitus hehkuttelun keskellä (19.11.2018 00:28)
Jokerit voitti ? vastustaja laittoi kunnolla omiin (18.11.2018 20:47)
Vasemmiston uuden äänestyksen kätilöinyt Olli Kohonen: ?Puolueissa puhutaan kauniisti demokratiasta, mutta päätökset tehdään tilatakseissa? (18.11.2018 12:15)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Suomi taipuu jo
22.01.2016



Ruotsinpyhtäälle muuttanut Päivi Storgård on opettanut turvapaikanhakijoille suomen alkeita vajaan kuukauden. Nyt toiminnasta tehdään virallista. Storgård ryhtyy opettamaan jokaiselle ruukin vastaanottokeskuksen asukkaalle kieltä neljä tuntia viikossa.

RUOTSINPYHTÄÄN RUUKKI Tuli räiskyy ison tuvan takassa, kun neljä Afganistanista kotoisin olevaa nuorta miestä astuu jonossa sisään.
– Mitä kuuluu?
– Kiitos hyvää! Mitä sinulle kuuluu? tulijat vastaavat opettajansa kysymykseen.
Toimittaja ja kirjailija Päivi Storgård on opettanut Ruotsinpyhtäälle saapuneita turvapaikanhakijoita järjestelmällisesti joulun jälkeen.
– Minä ja meidän teinipojat tämä aloitettiin, hän viittaa omaan 16-vuotiaaseen Emil-poikaansa ja kumppaninsa Kaleva Tikkamäen 14-vuotiaaseen Tiitus-poikaan.
Pojat kävivät Storgårdin mukana tutustumassa vastaanottokeskuksen asukkaisiin, jotka ovat 16–30 -vuotiaita poikia ja miehiä. Paikallisessa kaupassa käytiin opettelemassa, minkä nimisiä tuotteita hyllyiltä löytyy.
Storgård ryhtyi opettamaan suomea pienille ryhmille sekä kotonaan että vastaanottokeskuksen tiloissa. Keskiviikkona sovittiin opetuksen laajentamisesta ruukin ja Pyhtään Mäntyniemen vastaanottokeskuksia pyörittävän Kotouma Oy:n kanssa: Storgård ryhtyy opettamaan suomea ruukin vastaanottokeskuksen vajaalle 50 asukkaalle, kolme eläkkeellä olevaa opettajaa ottaa hoitaakseen opetuksen Mäntyniemessä. Storgårdin työpäivät ovat jatkossa kuusituntisia. Hän käyttää opetuksessa Suomen mestari -oppikirjaa oheismateriaaleineen. Ne on tarkoitettu aikuisille kielenopiskelijoille.
Kotouman ja Maahanmuuttoviraston sopimuksen mukaan jokaiselle turvapaikanhakijalle on järjestettävä kielen opetusta neljä tuntia viikossa. Kielen opetusta ei saa laskea vapaaehtoistoiminnan varaan.

Seitsemän sijaan kuusi

Nuoret miehet ovat tuoneet Storgårdin pyynnöstä maitoa kaupasta. Opetus alkaa, kuten aina, kahveilla.
Nuorista miehistä kaksi lämmittelee aluksi hetken takkatulen ääressä. Sitten juodaan kahvit.
Nuoret istuvat pitkän pöydän ääressä kuin seitsemän veljestä Aleksis Kiven romaanissa. Miehiä on kuitenkin vain kuusi.
Storgård on järjestänyt opetusmateriaalit, pienet laput kysymyksineen ja vastauksineen. Tehtävänä on yhdistää ne.
Tällä kertaa kerrataan aiemmin opittua.
– Opiskelu ei aina ole staattista, vaan välillä lauletaan tai ollaan ulkona, Storgård kertoo.
Opetuksessa käytetään niin paljon suomea kuin mahdollista. Hyvänä apuna toimivat englannintaitoiset Zabihullah Nikzad ja Ahmadzia Rasouli. He tulkkaavat tarvittaessa muille darin ja pashtun kielillä, jotka ovat virallisia kieliä Afganistanissa.
– Ensin oli vaikeaa, mutta opettaja on hyvä, Nikzad kertoo.
– Kun on halua, niin oppii, hän jatkaa.
Nikzad ja Rasouli uskovat, että haasteellisetkin tilanteet ratkeavat suomen kielellä, kun kaksi kuukautta on kulunut.
– Puhumme suomea niin paljon kuin mahdollista: kaupassa, vastaanottokeskuksessa, pelaamassa, Nikzad lisää.

Opettaminen ei uusi asia

Opettaminen ei ole Storgårdille uusi asia. Hän on opiskellut kasvatustiedettä ja erityispedagogiikkaa.
– Äiti opetti kuulovammaisille suomea vieraana kielenä. Olen ollut usein äitini sijaisena.
Kielen opiskelu on samalla kulttuuriin tutustumista. Sekin opiskelijoilla on jo tiedossa, että kirjain å liittyy Suomessa puhuttavaan toiseen kotimaiseen kieleen.
– On ihana huomata, millainen hurja motivaatio nuorilla on.
Fraasien opiskelun lisäksi eilen oli ohjelmassa verbien taivutusta: minä puhun, sinä puhut...
Siinä mennään jo kieliopin puolelle, mutta Storgård korostaa, että kyse on kommunikaatiosta, ei kieliopista. Tärkeintä on tehdä itsensä ymmärretyksi.
Siksi opiskelijoilla on myös suomalaiset nimet: on Jaakkoa ja Pekkaa, jopa yksi Olga, sillä sen niminen henkilö on myös oppikirjassa.
Storgård sanoo, että opiskelunimi auttaa pitämään roolin. Se etäännyttää mahdollisista virheistä.
– Olen yrittänyt kovasti opettaa luonnollisissa tilanteissa.
Jatkossa on tarkoitus asioida muun muassa linja-autossa.
– Välillä pojat ovat hakeneet klapeja ja he ovat tehneet lumitöitäkin, ilman että olen pyytänyt.
Suomen opiskelu auttaa nuoria integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Opiskelussa on iso apu siitä, että aika moni ruukissa asuvista turvapaikanhakijoista hallitsee länsimaiset aakkoset.
Kirjoitus- ja lukutaidottomien opetus on Storgårdin mukaan puolestaan samanlaista kuin ekaluokkalaisten opetuksessa.
– Metodit ovat samat.
Ensimmäisiä tutustumisia suomalaiseen elämäntapaan oli joulunvietto. Osa turvapaikanhakijoista vietti joulua Storgårdin ja Tikkamäen perheen kanssa. Kirkkoherra Antti Yli-Opas kävi kertomassa jouluevankeliumista.
Mariasta kerrottaessa eräs olikin huomauttanut, että ”tuohan on Miriam”.

Elämänmuutos

Suomen opettamisen aloittaminen turvapaikanhakijoille ei ole ainoa uusi asia Storgårdin elämässä.
Hän täyttää huomenna lauantaina 50 vuotta ja muuttaa samana päivänä pysyvästi Ruotsinpyhtäälle.
Storgård jättää myös politiikan, jossa on ollut mukana viimeiset kymmenen vuotta. Hän on luopunut Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenyydestä ja rkp:n jäsenyydestä. Storgård on ollut aktiivinen keskustelija ja toiminut myös rkp:n varapuheenjohtajana.
Politiikassa mukana oleminen ja uuden työn etsiminen kävivät Storgårdin mukaan liian hankalaksi yhtälöksi. Vaikka hän on avoimesti puhunut mielenterveysasioista, sekään ei leimaa yhtä voimakkaasti kuin politiikka.
– Työnantaja katsoo, että työntekijän sairaus ei leimaa yritystä, mutta että puoluepolitiikka tulee yrityksen logon ”päälle”. Se on työpaikkahaastatteluissa tullut esiin.
Näin, vaikka politiikasta ei työpaikkahaastattelussa saa kysyä, kuten ei mahdollisesta raskaudestakaan.

Marita Itävuori
marita.itavuori@lovari.fi

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI