|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Turkulaisvaikuttaja: Alueella 54% koko Suomen työpaikoista ? Tunnin juna ?yksi fiksuimmista? ilmastoteoista (17.11.2018 12:50)
Juha Sipilältä uusi linjaus suomalaisesta ruoasta: Hiilineutraalia vuoteen 2040 mennessä (17.11.2018 12:11)
Pekka Haavisto varoittaa ?lasten luokkayhteiskunnasta? (17.11.2018 11:35)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Säkkijärveläiset juhlivat iloisen puheensorinan säestyksellä

15.06.2004



Karjalainen iloisuus yhdistyi yhteisten muistojen herättämään haikeuteen, kun säkkijärveläiset viettivät Loviisassa kesäjuhliaan viikonvaihteessa.Säkkijärveläisten evakkoon lähdöstä tulee tänä kesänä kuluneeksi 60 vuotta. Viikonvaihteen pitäjäjuhlat olivat niin ikään kuudennetkymmenennet. Edellisen kerran säkkijärveläiset olivat koolla Loviisassa 14 vuotta sitten.


Loviisan liikuntahalli täyttyi sadoista juhlijoista ja iloisesta puheensorinasta sunnuntaina. Yhteislaulut kajahtivat totuttua komeammin vieraiden voimin. Pääjuhlassa mukana oli väkeä vauvasta vaariin, säkkijärveläisiä monessa polvessa.
Juhlan kuluessa vieraiden ja isäntien väliltä löytyi monia vanhoja yhteyksiä. Vaikka säkkijärveläiset ja muut karjalaiset ovat kulkeutuneet eri puolille Suomea, heidän vaikutuksensa näkyy yhä voimakkaana myös Loviisan seudulla.
Viikonlopun aikana verestettiin muistoja, tavattiin tuttuja ja solmittiin uusia tuttavuuksia. Ensimmäistä kertaa tapasivat Säkkijärvi-juhlassa pyhtääläinen Anja Frantsi ja virolahtelainen Kaarina Gåsman. Frantsin toi juhlille alunperin säkkijärveläinen aviomies, Gåsmanin molempien vanhempien sukujuuret ovat Säkkijärvellä, Suurpäälässä ja Jokikylässä.
Ulkoisesti naisia yhdistää pitsimyssy, ”tanu”. Käy ilmi, että koristeellinen tukkalaite on yhteinen niin säkkijärveläisille kuin kymenlaaksolaisillekin.

Keskustelu historian pesänselvityksestä viriämässä EU:ssa

Säkkijärvijuhlassa juhlapuheen pitänyt ulkoasiainneuvos, valtiotieteen tohtori Alpo Rusi aprikoi monen ajattelevan, että miekalla vedetyt rajat voidaan muuttaa vain miekalla. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole.
–Luovutettu Karjala on tutkijoiden mukaan tänään ”moniongelmainen alue”, eikä siellä kyetä ratkomaan ongelmia ongelmia kuin rajoitetusti. Suurten ratkaisujen on tultava ulkoapäin. Apu voi tulla Venäjältä tai EU:n ja Suomen kautta.

–Euroopan unionissa on viriämässä keskustelu historian pesänselvityksestä. Entiset kommunistimaat eivät aio vaieta. Kyse on toisen maailmansodan uhrivaltioista. Suomi oli myös uhri siinä mielessä, että se joutui sotiin ilman omaa syytään. Rusi lainasi suosikkiaan Winston Churchillia joka korosti, että ”tulevaisuuteen emme näe pidemmälle kuin mitä katse kantaa menneisyyteen”.
–Lähimenneisyyden hallinta on edellytys sille, että voimme eurooppalaisen oikeudenmukaisuusajattelun pohjalta eritellä Karjalan kysymystä, emme yksin, vaan yhdessä muiden eurooppalaisten uhrivaltioiden kanssa.
–Karjalaiset eivät halua miekoilla muuttaa rajoja. Uudessa Euroopassa on ylitettävä rajat, ei niitä enää uudelleen pystyttää. Suomen luonnolliset rajat ovat Tarton rauhan rajat, kuten monen muun lailla jalkaväenkenraali Ehrnrooth testamentissaan totesi. Rusi uskoi, että EU:n pohjoista ulottuvuutta kehittämällä paljon on tehtävissä myös luovutettujen alueiden hyväksi.

Vanha Viipuri kuin nyky-Bryssel

Rusin omat sukujuuret ovat Säkkijärven naapurissa Koivistolla, molemmat kuuluivat Viipurin pitäjään.
–Historioitsijana olen vakuuttunut, että kansallinen muisti luovutetuista alueista on luotava ensi tilassa. Suomen Akatemian tulisi kartoittaa välittömästi kaikki tutkimuksen aiheet, kun evakkoväestöä on vielä elossa.
Karjalaisuus parhaimmillaan on Rusille nykypäivän monikulttuurista Eurooppaa.
–Emmekö me karjalaiset ole tässä edelläkävijöitä? Todellisia eurooppalaisia jo vuosisatoja ennen tämän ajan suurta murrosta? Vanha Viipuri oli kuin Bryssel sanan myönteisessä merkityksessä.
Rusi korosti, että karjalaisuuteen kuuluu erilaisuuden sietäminen, avoimuus ja kansanvaltaisuus.
–Ja yrittäminen, yksilöllisyys, mutta myös yhdessä tekeminen.

Karjalaisvaikutus näkyy yhä Loviisan seudulla

Säkkijärvellä oli vuonna 1939 8.885 asukasta, eli lähes puolitoista tuhatta enemmän kuin nykyisessä Loviisassa. Viipuriin lääniin kuulunut Säkkijärvi oli tunnettu hevosistaan, puuastioistaan ja soutuveneistään. Parhaiten Säkkijärvestä taidetaan nykyisin tuntea Säkkijärven polkka. Säkkijärven polkkaa soittamalla pelastettiin sodan aikana myös venäläisten panostama Viipurin linna.
Loviisan suomalaisen seurakunnan terveiset tuonut Anna Hiltunen muisteli johtamansa koulun vanhoja oppilasluetteloita: Kuningas, Monto, Ravi, Väkevä, Kokko...

Hiltunen totesikin, että 400.000 evakkoa toi oman iloisemman geeniperintönsä suomalaiseen jurouteen.
Pernajan kunnan tervehdyksen tuonut kunnanjohtaja Ralf Sjödahl muisteli, miten Valkossa sotakorvauslaivoja rakentaneista säkkijärveläisistä tuli hyviä perhetuttuja ja siinä sivussa tuli opittua myös suomen kieli.
Sjödahl korosti yhteishengen ylläpitämisen merkitystä.
–On hyvä, että jatkatte yhteishengen luomista.
Säkkijärvi-säätiö on järjestänyt kesäjuhlat evakkotaipaleen etappien ja kesäjuhlien pitopaikkojen mukaisessa järjestyksessä. Talvisodan aikana säkkijärveläiset evakuoitiin Pohjois-Satakuntaan, mutta koska Säkkijärvi oli merenrantapitäjä, varsinaisiksi sijoituskunniksi valittiin Loviisa ympäristöineen.
Esimerkiksi Pernajassa karjalaisväestöstä muistuttavat yhä useat paikan- ja tiennimet, kuten Karjalaiskylä ja Virsutie.

Pitäjäjuhlat tärkeä osa yhteydenpitoa

Säkkijärvi-säätiön toiminnanjohtaja Pekka Kautto muisteli pääjuhlan tervehdyssanoissaan, miten nopeasti evakot joutuivat 60 vuotta sitten kotiseutunsa jättämään: jotkut eivät ehtineet vaihtaa päälleen edes päivävaatteita.
–Säkkijärvellä sodan kiro alkoi kulminoitua juhannusviikolla. Me olimme vuorossa ja sillä tiellä olemme edelleen. Olemme harrastaneet erilaisia selviytymisterapian muotoja vaihtelevalla onnistumisprosentilla. Mutta me olemme selviytyneet.
–Monille asioille ei ollut tehtävissä mitään. Mutta eräs keskeinen toiminta, yhteistoiminta ja sen tarve heräsi nopeasti. Vuonna 1944 välirauhan jälkeen evakkokuntien kunnallisten elinten toiminta päättyi ja tilalle tuli asioiden hoitoa varten sisäministeriön asettamat kunnanhoitokunnat.

Säkkijärven kunnan ja seurakunnan hallinto siirtyivät kesällä 1944 Kemiön saarelle, jonne pääosa säkkijärveläisistä evakuoitiin. Kemiö osoittautui kuitenkin liian ahtaaksi pitäjäksi. Lisäksi se oli täysin ruotsinkielinen. Säkkijärveläiset sijoitettiinkin talvisodan jälkeen laaditun suunnitelman mukaisesti Loviisan seudulle. Kunnan hoitokunta toimi sodan jälkeen Bongan linnassa, eli silloisessa Baumgartnerin palatsissa ja Säkkijärven kirkkoherranvirasto Pernajan Särkilahdessa, kirkkoherra Lahden asumassa talossa. Molempiin rakennuksiin kiinnitettiin viime lauantaina muistolaatat.
Myös Kautto vietti lapsuus- ja nuoruusvuosiaan Loviisan seudulla, Pernajassa. Koulua hän kävi Loviisassa. Tuttuja löytyy seudulta yhä.

Kotiseutuun sidottu yhteisöelämä loppui sodan päätyttyä. Säkkijärveläiset hajaantuivat eri puolille maata. Sunnuntain juhlassa ymmärsi, että evakkojen taival ei loppunut välttämättä ensimmäiseen sijoituspaikkaan, vaan vasta useamman asuinpaikan jälkeen löytyivät nykyiset asuinsijat.
Säkkijärveläisten yhteydenpitoa ryhtyivät ylläpitämään Säkkijärvi-lehti sekä Säkkijärvi-säätiö, jonka tehtävänä on sen perustamisasiakirjan mukaisesti toimia pitäjäläisten asioiden hoitajana. Säkkijärvi-säätiö perustettiin aikoinaan poliittisista syistä Vilajärvisäätiö-nimisenä. 1948 lehden kustannus- ja julkaisuoikeudet sekä Säkkijärvi-juhlien järjestäminen siirtyivät säätiölle.

Juhlassa Loviisan kaupungin edustajat Rea Svennas ja Ritva Suomalainen luovuttivat säkkijärveläisten viestikapulan seuraavan juhlan isännille, kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle Kalervo Tulokkaalle ja Taisto Puustellille. Seuraava Säkkijärvi-juhla pidetään Haminassa ensi kesänä. Sitä ennen säkkijärveläiset kokoontuvat entiseen kotipitäjäänsä heinäkuun toisena sunnuntaina.
Loviisan juhlassa palkittiin onnistuneista järjestelyistä Maila Lund ja Esko Ampuja. Karjalan liiton pronssisen anisomitalin sai Säkkijärvi-lehden asiamies Marja-Liisa Hyppönen.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI